Väkivaltaiset naiset
Eräs minulle läheisen pariskunnan mies paljasti kuinka nainen pahoinpitelee häntä mm. kynsimällä, lyömällä, puremalla jne. Aina saa kuulemma olla varuillaan ettei toinen hermostu ja tee jotain vakavampaa.
Kuulostaa kauhealta ja vaikealta uskoa, mutta uskottavahan se on. Sanoin hänelle ettei noin voi jatkua vaikka se tarkottaisi eroa.
Onko sinulla kokemuksia naisena omasta väkivaltaisuudesta suhteessa/miehenä uhrina? Miten asian voi ratkoa vai voiko?
Tuntuu, että tämä on verrattain vähän käsitelty aihe.
Kommentit (38)
Itse olen tasan kerran lyönyt miestäni ja se oli aika kova litsari kasvoihin. Säikähdin itsekin ja en tee niin enää ikinä!
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tasan kerran lyönyt miestäni ja se oli aika kova litsari kasvoihin. Säikähdin itsekin ja en tee niin enää ikinä!
Eikös lähes kaikki väkivaltaiset puolisot sano noin, kunnes seuraava kerta koittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tasan kerran lyönyt miestäni ja se oli aika kova litsari kasvoihin. Säikähdin itsekin ja en tee niin enää ikinä!
Eikös lähes kaikki väkivaltaiset puolisot sano noin, kunnes seuraava kerta koittaa.
Aika kohtuutonta pyytää mielipiteitä ja kokemuksia asiasta ja sen saatuaan aliarvioida kommenttia. ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tasan kerran lyönyt miestäni ja se oli aika kova litsari kasvoihin. Säikähdin itsekin ja en tee niin enää ikinä!
Eikös lähes kaikki väkivaltaiset puolisot sano noin, kunnes seuraava kerta koittaa.
Aika kohtuutonta pyytää mielipiteitä ja kokemuksia asiasta ja sen saatuaan aliarvioida kommenttia. ohis
En ollut minä T:ap
Onko tosiaan näin, että tästä ei voi puhua? Vai onko niin outo tilanne kaikille?
Mielestäni oli rohkea mies, kun otti puheeksi ulkopuolisen kanssa!
Minä olen ollut nykyistä miestäni kohtaan väkivaltainen muutaman kerran suhteen aikana. Ne ovat kaikki olleet todella ahdistavia tilaneita, joissa hän on henkisesti ahdistellut mut 'nurkkaan' tuntikausien jänkyttämisellä, jossa ei ole ollut mitään tolkkua, eikä ole monista pyynnöistäni huolimatta lopettanut eikä jättänyt mua rauhaan. Nämä ovat yhtä kertaa lukuunottamatta tapahtuneet yöllä, kun olen ollut muutenkin väsynyt ja halunnut vain nukkua.
Ekan kerran jälkeen olin järkyttynyt omasta käytöksestäni ja vaadin, että mennään perheväkivaltaan erikoistuneelle terapeutille. Kävimme siellä monta kertaa. Siellä vain syyllistettiin minua, käskivät vain olla lyömättä, mitään muita neuvoja emme saaneet kuinka tilanteissa tulisi toimia.
Nykyään mies käy hypnoositerapiassa, jossa hoidetaan hänen huonoa itsetuntoaan, ahdistus-taipumustaan ja alistumisenhaluaan, jotka lienevät olleen tilanteisiin johtaneita syitä.
Ystäväpiirissäni on/on ollut pari naista, joilla on toistuvasti ollut miehiä, jotka ovat pahoinpidelleet heitä. Nyt tämän oman kokemukseni myötä olen hieman alkanut ymmärtää niitäkin tapauksia, että välttämättä ainakaan ihan koko syy ei aina ole siinä lyöjässä, vaan kyllä jatkuvalla natkuttamisella voi hyvähermoisenkin ihmisen lopulta saada täräyttämään, että loppuisi se piina.
Aihe ei kiinnosta palstamammoja, provoilevat vasaranheiton kohteet sitäkin enemmän.
Olen potkinut ja lyönyt miestäni.
Psykologi sanoi että testaan jättääkö hän minut vaikka olen kuinka kamala.
Itse väkivaltaisesta perheestä jossa isä löi ja pahoinpiteli äitiä monella tavalla.
Se ei oikeuta tekoani, mutta on selitys sille.
Ihminen joka lyö, pelkää itse.
Vierailija kirjoitti:
Olen potkinut ja lyönyt miestäni.
Psykologi sanoi että testaan jättääkö hän minut vaikka olen kuinka kamala.
Itse väkivaltaisesta perheestä jossa isä löi ja pahoinpiteli äitiä monella tavalla.
Se ei oikeuta tekoani, mutta on selitys sille.
Ihminen joka lyö, pelkää itse.
Juu minusta tuntuu, että mies (siis se ketä olen lyönyt) testaa, jätänkö hänet, kun on niin kamala! (Olen yrittänyt jättää, kerjää aina takaisin).
