Miksi/kuinka lihavuusleikatuille tulee suolitukoksia?

Osalle syntyy leikkauksen seurauksena ohutsuoleen kiinnikkeitä ja tyräpusseja, jotka estävät ruoan normaalia etenemistä. Jos ruoka jää näihin jumiin pitkäksi aikaa, syntyy suolitukos. Tukoksen tunnistaa todella kovasta kivusta - useimmat joutuvat menemään ensiapuun tai osastolle koska sitä ei kestä. Onneksi useimmat tukokset lopulta laukeavat itsestään.

Maalaisjärjellä ajatellen myös nopea laihtuminen voisi lisätä suolitukosriskiä. Suolet eivät ehkä asetu uudella tavalla heti oikein. Miten on suositukset kuitua ja nestettä suoleen keräävistä ravintovalmisteista, että olisiko niistä apua vai haittaa leikkausken jälkeen? Esim. chian-siemenlima. Täytyykö siemeniä karttaa? Nauttia pelkkää limaa?

Vierailija kirjoitti:

Maalaisjärjellä ajatellen myös nopea laihtuminen voisi lisätä suolitukosriskiä. Suolet eivät ehkä asetu uudella tavalla heti oikein. Miten on suositukset kuitua ja nestettä suoleen keräävistä ravintovalmisteista, että olisiko niistä apua vai haittaa leikkausken jälkeen? Esim. chian-siemenlima. Täytyykö siemeniä karttaa? Nauttia pelkkää limaa?

Tämä suolien asettumisteoria on kyllä melkoisen kotikutoinen, eikä sellaiselle ole mitään todisteita. Mutta tuo on kyllä totta, että jos tavara ei tahdo ruoansulatuskanavassa kulkea kun sisään tulevaa ruokaa on niin vähän (ummetus) niin suolen sisältöä lisäävistä kuituvalmisteista on apua. Ja erilaiset siemenet ja kuidut (esim. psylliumkuitu ja pellavansiemenrouhe yleisiä) kannattaa tosiaan liottaa ennen nauttimista, ettei ne vaan kasaudu lisätukkeeksi aiemman ummetustukkeen perään. Useimmiten tällaiset ummetustyyppiset tukokset eivät onneksi ole vakavia ja ovat kotikonstein laukaistavissa.

Tuskinpa leikkaamattomat suolet muuttuvat miksikään vaikka niiden omistaja laihtuisikin. Ravitsemusterapeutin ohjeissa kielletään siemeniä sisältävät marjat joksikin aikaa leikkauksen jälkeen.

Harvalle noita silti tulee, ja oireita voi oppia ennakoimaan ja tunnistamaan, mikä tukostaipumusta lisää, osaa välttää paremmin. Itselleni on gastric bypass tehty monta vuotta sitten, eikä ole ollut mitään ongelmia suoliston kanssa, toisinaan voi olla hieman löysyyttä tai ummetusta, mutta ei sen ihmeempää. Maitohappobakteereja kannattaa käyttää säännöllisesti, vähentävät monilla leikatuilla esim. Ilmavaivoja ja tasoittavat vatsantoimintaa. Olen ollut tosi tyytyväinen leikkaukseen, painoa lähti hyvin ja on pysynyt poissa, muuttuneista elintavoista on helpompi pitää kiinni leikkauksen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Maalaisjärjellä ajatellen myös nopea laihtuminen voisi lisätä suolitukosriskiä. Suolet eivät ehkä asetu uudella tavalla heti oikein. Miten on suositukset kuitua ja nestettä suoleen keräävistä ravintovalmisteista, että olisiko niistä apua vai haittaa leikkausken jälkeen? Esim. chian-siemenlima. Täytyykö siemeniä karttaa? Nauttia pelkkää limaa?

Minulle chiansiemeniä suositeltiin liottamattomina puuron seassa. Vatsa tuli todella kipeäksi. Lensi koko loppupussillinen siemeniä kompostiin vauhdilla!

Vierailija kirjoitti:

Harvalle noita silti tulee, ja oireita voi oppia ennakoimaan ja tunnistamaan, mikä tukostaipumusta lisää, osaa välttää paremmin. Itselleni on gastric bypass tehty monta vuotta sitten, eikä ole ollut mitään ongelmia suoliston kanssa, toisinaan voi olla hieman löysyyttä tai ummetusta, mutta ei sen ihmeempää. Maitohappobakteereja kannattaa käyttää säännöllisesti, vähentävät monilla leikatuilla esim. Ilmavaivoja ja tasoittavat vatsantoimintaa. Olen ollut tosi tyytyväinen leikkaukseen, painoa lähti hyvin ja on pysynyt poissa, muuttuneista elintavoista on helpompi pitää kiinni leikkauksen vuoksi.

