Lue keskustelun säännöt.
Millaista käytöstä toivotte 'mummopuolelta'?
28.05.2016 |
Moi nuotet äidit! Olen mennyt naimisiin papan kanssa ja saanut siis lapsenlapsipuolia. Kauhea sana. En ole kuotenkaan päässyt heihin tutustumaan. Lasten äiti, eli mieheni tytär suhtautuu minuun etäisesti. Lapsi saa tavata pappaa ihan vapaasti, mutta kun minä olen mukana, on tilanne vaan jotenkin niin jännitteinen.
Miten minun tulisi käyttäytyä, että saisin äidin ja lapsen sydämen sulamaan?
Kommentit (13)
Olipas kitkerä eka kommentti. Oletteko toiset samaa mieltä?
Ap mp
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olipas kitkerä eka kommentti. Oletteko toiset samaa mieltä?
Ap mp
Ei kitkerä vaan faktaan perustuva.
Moikka mummoliini! Meillä ainakin tutustuttiin pikkuhiljaa uuteen ihmiseen. Olihan se aluksi hieman outoa, isäni tuli uuden vaimon kanssa ja yrittivät kovasti leikkiä lapseni kanssa. Kankea aloitus. Mutta olen päättänyt auttaa heitä ja annan heille tilaisuuksia tutustua lapseeni. Ajan myötä se on lapsenkin etu, että pärjää mummopuolen kanssa. Joskus pelkään, että jos mummo ei kuulu tähän kuvioon kiinteästi, isänikin saattaa käädä sivuun lapseni elämästä. Jos ymmärrät. Ole rentoutunut oma itsesi ☺️
Hymyä, sydämellistä käytöstä ja ymmärrystä siitä, että vaikka oletkin papan puoliso, et ole mummo. Kiltti ja mukava ihminen hyväksytään kyllä ajan mittaan, varsinkin jos huomataan, että pappa on onnellisempi sinun kanssasi kuin ilman sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikon kysymykseen osaan vastata, viestin kysymykseen en.
Toivon, että mummipuoli olisi kuitenkin lapselle ihan vaan mummi. (toki halutessaan, ja jos ei halua, niin toivon, että se tehtäisiin selväksi ajoissa. Ei niin, että laps luulee mummin olevan mummi ja pettyy katkerasti kun 'oikeiden' lastenlasten saapuessa paikalle tiputetaan pois pelistä.
mitään äitihahmoa en kaipaa itselleni tai sellaisia äidillisiä neuvoja kasvatukseen (paitsi, jos synkkaa ja sellaista keskustelua syntyy). kunnioitusta molemmin puolin.
Jos sinulla ei ole omia lapsia/kokemusta lapsista niin aika hankalaa on. Älä yritä liikaa. Ole aidosti kiinnostunut miehen tyttärestä ja lapsista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan tieten yrittänyt tunkeutua mieheni lasten tai lastenlasten elämään.
Asiat on tapahtuneet täysin itsestään. Mieheni saa isoisäillä mielin määrin. Yhteisessä kodissamme tietysti asun, kutsuttuna ilmestyn lastenlasten juhliin.
Mutta kymmenessä vuodessahuomaan kyllä tulleeni aika tärkeäksi.
Käyttäydy tavallisesti, älä yritä erikseen "sulattaa sydämiä". Miehen lapsenlapsilla on omat mummot, ja hyvä niin. Niiden kanssa ei todellakaan tarvitse eikä kannata lähteä kilpasille. Miehellä on oma suhde lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa, ja niiden suhteiden hoitaminen on täysin miehen ja hänen lastensa välinen asia. Pikku hiljaa ajan myötä voit tulla miehen jälkeläisille yhdeksi tärkeäksi ihmiseksi - ja he sinulle tärkeiksi ihmisiksi. Tai sitten ei. Eihän kaikki aina onnistu, mutta sivistyneet ja asialliset välit nyt ainakin olisi hyvä tavoite.
Meillä on kummankin vanhemmat eronneet. Vain yksi pappa puoli on tullut kuvioihin vasta lasten synnyttyä. Muut olivat jo valmiina joten heitä kaikkia on kyllä kutsuttu mummeiksi ja papoiksi. Meillä on "Anja"- mummi, "Merja"- mummo, mummi ja mummo. Sitten on vaari, pappa ja tätä lasten jo ollessa isompia kuvioihin tullutta, puhutellaan hänen omalla lempinimellään. Kaikki ovat läheisiä lapsille ja en ole liiemmin erotellut kuka on ns. Aito mummi tai pappa. En ole pelännyt että kohtelisivat ns. Aitoja lapsenlapsiaan jotenkin eritavalla. Mukavaa kun lapsilla on paljon tärkeitä läheisiä aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni hautajaisissa ajattelin tavata tämän hutsun ensimmäisen ja viimeisen kerran. Osallistumiseni hautajaisiin riippuu puhelusta, jonka soitan hyvissä ajoin ennen hautajaisia isäni lakimiehelle :)
Vierailija kirjoitti:
Et mitenkään. Pysy erossa. Lapsella on tai on ollut oikea mummu, jota kukaan wannabemummeli ei korvaa. Elä sitä elämääsi sen papan kanssa, mutta jätä sivulliset rauhaan.
Tämä kuulostaa karulta, mutta yhdyn tähän kommenttiin. Toki asian voi ilmaista kauniimminkin. Jos teillä ei ole miehen lasten kanssa kovin läheiset välit, on parempi olla tuputtamatta itseään. Voi ilmaista oman kiinnostuksen, mutta asioiden pitää saada tapahtua omalla painollaan. Oma äitini on kuollut ja nyt isälläni on naisystävä - ei edes avovaimo. Tuntuu tosi pahalta, kun tämä nainen oikein tunkee asioihimme ja leikkii mummaa (ei ole omia lastenlapsia), vaikka olemme vielä melko etäisiä. Etenkin, kun äitini kuolema on vielä kipeä asia. Anna myös lasten isoisälle mahdollisuus viettää aikaa lasten kanssa ilman sinun läsnäoloasi. Valitettavasti on asioita, joissa sinua ei välttämättä kaivata. Kuulostaa kamalalta, mutta näin vain on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et mitenkään. Pysy erossa. Lapsella on tai on ollut oikea mummu, jota kukaan wannabemummeli ei korvaa. Elä sitä elämääsi sen papan kanssa, mutta jätä sivulliset rauhaan.