Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset ja käyttäytyminen. Hylkääminen.
Peloissani.
21.02.2016 |
Todella mukavaa kun on enään muutamia päiviä sydänleikkaukseen. Kaikki ne ihmiset, jotka vielä viikko sitten " Joo joo tottakai autetaan sinua kun pääset sairaalasta pois... " Niin tämän viikonlopun aikana ovat vetäytyneet pois.
Kiitos teille ihmiset! Ja voitte olla varmoja kun selviän toivun leikkauksesta niin minusta tulee tosi ilkeä ihminen.
Ihan oikeasti mitään muuta en ole pyytänyt kun voisiko joku käydä minulle kaupassa tai voisiko joku edes kerran imuroida minun luona!? Kun en voi sydänleikkauksen jälkeen n. 4 - 7 viikkoon nostaa kuin noin 1 kilon painoisen esineen ja mitään kiertoliikkeitä ei saa tehdä.
Ja minulla ei rahallista mahdollista ostaa palveluja yksityiseltä sektorilta ja kunnan puolelta en saa kun olen ns. nuori alta 40 vuotias.
Kommentit (8)
Kaupasta voi ostaa varastoon, vaikka maitojauhetta niin on sitäkin sitten. Imurointia voi hyvin lykätä kuukaudella, otat vaikka jollain luudalla isoimpia villakoira. mäkin olen pärjännyt isojen leikkausten jälkeen ihan hyvin yksin kun vaan varautuu ennalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaupasta voi ostaa varastoon, vaikka maitojauhetta niin on sitäkin sitten. Imurointia voi hyvin lykätä kuukaudella, otat vaikka jollain luudalla isoimpia villakoira. mäkin olen pärjännyt isojen leikkausten jälkeen ihan hyvin yksin kun vaan varautuu ennalta.
Olen minä ostanut varastoon ruokaa ja sellaista.
Enemmän minua satuttaa se miten ihmiset lupailee ensin ja ovat hymysuin oikein ollaan tukena ja niin ihanaa! Sitten kun hetki lähestyy niin kaikki katoaa.
Miksi niiden pitäisi olla sun luona nyt kun ovat luvanneet auttaa leikkauksen jälkeen?
Onks sulla jokin muukin paikka vinksallaan kuin sydän?
Vierailija kirjoitti:
Miksi niiden pitäisi olla sun luona nyt kun ovat luvanneet auttaa leikkauksen jälkeen?
Onks sulla jokin muukin paikka vinksallaan kuin sydän?
Mitä? En oikein nyt tajua?
En minä nyt tarvitse ketään tai halua ketään. EN minä sen leikkauksen jälkeenkään halua tai vaadi ketään olemaan täällä kotonani. Kyseessä on se kaupassa käynti ja sitten jos yhden siis yhden kerran voisi joku imuroida täällä minun asunnossa!
Minulle ihmiset ovat ilmoittaneet aivan suoraan sanoen " joo emmä voi autta sua sen leikkauksen jälkeen... koita toipua... " !
ehkä he on unohtaneet? tee testi ja soita jollekin kaverillesi ja pyydä palvelusta kauniisti otenkin tyyliin "voisitko käydä mulle kaupassa kun en itse voi kun mulla oli se leikkaus ja oot oikeasti viimeinen ihminen jolle soitin koska kukaan muu ei nyt kerkeä niin jos mitenkään ehtisit niin olisin ikikiitollinen ja sit jos jaksat niin pikaimuroit noi lattiat?" ja jos kukaan ei auta niin sitten voit olla välinpitämätön ja et auta enää ikinä muita :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Voisitko kysyä omasta seurakunnastasi jos kuulut sellaiseen? Järjestyy varmasti pientä apua ja vaikka seuraakin silloin tällöin jos ei ketään muuta ole käytettävissä. Kenkku tilanne, itselläkin ollut vastaavaa yksi nyhertämistä vaikeissa tilanteissa. Mutta oon sentään saanut kavereista apua kaupassa käymisiin ja muuhun asiointiin. Toivottavasti saat sinäkin järjestymään. Lykkyä leikkaukseen ja hyvää vointia kaikin puolin.
Vierailija kirjoitti:
Hei! Voisitko kysyä omasta seurakunnastasi jos kuulut sellaiseen? Järjestyy varmasti pientä apua ja vaikka seuraakin silloin tällöin jos ei ketään muuta ole käytettävissä. Kenkku tilanne, itselläkin ollut vastaavaa yksi nyhertämistä vaikeissa tilanteissa. Mutta oon sentään saanut kavereista apua kaupassa käymisiin ja muuhun asiointiin. Toivottavasti saat sinäkin järjestymään. Lykkyä leikkaukseen ja hyvää vointia kaikin puolin.
Soitin tänään diakonille. Kerroin tilanteestani ja hän sanoi että apu pitäisi saada kaupungin taholta. Mutta jos apua ei saa mistään niin soitto uudestaan.
Muita tuntemuksia minulla? Pelottaa ja mieliala vaihtelee kokoajan... Viikko aikaa siihen leikkaukseen.
Elämä on karua.