Olivatko leikkaushaavat pitkään kipeät?

Leikkauksen jälkeen ruoka on hyvin kevyttä ja nestepitoista. Nesteitä pitää nauttia aika paljon.

Leivänpäälle pantavan rasvan rasvapitoisuus on oltava vähintään 80 prosenttia, eli suolisto kaipaa myös rasvaa toimiakseen. On sitten ravitsemusterapeutin ohje, olen leikattu jokunen vuosi sitten. Ainoatakaan suolitukosta minulla ei ole ollut. 

Syön nykyään usein ja pieniä annoksia. Kuitua tosi paljon. Kasviksia ja oikeaa lihaa myös menee. Ruoka on ihan normaalia ruokaa, mutta annos koko pieni. 

Liikkumista on tullut myös lisää ja se auttaa myös suolen kanssa. 

Hiivalla leivottuja en tuoreena pysty syömään, mutta pakkasen kautta menee joskus pullaakin.

Turha tuota tukosta on pelätä. Jos suoli ei toimi kunnolla niin sitten näitä kuitu jogurtteja ja taas mentiin. 

Olo-jogurtti on toiminut minulla enemmän kuin hyvin. Näitä ulostuslääkkeitä en ole käyttänyt, enkä mitään muutakaan ruuansulatusta helpottavaa valmistetta sitten sairaalasta kotiuduttuani. 

Ja leikkauksen jälkeen olin yhden yön sairaalassa.. Enkä ole myöskään oksentanut kertaakaan, jonkun kerran pumpking-oireet ovat vaivanneet, mutta nekin ovat harvenneet  kokemusten myötä.

Ainoa on, ettei kiireessä kannata syödä mitään. Jos on kova kiire, on viisain jättää syömättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harvalle noita silti tulee, ja oireita voi oppia ennakoimaan ja tunnistamaan, mikä tukostaipumusta lisää, osaa välttää paremmin. Itselleni on gastric bypass tehty monta vuotta sitten, eikä ole ollut mitään ongelmia suoliston kanssa, toisinaan voi olla hieman löysyyttä tai ummetusta, mutta ei sen ihmeempää. Maitohappobakteereja kannattaa käyttää säännöllisesti, vähentävät monilla leikatuilla esim. Ilmavaivoja ja tasoittavat vatsantoimintaa. Olen ollut tosi tyytyväinen leikkaukseen, painoa lähti hyvin ja on pysynyt poissa, muuttuneista elintavoista on helpompi pitää kiinni leikkauksen vuoksi.

Olivatko leikkaushaavat pitkään kipeät?

Ei olleet kipeitä, ja hyvin vähän oli kipuja ylipäätään, lähinnä kipua aiheutti leikkauksessa käytettävä hiilidioksidi, se voi tehdä osalle ns. Hartiapistosta, eli pistävää kipua olkapäähän, mutta helpotti muutamassa päivässä. Muistaakseni 6kpl pieniä tähystysviiltoja, joissa oli sulavat tikit. Osasta tikit lähti jo muutamassa päivässä, osasta nappasin vajaan parin viikon päästä tikit poikki, kun eivät olleet vielä sulaneet ja hankasivat ihoa rikki, sen jälkeen paranivat hetkessä.

Tsemppiä projektiisi ja leikkaukseen!

Yksi tärkeä seikka on, mistä haluan muistuttaa, että muistakaa vitamiini- hivenaine- ja kalsiumvalmisteet ja veriarvojen seurannat vuosittain leikkauksen jälkeen LOPUN IKÄÄ, ei vain pari vuotta leikkauksen jälkeen. B12-vitamiinia voi saada pistoksina, ellei imeydy ja d-vitamiinia kannattaa ottaa 50-100mikrog/vrk. Hyvät veriarvot ja vitamiineista ym. Huolehtiminen on tosi tärkeää leikattuna, puutostiloja tulee helpommin ja ne vaikuttavat terveyteen ja elämänlaatuun.

Vierailija kirjoitti:

Yksi tärkeä seikka on, mistä haluan muistuttaa, että muistakaa vitamiini- hivenaine- ja kalsiumvalmisteet ja veriarvojen seurannat vuosittain leikkauksen jälkeen LOPUN IKÄÄ, ei vain pari vuotta leikkauksen jälkeen. B12-vitamiinia voi saada pistoksina, ellei imeydy ja d-vitamiinia kannattaa ottaa 50-100mikrog/vrk. Hyvät veriarvot ja vitamiineista ym. Huolehtiminen on tosi tärkeää leikattuna, puutostiloja tulee helpommin ja ne vaikuttavat terveyteen ja elämänlaatuun.

