Miten erottaa pahansuopainen piikittely ja hyväntahtoinen vitsailu toisistaan?

Eron tietää kun tuntee ihmisen. Sinä et selkeästi vielä tunne. Lisäksi jos puhutaan ystävästä niin ystävät ei vittuile oikeasti

Vitsailija pyrkii huvittamaan, ei aiheuttamaan pahaa mieltä. Jos kuulija loukkaantuu, vitsailija pyrkii säätämään vitsejään siihen suuntaan ettei se toistu. Jos tätä säätöä ei ole havaittavissa, kyseessä on vain kusipää.

Mun entinen poikaystävä sanoi loukkaavia asioita ja sitten kuittasi ne sanomalla että vähän rankempaa huumoria vaan. Kyllä se on piikittelyä jos se sinusta siltä tuntuu.

.

Jos tulee paha mieli, niin se ei ole vitsailua. Vitsailun varjolla myös ilkeillään 😡

Äkkiseltään nousi ajatus..

Kokemuspohja mistä omat tuntemukset nousee, kertoo ns. "totuuden" eli jos loukkaantuu.. hmm 😮

Ystävä kertoo totuuden jostain tai yksinkertaisesti on kateellinen?

Loistava peili siis kaikenkaikkiaan 😂

Jos et ole hänelle sitä sanonut, hän ei voi sitä tietää..

Eli otatko pallon vastaan vai lyöt sen sen niin upeasti korkealle ja kovaa..

Olen hyvä ja upea juuri sellaisena kuin olen..

Pusu sun sun ❤

Vierailija kirjoitti:

Vitsailija pyrkii huvittamaan, ei aiheuttamaan pahaa mieltä. Jos kuulija loukkaantuu, vitsailija pyrkii säätämään vitsejään siihen suuntaan ettei se toistu. Jos tätä säätöä ei ole havaittavissa, kyseessä on vain kusipää.

Tämä.

Sama sääntö kuin lapsilla kiusaamisen suhteen: se on leikkiä vain niin kauan kuin kaikilla on hauskaa.

Aivan älyttömän hyvin kiteytetty.

Vierailija kirjoitti:

Vitsailija pyrkii huvittamaan, ei aiheuttamaan pahaa mieltä. Jos kuulija loukkaantuu, vitsailija pyrkii säätämään vitsejään siihen suuntaan ettei se toistu. Jos tätä säätöä ei ole havaittavissa, kyseessä on vain kusipää.

Pahimmat "vitsailijat" toimivat niin, että sanovat ensin jotain loukkaavaa ja kun näkevät, että toinen ei tykkää, toteavat, että et kai leikistä suuttunut tai missä sinun huumorintajusi on. Tai että minä nyt olen vaan niin suorasukainen ihminen.

Eli toisin sanoen loukkaavat ensin sanomisillaan ja sen jälkeen toisen kerran heti perään sillä, että loukkaantuminen on itse asiassa "vitsin" kohteen oma vika. Tollaset tyypit lemppaa kaveripiiristäsi pihalle ja pian, eivät nimittäin muutu.

Joidenkin mielestä on hauskaa piikitellä, yleensä tällaisten kanssa ei tule pidettyä yhteyttä.

Komppi kakkoselle. Lisäisin vielä, että ronskin huumorin ystävä sietää samaa itseään koskien, vittuilija ei kestä, vaan loukkaantuu.

aikamoistameininkiä kirjoitti:

Eron tietää kun tuntee ihmisen. Sinä et selkeästi vielä tunne. Lisäksi jos puhutaan ystävästä niin ystävät ei vittuile oikeasti

Miten sitä voisi tietää toisen ihmisen motiivit tarkalleen? Ja vielä.... joskushan sitä on tuntenut toisen vaikka kaksikymmentä vuotta, mutta ei vieläkään oikeasti tunne... Ihmiset voivat olla varsin monimutkaisia, lisäksi he voivat muuttua, valehdella jne. Mistä sitä siis aina olisi selvillä toisen motiiveistä? 

up

Duunissa täytyy sietää olosuhteiden pakosta erään narsistisen it-osaajan selkeästi pahansuopaa piikittelyä. Hän on oikeasti kovan luokan osaaja ja ajattelee ilmeisesti että hänellä on sen vuoksi oikeus pilkata / vähätellä / dissata muita.... Mutta minkäs teet, työelämä vaan ilmeisesti on nykyään tämmöistä.....

Jos vitsi loukkaa kuulijaa niin se on huono ja ilkeä vitsi. Huumorin kanssa pitäisi olla hienotunteinen ja käyttää vain sellaista mikä on varmasti kuulijastakin mukavaa kuultavaa. Huumorin varjolla on helppo kiusata.

up

Eräs tuttu vittuili koko ajan. Aikani kestin suoranaista tiuskimista. Kahvipöydässä suoraa vinoilua mm. lasteni harrastuksista, joita hän ei ymmärtänyt - etenkään harrastuskuljetuksia. Hänen mielestään lasteni olisi kuulunut kulkea bussilla.... Ehkä olin/olen tosikko, mutta aina tuttavan tapaamisen jälkeen jäi paha olo. Ahdistunut, mutta myös kiukkuinen fiilis. En osannut sanoa takaisin, koska en vittuile. En osaa  "ironiaa", rivien väliin piilotettua ivaa, loukkausta. Olen naivi, kiltti ja vilpitön. Mutta reagoin tunteella. Olen viilentänyt välit kyseiseen tuttuun. En halua olla tekemisissä. Kokemuksena jäi mieleen ihmisenä, jolla oli jotain kaunaa minua kohtaa. Jotain negatiivistä. En tiedä miksi.

up

up