Ja kyllä, tilanteen aiheuttaman pelko ja avuttomuudentunne ovat saaneet lyömään.. En ole tiennyt enää mitä muutakaan tehdä.
Nykyisen miehen entinen tyttöystävä pahoinpiteli miestäni säännöllisesti ja uhkaili puukolla ja vähän viilteli. En kyllä ymmärrä miksi mieheni oikein jaksoi tuota, pitäisi ehdottomasti tuoda enemmän ilmi tätä naisten väkivaltasuutta ja todeta ettei ole häpeällistä, jos mies ottaa naiselta turpaan. Ainoo kuka häpeää on se sekopää nainen.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut nykyistä miestäni kohtaan väkivaltainen muutaman kerran suhteen aikana. Ne ovat kaikki olleet todella ahdistavia tilaneita, joissa hän on henkisesti ahdistellut mut 'nurkkaan' tuntikausien jänkyttämisellä, jossa ei ole ollut mitään tolkkua, eikä ole monista pyynnöistäni huolimatta lopettanut eikä jättänyt mua rauhaan. Nämä ovat yhtä kertaa lukuunottamatta tapahtuneet yöllä, kun olen ollut muutenkin väsynyt ja halunnut vain nukkua.
Ekan kerran jälkeen olin järkyttynyt omasta käytöksestäni ja vaadin, että mennään perheväkivaltaan erikoistuneelle terapeutille. Kävimme siellä monta kertaa. Siellä vain syyllistettiin minua, käskivät vain olla lyömättä, mitään muita neuvoja emme saaneet kuinka tilanteissa tulisi toimia.
Nykyään mies käy hypnoositerapiassa, jossa hoidetaan hänen huonoa itsetuntoaan, ahdistus-taipumustaan ja alistumisenhaluaan, jotka lienevät olleen tilanteisiin johtaneita syitä.
Ystäväpiirissäni on/on ollut pari naista, joilla on toistuvasti ollut miehiä, jotka ovat pahoinpidelleet heitä. Nyt tämän oman kokemukseni myötä olen hieman alkanut ymmärtää niitäkin tapauksia, että välttämättä ainakaan ihan koko syy ei aina ole siinä lyöjässä, vaan kyllä jatkuvalla natkuttamisella voi hyvähermoisenkin ihmisen lopulta saada täräyttämään, että loppuisi se piina.
Oletan, että ymmärrät saman myös siinä tilanteessa, jos mies käyttäytyy väkivaltaisesti naista kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni oli rohkea mies, kun otti puheeksi ulkopuolisen kanssa!
Miehiä tulisi rohkaista enemmän puhumaan kokemuksistaa rikosten uhreina!
Jos kumppani ei suostu tekemään asialle mitään tai ei ota asiaa vakavasti, miehen olisi parempi jättää nainen. Voi olla vaikeampi saada apua paikalle jos nainen pahoinpitelee, joskus hätäkeskuksesta ei edes lähetetty ketään paikalle vaan naureskeltiin uhrille (ilmeisesti naisen tekemä puukotus tai aseen kanssa heiluminen riittää).
Tää on aikamoinen tabu. Eikös jossain nuorille teetetyssä kyselytutkimuksissa selvinnyt, että nuorten seurustelusuhteissa tytöt olisivat ihan huomattavankin väkivaltaisia kumppaneitaan kohtaan (voin yrittää etsiä sitä, ellei jollain muulla ole saatavilla)
Jostain syystä tästä ei haluta puhua ja miehet usein vaikenevat. Niin kuin miehet yleensäkin tuovat huomattavasti vähemmän ongelmiaan esiin.
Väkivaltaa oli molemminpuolin, mutta miehen puolelta henkistä ja omalta fyysistä (tönimistä ja riuhtomista). Ei siinä auttanut muu kuin erota. Molemmat rakastivat toisiaan syvästi, mutta olimme vain täysin vääränlaisia toisillemme, molemmat yhtä ylpeitä jääriä. Oma käytös oli silti sairasta ja häpeällistä. Nykyisessä suhteessa ei ole ilmennyt vastaavaa, sillä tilanteet eivät pääse kärjistymään. Jos pääsisivät ja menettäisin kontrollin taas, olisi omalta osalta suuntana jonkinmoinen terapia. Lapsuudessa ei ole ollut väkivaltaa.
Naisjärjestöthän jopa torppasivat asian tutkimisen rahoituksen pari vuotta sitten. Lisäksi vallalla on käsitys, että miehen tulee kestää kaikki ja naiset saavat mellastaa niin kuin haluavat. Tässä olisi todellakin työsarkaa, ja tasa-arvoa tässä asiassa ei olla todellakaan saavutettu, päinvastoin naisten väkivalta miehiä kohtaan on vain kasvussa vuosi vuodelta. Henkisestä väkivallanharjoittamisesta puhumattakaan.