Tuon ravitsemusterapeutti kertoi minulle. Söin jo ennen projektin alkua kalsiumia sekä D-vitamiinia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tärkeä seikka on, mistä haluan muistuttaa, että muistakaa vitamiini- hivenaine- ja kalsiumvalmisteet ja veriarvojen seurannat vuosittain leikkauksen jälkeen LOPUN IKÄÄ, ei vain pari vuotta leikkauksen jälkeen. B12-vitamiinia voi saada pistoksina, ellei imeydy ja d-vitamiinia kannattaa ottaa 50-100mikrog/vrk. Hyvät veriarvot ja vitamiineista ym. Huolehtiminen on tosi tärkeää leikattuna, puutostiloja tulee helpommin ja ne vaikuttavat terveyteen ja elämänlaatuun.

Tuon ravitsemusterapeutti kertoi minulle. Söin jo ennen projektin alkua kalsiumia sekä D-vitamiinia.

Hyvä homma. :) Olen huomannut, että monella jäävät nuo vuosien mittaan vähän unholaan, ja tilanteeseen herätään vasta sitten, kun on jo päässyt tulemaan puutosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tärkeä seikka on, mistä haluan muistuttaa, että muistakaa vitamiini- hivenaine- ja kalsiumvalmisteet ja veriarvojen seurannat vuosittain leikkauksen jälkeen LOPUN IKÄÄ, ei vain pari vuotta leikkauksen jälkeen. B12-vitamiinia voi saada pistoksina, ellei imeydy ja d-vitamiinia kannattaa ottaa 50-100mikrog/vrk. Hyvät veriarvot ja vitamiineista ym. Huolehtiminen on tosi tärkeää leikattuna, puutostiloja tulee helpommin ja ne vaikuttavat terveyteen ja elämänlaatuun.

Tuon ravitsemusterapeutti kertoi minulle. Söin jo ennen projektin alkua kalsiumia sekä D-vitamiinia.

Hyvä homma. :) Olen huomannut, että monella jäävät nuo vuosien mittaan vähän unholaan, ja tilanteeseen herätään vasta sitten, kun on jo päässyt tulemaan puutosta.

Itselläni sukulainen, joka onnistui laihtumaan lähelle normaalipainoa lihavuusleikkauksen seurauksena, mutta sitten kun elämisestä pienemmän mahalaukun kanssa tuli arkea, on ikään kuin unohtanut, ettei ole elimistöltään nyt täysin normaali. On kehittänyt ideologian, että hän ei aio käyttää lainkaan lääketieteen palveluita eikä lääkkeitä, vaan elää ja kuolla luonnollisesti. Ainoa vaan, että hänen elimistönsä nyt ei enää ole ihan luonnollinen...

Mittaatteko yksityisellä vitamiiniarvonne? Itsellä leikkauksesta noin 4v ja koskaan en ole terveyskeskuslääkäriä antamaan lähetettä. Vitamiineja syön purkista huolella ja hyvin terveellinen ruokavalio, mutta epäilen jonkin sortin imeytymisongelmaa. Lisäksi en pysty syömään tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Mittaatteko yksityisellä vitamiiniarvonne? Itsellä leikkauksesta noin 4v ja koskaan en ole terveyskeskuslääkäriä antamaan lähetettä. Vitamiineja syön purkista huolella ja hyvin terveellinen ruokavalio, mutta epäilen jonkin sortin imeytymisongelmaa. Lisäksi en pysty syömään tarpeeksi.

Syötkö multivitamiinin ja D-vitamiinin rasvan kanssa? Ne vaativat rasvaa imeytyäkseen kunnolla.

Vitamiiniarvojen mittaus on yksinkertainen koe. Menee läpihuutojuttuna kun tk-lääkäri kirjoittaa lähetteen.

Vierailija kirjoitti:

Mittaatteko yksityisellä vitamiiniarvonne? Itsellä leikkauksesta noin 4v ja koskaan en ole terveyskeskuslääkäriä antamaan lähetettä. Vitamiineja syön purkista huolella ja hyvin terveellinen ruokavalio, mutta epäilen jonkin sortin imeytymisongelmaa. Lisäksi en pysty syömään tarpeeksi.

Terveyskeskuksesta on aina omalla kohdalla järjestyneet nuo kokeet, leikanneesta sairaalasta sai ohjeet vuosittaiseen seurantaan, että mitä arvoja pitää mitata, välillä kokeisiin on lähetteet laittanut esim. Diabeteshoitaja, jonka luona kävin lihavampana, välillä äitiysneuvolan th, kenen luona milloinkin on ollut tarvis asioida.

Kannattaa varata aika vaikka sitten yksityiselle lääkärille, tai kiireetön ajanvarausaika terveyskeskukseen, ja pyytää sieltä leikanneesta sairaalasta tietoa seurantakokeista, todella tärkeää olisi nuo kokeet otattaa kuitenkin. Ainakin pieni verenkuva, ferritiini- eli rautavarastot, nestetasapaino, kalium, kalsium, eri vitamiiniarvot, folaatit, on sellaiset joita kannattaa seurailla, en nyt tähän hätään muista ihan kaikkia ikävä kyllä.

