Huoltajuusasioista
Olen vajaa 2 viikkoisen tytön äiti. Lapsen biologinen isä ja minä erosimme jo raskauteni alkutaipaleella eikä hänestä juurikaan raskauteni aikana kuulunut. Minä jätin miehen pelaamisen ja epärehellisyyden takia. Miehen siskon kanssa olin yhteydessä raskauteni aikana ja kuulin hänen mm. käyttävän satunnaisesti huumeita sekä joutuvan ulos asunnostaan maksamattomien vuokrien takia. No nyt joka tapauksessa entinen mies on alkanut vaatia, että tunnustaisin hänen isyytensä. Itseäni ajatus ei juurikaan houkuta tietäen hänen tämänhetkisistä ongelmistaan. Puhuimme eilen puhelimessa ja hän ushkasi mm. kertoa tyttäremme kasvettua hänelle kuinka huono äiti olen, kun hänet raskauteni aikana jätin. Tuntuu, että lapsi on hänelle jonkinlainen "väline" kostaa minulle. Itse ajattelen, että lasta pitää viimeiseen asti säästää kaikelta pahalta ja itselleni ei tulisi mieleenikään mennä sanomaan tytölle hänen isästään mitään huonoa. Olen todella surullinen, loukkaantunut ja pettynyt hänen toimintaansa. Mä olen kuitenkin antanut lapsen tavata tätä isäänsä, mutta sekään ei riitä. Pitäisi varata aika lastenvalvojalle, mutta en oikein tiedä miten tulisi toimia, jotta tää mies ei isyyttä saisi. Enkä tee sitä ilkeydellä vaan eilisen puhelun (ja muidenkin asioiden) perusteella voin uskoa, että lapsen etu ei ole hänelle ensimmäisellä sijalla.
Kommentit (9)
Älä tunnusta, on minun neuvoni.
Jos miehessä on sen verran miestä, että isäksi haluaa, hän pystyy kyllä itse käynnistämään prosessin, jossa hänen isyytensä varmennetaan.
Mutta epäilen. On niin paljon helpompaa itkeä aina uuden naisen olkaa vasten, miten hänen lapsensa äiti kylmästi heitti hänet pois, nyyh. Hän olisi niin kovasti halunnut olla isä. Nyyh.
Ja sittenkin, vaikka isyys tunnustettaisiin, niin voit vedota tuohon, mitä nyt kerroit ja siihen, että ette ole olleet tekemisissä joten huoltajuus tulisi kokonaan sinulle. Tapaamissopimusta voi pohtia sitten, kun lapsi on vähän vanhempi.
Mies saa vaatia isyyden tunnustamisen, etkä sinä sille asialle voi yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mies saa vaatia isyyden tunnustamisen, etkä sinä sille asialle voi yhtään mitään.
Kyllä voi. Mutta silloin pitää olla oma-aloitteinen tuossa prosessissa. Miehen siis.
Ja valitettavasti kaveri kuulostaa siltä, että ihan pelkkä epäilys siitä, että joutuukin myös maksamaan elatustukea saa hänet karkaamaan. Sekin raha olisi pois pelaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Älä tunnusta, on minun neuvoni.
Jos miehessä on sen verran miestä, että isäksi haluaa, hän pystyy kyllä itse käynnistämään prosessin, jossa hänen isyytensä varmennetaan.
Mutta epäilen. On niin paljon helpompaa itkeä aina uuden naisen olkaa vasten, miten hänen lapsensa äiti kylmästi heitti hänet pois, nyyh. Hän olisi niin kovasti halunnut olla isä. Nyyh.
Ja sittenkin, vaikka isyys tunnustettaisiin, niin voit vedota tuohon, mitä nyt kerroit ja siihen, että ette ole olleet tekemisissä joten huoltajuus tulisi kokonaan sinulle. Tapaamissopimusta voi pohtia sitten, kun lapsi on vähän vanhempi.
Huoltajuushan on ja pysyy ap:lla. Isän pitäisi huoltajuutta erikseen hakea ja se ei ihan noin vaan onnistu.
Huoltajuus on vain ap:lla, koska eivät asuneet yhdessä lapsen syntyessä.
Anna isän hakea isyydentunnustusta ja tapaamisoikeuksia ihan itse. Jo pelkkä kulupuoli voi pelaamissairaalle vuokrarästiselle huumeidenkäyttäjälle olla liikaa. Maksuhäiriömerkintä jo varmaan löytynee, en tiedä, saako ilmaista oikeusapua siihen.
Jotta voi saada tapaamiset ilman valvontaa, pitää olla säällinen asunto. En usko, että miehestä on hoitamaan näitä kuntoon.
Huumeidenkäyttäjälle en ikinä lasta luovuttaisi valvomattomiin tapaamisiin. Älä itse edistä asiaa millään lailla, äläkä tunnusta isyyttä. Lastenvalvojalla sanot, ettet tiedä, kuka isä on. Puhelinnumeronkin vaihtaisin uuteen ja salaiseen enkä päästäisi miestä ollenkaan lasta tapaamaan.
Lapsen kannalta on väärin, jos äiti valehtelee ettei tiedä kuka isä on. Isyydentunnustamisessahan on kyse juur lapsen oikeudesta.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kannalta on väärin, jos äiti valehtelee ettei tiedä kuka isä on. Isyydentunnustamisessahan on kyse juur lapsen oikeudesta.
Joo joo, mutta nämä asiat ehtii myöhemminkin. Isyyden ehtii tunnustaa myöhemmin, tapaamiset, huoltajuudet ja elatuksen ehtii vahvistaa vaikka sitten kun asiat ovat kunnossa.
Sitä paitsi joskus lapsen oikeus olla turvassa on suurempi kuin tieto siittäjästä.
Toivottavasti AP sait vastauksia kysymykseesi ja päätöksiisi. Paljon onnea vauvasta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen kannalta on väärin, jos äiti valehtelee ettei tiedä kuka isä on. Isyydentunnustamisessahan on kyse juur lapsen oikeudesta.
Joo joo, mutta nämä asiat ehtii myöhemminkin. Isyyden ehtii tunnustaa myöhemmin, tapaamiset, huoltajuudet ja elatuksen ehtii vahvistaa vaikka sitten kun asiat ovat kunnossa.
Sitä paitsi joskus lapsen oikeus olla turvassa on suurempi kuin tieto siittäjästä.
Toivottavasti AP sait vastauksia kysymykseesi ja päätöksiisi. Paljon onnea vauvasta![/quote
Huoltajuushan on jo vahvistettu. Millä tavalla asiat kuntoutuvat myöhemmin? Ei ole oikeen valehdella ettei tiedä isää ja myöhemmin yhtäkkiä muka muistaa. Isyyden tynnustaminen ei mitenkään uhkaa lasta. Valehtelu voi kyllä olla vahingollista.
Isyyden tunnustaminen ei tarkoita huoltajuutta.