Onko oikeasti niin että lapsen sukupuolta ei saisi "päättää" ennenkuin lapsi itse

Puhutko nyt siis sukupuolineutraaliudesta vai sukupuolisensitiivisyydestä? Mielestäni ensimmäinen on ihan järjetöntä, jos se siis tarkoittaa ettei lapselle itselleenkään kerrota kumpi hän on tai sukupuolista ylipäätään ja lapsi nimetäänkin mahdollisimman neutraalisti ettei kukaan muukaan voi sukupuolta tietää. Jälkimmäinen taas on minusta oikein fiksu tapa kasvattaa lasta ja tätä noudatan itsekin. Lapsi on lähtökohtaisesti sitä sukupuolta mitä on, se kerrotaan hänelle, kerrotaan mikä se tekijä on mikä erottaa tytöt ja pojat toisistaan. Tytön voi pukea pinkkiin ja pojan siniseen. Mutta jos vaikkapa tyttölapsi innostuu spidermanista niin se hänelle suodaan ja ollaan avoimin mielin niin vaatteiden, lelujen kuin leikkienkin suhteen.

Tämän sukupuolisensitiivisyyden moni tahtoo väkisin käsittää väärin niin että tuputetaan tytöille monstereita ja pojille barbeja ja puetaan pojat tutuhameisiin jne. Sitä se ei tarkoita vaan että annetaan lapsen olla sitä mitä hän on. Näin kasvaa henkisesti terveitä aikuisia, jotka uskaltavat jatkossa tehdä valinnat elämäntyylistään oman harkintakykynsä mukaan eikä ympäristön sanelemana.

Vierailija kirjoitti:

sanoo onko hän poika vai tyttö? Eli niillä joita joskus kutsuttiin sukupuolielimiksi ei olisi enää mitään merkitystä?

Tämä norjalainen lapsi on päättänyt, että hän on Emma vaikka syntyikin pojaksi ja sai nimen Tobias. Katso tästä videosta, vaikka et norjaa ymmärtäisikään, onko hän sinun mielestä Tobias, joksi hän on syntynyt vai Emma, joksi hän itsensä tuntee.

http://www.tv2.no/2014/08/18/nyheter/fodt-i-feil-kropp/innenriks/591665…;

Mietipä ap, mitä väliä pikkuvauvan tai taaperon sukupuolella on? Tyttöjä ja poikia voi kohdella ihan samoin ja lapsen voi antaa kokeilla erilaisia leluja.

Transsukupuolisuus on käsittääkseni sen verran harvinaista, että tytön nimi vaginalliselle ja pojan nimi penikselliselle on mielestäni ihan ok valinta siinä missä sukupuolineutraalikin nimi. Kannattaa kuitenkin kertoa lapsille jossain vaiheessa, että osa lapsista ei ole kuten muut, vaan osa niistä, joilla on pippeli, saattaakin olla tyttöjä ja toisinpäin. Lapselle voi kertoa, että se on melko harvinaista, mutta siinä ei ole mitään pahaa. Ja jos sattuisi sellainen harvinainen lapsi omalle kohdalle, asiasta kannattaa viimeistään silloin ottaa kunnolla selvää, jotta osaa antaa tukea.

http://transtukipiste.fi/transsukupuolisuus/

Kertokaa nyt mielipiteenne, elämä ei aina ole niin mustavalkoista kuin oletetaan.

Kerran eräässä paikassa en saanut selvää onko tyttö vai poika, lapsi oli n 5 vee. Enkä kehdannut kysyä aikuiselta kumpi. Ei ollut äiti. 

3 lisää, että tunnen kuitenkin transsukupuolisuuden harvinaisuudesta huolimatta useita transsukupuolisia ihmisiä. Eli niiiin harvinaista se ei kuitenkaan ole. Olen tutustunut heihin sattumalta eri paikoissa, opiskeluissa, baareissa jne. Terveyskirjaston mukaan on arvioitu, että yksi tuhannesta on transsukupuolinen.