Olenko hamstraaja? Mistä apua?

Yritin alkaa pitkästä aikaa siivoamaan. Sain aloitettua ja järjesteltyä vähän mutta siivoamisesta tuli lähinnä epätoivoinen olo. Huomasin että minulla on niin paljon tavaraa, jota en oikeasti halua, joita olen ostellut alennusmyynneistä, kirppaireilta jne.. EN PYSTY HEITTÄMÄÄN MITÄÄN POIS! Vaatteet on helppo antaa kierrätykseen. Mutta tavarat. Kaikki sekalainen tilpehööri, mitä ei voi viedä edes minnekään hyväntekeväisyys kirpputorille. Onko sairauden oire, kun en voi heittää tavaroita roskiin vaan yritän epätoivoisesti järjestellä niitä, laatikoihin jotka ovat jo täynnä epämääräistä roinaa? Tuntuu etten voi heittää tavaroita roskiin, sillä se on väärin ja epäekologista. Tuntuu että teen väärin jos heitän ne pois sekajätteeseen. Samoin vaatteet, en voi edes kierrätykseen heittää kaikkea mitä haluaisin, sillä tunnen että se on väärin. Jos heitän vanhoja vaatteita pois, tuntuu kuin "tekisin väärin" sille vanhalle itselleni, joka on ostanut ko. vaatteen tai tavaran. Eikö tämä ole aika pimeää touhua? Kirjoitin tänne siksi että joku voisi sanoa, että heitä vaan pois ne tavarat. Että se ei ole maailmanloppu. On ihan mahdotonta järjestää kaappeihin lukemattomia määriä vanhoja rytkyjä. Auttakaa. Käyn psykologilla ja olen yrittänyt puhua hänelle ongelmastani, etten pysty siivoamaan. Jotenkin hän ei taida ymmärtää ongelman tasoa. Nyt aloitin siivousprojektin sillä lupasin läheiselle että "ryhdistäydyn". Aloitin projektin ja sain jotain aikaisiksi, mutta olo on nyt vaan pahempi ja itkettää. Enkä tajua edes että mikä tässä itkettää. Varmaan se kun tajusin, miten paljon asunnossani on turhaa roskaa, millä en tee mitään, mitä en pysty kuitenkaan heittämään pois. Suurin syy etten voi heittää pois on se että tuntisin itseni niin huonoksi ihmiseksi, epäekologiseksi ja epäonnistuneeksi, jos heitän asioita roskiin. Sanokaa että tämä on sairasta ja että on ihan hyväksyttävää välillä heittää asioita pois...