Minä soittelen tuonne terveyskeskukseen ja hoitaja määrää samat kokeet kuin edellisenäkin vuotena, eli ei tarvitse edes lääkärillä käydä. Ja sitten soittelen lääkärille vastauksista. 

Monethan pystyy jättämään B-vitamiinin pois leikkauksen jälkeen, mutta minulla on pätkitty umpipussintaudin takia enemmänkin noita suolia, joten minun pitää syödä tuotakin lopun ikääni. 

Ja joka aamu on tuo vitamiinilisä nautittava.

Minulla menee multivita plus M yksi, B-vitamiinia yksi ja Calcichew D Fortea kaksi joka päivä. Välistä rautaakin meni kaksi per vuorokausi, mutta nyt ei ollut sen tarvista enää. Ilmeisesti sairastelun seurauksena oli laskenut. 

Magnesiumiakin välillä syön lisukkeena, mutta verikokeitten perusteella puutosta ei tuntuisi olevan, mutta sen tarve saattaa vaihdellakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tärkeä seikka on, mistä haluan muistuttaa, että muistakaa vitamiini- hivenaine- ja kalsiumvalmisteet ja veriarvojen seurannat vuosittain leikkauksen jälkeen LOPUN IKÄÄ, ei vain pari vuotta leikkauksen jälkeen. B12-vitamiinia voi saada pistoksina, ellei imeydy ja d-vitamiinia kannattaa ottaa 50-100mikrog/vrk. Hyvät veriarvot ja vitamiineista ym. Huolehtiminen on tosi tärkeää leikattuna, puutostiloja tulee helpommin ja ne vaikuttavat terveyteen ja elämänlaatuun.

Tuon ravitsemusterapeutti kertoi minulle. Söin jo ennen projektin alkua kalsiumia sekä D-vitamiinia.

Hyvä homma. :) Olen huomannut, että monella jäävät nuo vuosien mittaan vähän unholaan, ja tilanteeseen herätään vasta sitten, kun on jo päässyt tulemaan puutosta.

Itselläni sukulainen, joka onnistui laihtumaan lähelle normaalipainoa lihavuusleikkauksen seurauksena, mutta sitten kun elämisestä pienemmän mahalaukun kanssa tuli arkea, on ikään kuin unohtanut, ettei ole elimistöltään nyt täysin normaali. On kehittänyt ideologian, että hän ei aio käyttää lainkaan lääketieteen palveluita eikä lääkkeitä, vaan elää ja kuolla luonnollisesti. Ainoa vaan, että hänen elimistönsä nyt ei enää ole ihan luonnollinen...

Auts.. Ei hyvä idea kyllä, jos on jo lääketieteellisesti kajottu ruuansulatuskanavaan aika roimastikin, niin sen jälkeen on enää väärä aika ryhtyä "hihhuloimaan" ettei tarvitse mitään lääketieteeltä.

Kyllä aika monelle jotain pientä tulee, anemiaa, vitamiininpuutosta, voi tulla lihaskatoa ym. Jos ravitsemus hyvin heikkoa leikkauksen vuoksi, mutta omalla kohdallani olen kokenut, että kun seurataan ja huolehdin omatoimisestikin noista arvoista ja lisäravinteista, ja pidän ruokailuvälit säännöllisinä ja ravinto on monipuolista, niin sillä jo pääsee melko pitkälle. Ajattelen, että tämä on pieni hinta terveemmästä elämästä, ylipaino vei terveyden ja olisi vienyt ennenpitkää varmaan hengenkin, leikkaus oli pelastus.

Yritän syödä paljon rasvaa. Ongelmana liiallinen laihtuminen. Näytän narkkarilta :(

Vierailija kirjoitti:

Yritän syödä paljon rasvaa. Ongelmana liiallinen laihtuminen. Näytän narkkarilta :(

Koita lisätä rasvan ohella proteiinia, jos ei esim. Maito/eläinkunnantuotteet uppoa, niin proteiinijauheita ja juomia yms. Löytyy kyllä, ja apteekistakin lisäravinnejuomia. Pähkinät on hyviä, kunhan pureksii hyväksi, niissä on hyviä rasvoja ja energiaa, samoin esim. Avokado. Ja jos tuntuu että tosiaan liiaksi laihtuu eikä saa itse pysäytettyä painonputoamista, niin kannattaa ottaa yhteyttä ravitsemusterapeuttiin tai lääkäriin, voi kysellä vaikka sieltä sairaalasta, jossa leikkaus on tehty.