Uusi työpaikka jännittää ihan hirveästi :(

Kuule, joka työpaikka on periaatteessa samanlainen. Jotkut paskamaisempia kuin toiset, mutta erot ei ole suuria. Ei sulta uutena mitään ihmeitä odoteta. Relaa vaan ja OLE ILOINEN että sulla on töitä. Monella korkeakoulutetullakaan ei ole.

Ai niin, ja kysy neuvoa jos et osaa.

Kiitos. Tietenkin kysyn neuvoa jos en osaa, mutta on vaikea pakottautua neuvon kysymiseen asiassa, joka minulle on jo neuvottu. Olin ennen tätä työpaikkaa aika kauan työttömänä ja se todella tuntuu. Tai missä lie vika :(

-ap

Kauanko olet ollut siellä? Kyllä 3 kuukauteen saakka uusi työntekijä voi ja pitääkin kysyä epäselvyyksistä.

No panic! Kyllä työkaverit ymmärtää kun tulee uuteen ympäristöön ja tulee paljon informaatiota yhtäaikaa niin kaikkea ei voi sisäistää. Ja ain voi kysyä neuvoa, sitä pitää varmasti kysyä vielä puolenkin vuoden päästä jos on joitain tehtäviä mitä hieman harvemmin tehdään.

Ajattelet varmasti että sun pitäis olla täydellinen ja täyttää kaikki odotukset yms. Mutta luulet varmaan että odottavat sulta enemmän vaikka todellisuudessa näin ei ole :) Ei tossa muu auta kuin yrität parhaasi ja sen on riitettävä. Mutta totta, helpommin sanottu kun tehty :(

Kysyt rohkeesti neuvoo kun tulee sellainen tilanne. Mieluummin kysyy ja tekee oikein kun ei kysy ja tekee väärin. Jso mahdollista niin voit vaikka tehdä itselles jotain muistiinpanoja/ohjelapun/listan tms. Esim. Jos oot kassalla tai jotain muuta tietokonehommaa niin teet itelles selkeet ohjeet johonkin lapulle ja suoraan vaan lunttaat, kunnes opit. Näin olen itsekin tehnyt monet kerrat. Ei kaikkia kassatoimintoja ja muita vipstaakeja pikku yksiyiskohtineen pysty muistaan. Sitten niistä asioista tulee rutiineja ja lihasmuisti vahvistuu, mutta ei kaikkea vanhemmatkaan konkarit muista. Aina joutuu töissä jotain välillä tarkisteleen. Oli kyse oikeastaan mistä duunista vaan. Ei muuts kun onnea ja iloa työhön! Siinä menee monta kuukautta, ennekuin homma rutinoituu.

Olen ollut vasta pari viikkoa. Kauheat paineet ehtinyt kasvaa tässä ajassa. Olin niin mielettömän iloinen saadessani työn, mutta nyt pelkään, että aiheutan työnantajalle ja tiimille pettymyksen tms. Yliyritän ja pelot tulevat jo uniini. Kuulostaa ihan hullulta, tiedän ja hullua tämä kai jo onkin...

-ap

Voi kun saisikin töitä.  Oon ollut pian 2v työttömänä. Vituttaa

Oletko kirjoittanut muistiinpanoja, kun sinua opastetaan? :) Mielestäni hyvä keino oppia (ainakin itselleni) on se, että kirjoitan ylös eri työvaiheet jne samalla, kun minulle neuvotaan tehtävä. Siis vaikka 1. Avaa järjestelmä X 2. Paina kuvaketta "laskin" 3. Valitse "lisää" (vihreä nuoli) 4. Kirjoita laskun numero (ilman välejä) ensimmäiselle riville jne, mitä nyt sitten oletkin tekemässä. Sitten seuraavalla kerralla, kun pitää samainen homma hoitaa, katson muistiinpanoista työvaiheet. Jos jännitän, niin saatan kysäistä työkaveria selän taakse katsomaan, kun yritän ohjeitteni avulla suorittaa työn itsenäisesti. Jos jokin on epäselvää, voin tällöin tarkentaa muistiinpanoja kysymällä. Ja tietty muutenkin käyn kysymässä, jos on tarve:) Muistiinpanojen tekeminen jäsentää oppimista, ja voit palata aiempiin tehtäviin rauhassa, eikä tarvitse neuvomistilanteessa jännittää , muistaako sitten ensi kerralla itse tehdä kaiken oikein ja oikeassa järjestyksessä ym. Tietty riippuu työnkuvasta, kuinka hyvin tämä toimii.. 

Hurjasti tsemppiä töihin , kyllä se siitä lähtee rullaamaan! :)

Tyhmin työkaveri on sellainen joka ei kysy ja näyttelee osaavansa vaikka ei osaa. Kysy sitkästi kunnes osaat. Älä luovuta helpolla ja kysy.

Olen kirjoittanut muistiinpanoja. Käyn niitä läpi kotona, täydennän niitä ja ennen työvuoroa luen vielä kaikki ajatuksella läpi. Yritän todella kovasti. Mutta aina tulee niitä täydellisiä black outteja, etten kertakaikkiaan muista, mikä on seuraava vaihe. Asiakkaan aikana en voi ottaa oikein muistiinpanoja esille... ja kun jännittää, ajatukset menevät solmuun.

Mutta kiitos kovasti vastanneille. Olen onnellinen työstä, mutta pelkään epäonnistumista enemmän kuin mitään muuta juuri nyt.

-ap

Hah - epäonnistumisesta pitää vaan nousta. Ne pärjää jotka mokaa ja oppii niistä antamatta heti periksi. Yrität sitten uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Kysy työkavereilta oppivatko he heti ja mitä mokia ovat tehneet.

Voi etkö sä vieläkään muista!