Lue keskustelun säännöt.
Lahjansaaja taas pahoitti mieleni
16.04.2016 |
Olen jo ainakin pari kertaa aiemmin kirjoittanut tänne samasta ihmisestä, mutta nyt tuntuu taas, että tekee mieli anonyymisti purkaa omaa pettymystäni.
Olimme jokin aika sitten ulkomaanmatkalla minun perheeni ja isäni ja tämän naisystävän kanssa. Naisystävä on aika määräilevä ja helposti alkaa murjottaa, emmekä välttämättä olisi reissua tehneet heidän kanssaan, elleivät nämä kielitaidottomat olisi meitä mukaan vaatineet. Reissu meni ihan kivasti vaikka hampaiden kiristelyä välillä olikin, päätimme kuitenkin jättää naisystävän kiukuttelut omaan arvoonsa sillä pitkän välimatkan takia näemme isääni ehkä kerran vuodessa.
Reissusta kertyi kuvia, ja päätimme yllättää isäni teettämällä hienon valokuvakirjan. Suurin osa kuvista oli tuolta matkalta, mutta parisenkymmentä sivua oli kuvia lapsistani eri tilanteissa, sillä nämä hetket jäävät isovanhemmilta pitkän välimatkan takia väliin. Lähetin kirjan, ja kun soitin isän naisystävälle ja kysyin oliko kirja saapunut, vastaus oli tämä: "Joo, saapuihan tuo. Vähän kyllä mua ihmetyttää mikset voinu laittaa kirjaa pelkkiä reissukuvia?! Matkakuvia on tympeetä esitellä vieraille kun kirjan alussa on kuvia myös x:stä ja y:stä (lapsistani). Ois myös ollu kivempi jos oisit kaikki kuvat laittanu koko sivun kuviks, ja enemmä kuvia paikasta A ja B. Ja huomaa kyllä että sä oot kirjan tehny kun vähintää joka toisessa kuvassa on sun lapset. Mut oliha se kiva, vähä hassuakii mite isäs esittelee nii ylpeenä lastes kuvia kaikille."
Toivoisin edes joskus, että lahjan saatua tulisi pelkkä "kiitos", ei se, mikä siinä on ollut pielessä. Ja kaikessa mitä me teemme on aina jotakin pielessä. Jos annamme lahjan, mieleisenkin, siitä ei naisystävä kiitä. Jos emme anna lahjaa tai sisarukseni eivät heitä muista, siitä valitetaan. He eivät ole ikinä meitä tai lapsenlapsiamme lahjoneet tai korttia lähettäneet. Koska minä opiskelen arvostettua ja hyväpalkkaista alaa, luulen olevani parempi ihminen kuin duunarit. Koska mieheni on matalapalkkainen duunari, hän oli idiootti kun ei opiskellut parempaa alaa. Ja koska mieheni on tällä hetkellä työtön duunari, hänellä ei naisen silmissä ole mitään arvoa. Koska imetän jo yli 1-vuotiastani, hemmottelen lapsen pilalle. Typerintä on, että hän jatkuvasti valittaa todella mitättömistä asioista ja pahoittaa niillä kaikkien mielen.
Kommentit (15)
Tuo oli ensisijaisesti tarkoitettu isälleni, joka siitä piti. Harmittaa vain, että aina löytyy naisystävän mielestä kaikesta jotain vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soitit isän naisystävälle ja kysyit tuliko perille?? Jos se naisystävä on mäntti olisit soittanut isällesi....hyvä provo 4/5.
Vierailija kirjoitti:
Soitit isän naisystävälle ja kysyit tuliko perille?? Jos se naisystävä on mäntti olisit soittanut isällesi....hyvä provo 4/5.
Jep, miksi ap kerjäämällä kerjää mielensäpahoittamista? EN voi käsittää ap:n tyoperyyttä, anteeksi vaan.
Minä olisin soittanut isälleni en hänen naiselleen...
Ja sinä et tietenkään osaa avata suuta ja kertoa tuolle naiselle että mikä sen kirjan idea oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelet arvostettua ja hyväpalkkaista alaa? Me kaikki muut olemme opiskelleet joko tietyn ammatin tai sitten ihan vain tietyssä tiedekunnassa, koska jotain alaa ei voi opiskella. Voit toimia opetusalalla, mutta et opiskella sitä. Joudut opiskelemaan vaikka opettajaksi, se on ihan vain ammatti eikä ala.
Mun isä ratkaisi vastaavassa tilanteessa homman niin, että irrotti ne alkusivut pois ja sai hyvän matkakirjan. Sitä on helppo esitellä tarvittaessa eikä joudu selittämään, että tässä on näitä mun lapsen kuvia, kun se poika ei osannut käyttää Ifolorin ohjelmaa vaan tumpeloi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LÄhetit kirjan isällesi, mutta et kykene soittamaan isällesi vaan tämän naisystävälle? Onko teillä suvussa paljonkin tuollaisia ongelmia?
Kuka se lahjansaaja nyt oli? Isäsi vai tämän naisystävä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et lähettänyt kirjas vain isällesi ja soittanut hänelle perilletulosta?
Ehkä naisystävä kokee, että hän aina joutuu joustamaan, kun joutuu kulkemaan sun perheen ehdoilla. Edes yhteisestä matkasta ei tehty yhteistä matkakuvakirjaa, vaan oman perheesi kuva-albumi, jossa hän on jätetty sivualalle, vaikka hänkin oli sillä matkalla. Ei varmaan oo kivaa hänestä esitellä matkakuva-albumia omille tutuilleen, kun siinä on enimmäkseen joku heille tuntematon perhe.
Jotenkin näin ajattelisin tämän naisen kokevan tilanteen.
Toisen käytökseen ei helpolla vaikuteta, mutta omaan käytökseen voit. Ehkä yritäisit ottaa hänen tunteensa paremmin huomioon ja kunnioittaisit hänen asemaansa isäsi elämässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä et soittanut isällesi? Miksi soittelet hänen naisystävälleen jos et edes pidä hänestä. Outoa.
Tämä juttu on omituinen, miksi aikuisena ihmisenä välität yhtään tuollaisista höpinöistä. Jos näette vain kerran vuodessa mikä on ongelma? Jatkossa soittelet vain isällesi.
Käsi sydämelle, oletko katkera että isälläsi on uusi nainen äitisi jälkeen (ero vai kuolema)? Mustasukkaisuutta?
Haluaisin kuulla myös naisystävän matkakertomuksen. Poikkeavatkohan miten paljon toisistaan.
Todella kiva kun teit albumin ja on luonnollista että lapsesi on siinä olivathan he mukana matkalla.
Jatkossa lahjoja vain isälle.
Meillä käly harrastaa samaa. Onneksi niistä kirjoista voi leikellä haluamansa kuvat ja laittaa tavalliseen valokuvakirjaan, ei tarvitse ihmetellä heidän Henry-Einarin vaipanvaihtokuvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset kysynyt isältäsi kommentteja kirjan perillemenosta, jos teit kirjan isällesi? Jos naisystävältä olisi tullut myöhemmin nuo kommentit, olisit voinut vastata, että kirja oli isälle ja isä onneksi tuntui tykkäävän.
Lopeta lahjojen ostaminen ja antaminen.