Ärsyyntyminen puheenaiheista tuoreessa suhteessa

Todella lapsellinen mies. Jaksatko todella miettiä suhteessa päivästä toiseen mitä uskallat sanoa ettei mies mökötä?

Siis jos tiedät miehen ärsyyntyneen jostain tai olevan harmistunut jostain teidän tapaamisen peruuntumisesta, niin menet vielä hieromaan ärsyyntymistä ja harmistumista naamaan "ärsyttikö sinua, kun minä en päässytkään tulemaan?" "Mikä sinua siinä tarkalleen ottaen harmitti?" "Ai et jaksaisi enää vatvoa tästä samasta asista, ärsyttääkö sinua siis nämä kysymykset, nami nami?"

Nythän mies on aistinut sinun ärsyyntyneen siitä kun lopetti puhelun tavallaan kesken. Seuraava puhelun aihe on sitten luonnollisesti, että mies kyselee ja vatvoo sinulta "harmittiko sinua, kun puhelu loppui äkisti?" "Mikä siinä asiassa sinua tarkkaan ottaen ärsyttää?" "Ai et jaksaisi enää samasta asiasta, ärsyttävätkö nämä kysymykset siis sinua?"

Ehkä miehellesi oli käynyt joku kurja juttu ja oli todella odottanut sinun tulevan ja kun et päässytkään harmistus oli kova. Tiedän itsestäni, että jos en näekään kumppaniani niin purkaan joskus turhautumisen häneen, vaikka tiedän, ettei toinen voi asialle mitään. Kumppanisi olisi kuitenkin voinut selittää miksi mökötti. 

khalila kirjoitti:

Ehkä miehellesi oli käynyt joku kurja juttu ja oli todella odottanut sinun tulevan ja kun et päässytkään harmistus oli kova. Tiedän itsestäni, että jos en näekään kumppaniani niin purkaan joskus turhautumisen häneen, vaikka tiedän, ettei toinen voi asialle mitään. Kumppanisi olisi kuitenkin voinut selittää miksi mökötti. 

No muuten voisi ollakin näin, mutta näitä on nyt tapahtunut useamman kerran jo. Eli kun selvästi viestien sävy muuttuu vähän tylsäksi tai harvasanaiseksi niin kysyttäessä puhelussa asiasta tilanne on aina tämä sama... Kysyn nimenomaan siksi ärsyyntymisestä, että mikä asiassa on ns. "hiertänyt". Haluan oppia tuntemaan miehen, tietää miksi reagoi asioihin kuten tekee jne. Antaa samalla mahdollisuuden vaikka puhua siitä asiasta mikä vaivaa.Mutta vähön hankalaa on, kun puhe muuttuu tylyksi ja sen jälkeen oikein mikään puheenaihe ei enää ole oikea.  Ei kyllä parisuhteessa voi tai pysty koko ajan miettimään, että sanotko nyt oikein vai väärin niin että sama käyttäytymismalli toistuu sitten aina....

Vaikea tuosta on mitään sanoa. Itse en tykkää jutella puhelimessa enkä varsinkaan mistään päivän aikana tapahtuneista joutavuuksista. En ymmärrä, miten jotkut jaksavat jankata minuuttikaupalla päivänsä kulkua.

Mies ei taida pitää siitä että alat jankkaamaan hänen tunteistaan ja mahdollisesti analysoimaan niitä että "ärsyttääkö nyt ja mikä ärsyttää"? Aika harvaa miestä kiinnostaa osallistua tuollaisiin keskusteluihin, joten tekisit ehkä järkevämmin niin että jätät ärtymyksen joko huomiotta jolloin se ehkä menee itsestään ohi, ja jos ei mene niin sitten lopetat puhelun siltä illalta lyhyeen. Ei kannata kuitenkaan jäädä jumiin ja jäädä vatvomaan asiaa.

Ylianalyyttisyys on lähinnä tympeä piirre naisissa, eikä miehet niinkään jaksaa analysoida kerta toisensa jälkeen laittamalla pieniin osiin jokaista tunnetilaansa.

Minua alkoi ihan naisena ärsyttämään tivaamisesi. Kun mietin itseni miehen tilalle, niin en kyllä kuuntelisi tuollaista tivaamista onko nyt paha mieli. Onko ihan pakko joka ilta soitella, eikö pikaviestit joskus ajaisi asian? Voi olla ihan siitäkin kiinni, että kun mies huomaa ettei sinusta saa seuraa illaksi, ei hän näe vaivaa jutteluun kanssasi, vaikka se ikävältä kuulostaakin.

On rasittavaa, jos toinen ärsyyntyy aina välillä, eikä kerro syytä. Olisi paljon helpompi, jos saisi selityksiä tällaisille tilanteille. Oli se sitten nälkä tai vaikea aihe. Arpapeliä, milloin joku asia onkin yhtäkkiä loukkaus.