Mies petti - 'toisen naisen' mielestä en reagoinut yhtään 'oikein'. Jäin miettimään suhteeni tilaa..

En jaksanut lukea, miehesi on oikeassa.

Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys.

Kaipasit kommentteja +30v naisilta, mutta mun on pakko näin 21-vuotiaana todeta kuitenkin: sä olet cool! :D  Tyttö sai ansionsa mukaisesti. Sen sijaan miksi sä alistut tuollaisen miehen vaimoksi? Mä en pystyisi elämään ihmisen kanssa, joka menee muna edellä tilanteeseen kuin tilanteeseen (viitaten tuohon, että on pettänyt sua useasti). 

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea, miehesi on oikeassa.

Mistä tiedät, mitä mieltä mieheni on, jos et jaksanut lukea? Yritin tiivistää, ei onnistunut lyhyempi teksti, pahoittelut. ap

Jos sä et voi mitenkään pahoin teidän suhteessa niin miksi siitä pitäisi lähteä? Ei kaikki laita seksille niin suurta painoarvoa. Te itse määrittelette oman suhteenne säännöt.

Et sinä tuon tekstin perusteella ihan täydeltä kynnysmatolta vaikuta.

Jätä se! Et ansaitse tuollasta.. löydät jonkun joka osaa arvostaa sua! Kaikkein tärkein asia elämässä on olla onnellinen.. Oletko?

Asia on sinun ja miehesi välinen, ei tuon toisen naisen. Itsekään en ole sellainen ihminen, joka ajattelisi että pettäminen on maailmanloppu. Ihmisillä on yhtä paljon syitä olla yhdessä, kuin ihmisiäkin on...

Kyllä sinä tiedät haluatko erota ja etkö halua. Ei muiden kokemukset tai syyllistäminen sitä asiaa muuta. Älä mieti muiden suhtautumista, tai onko rakkautenne väärän laista. On helppo tuomita ulkopuolelta, itse tiedät oletko sellaisessa suhteessa jossa haluat olla.

Vierailija kirjoitti:

Rakkauden vastakohta ei ole viha, vaan välinpitämättömyys.

Mutta missä se on määrätty että rakkaus mitataan juuri suhtautumisessa seksiin?

saat tehdä ihan niin kuin itsestäsi nyt tuntuu parhaalta. Jos et halua erota, niin et eroa. Voi toki olla, että olet niin uupunut, ettet siksi koe mitään tunteiden vuoristorataa. Se voi tulla myöhemmin - tai olla tulematta.

Voit jutella asiasta miehesi kanssa, jotta löytäisitte edes hetkellisen ratkaisun tilanteeseen. Joku suhteessanne ei ole hyvin, kun mies petti ja sinä et välitä. Se ei tarkoita, että sinun olisi pakko tehdä koko perheen elämän mullistavia päätöksiä juuri nyt. Mieti rauhassa. Oletko onnellinen?

No ei tuo kyllä enää miltään rakkaussuhteelta kuullosta. Herranen aika, mies nussii jotain pimuja ja sä pidät huolta perheestä. Selvästihän tuon pimun tarkoitus on, että eroaisit ja se sais tuon "kultakimpaleen" itselleen. Oikeastaan, anna mennä. Ei se pitkään sille uskollisena pysy.

Vierailija kirjoitti:

Kaipasit kommentteja +30v naisilta, mutta mun on pakko näin 21-vuotiaana todeta kuitenkin: sä olet cool! :D  Tyttö sai ansionsa mukaisesti. Sen sijaan miksi sä alistut tuollaisen miehen vaimoksi? Mä en pystyisi elämään ihmisen kanssa, joka menee muna edellä tilanteeseen kuin tilanteeseen (viitaten tuohon, että on pettänyt sua useasti). 

Voi sä olet niin nuori. Tyhmän äidillisesti sanottu minulta, mutta niin se vaan on. Olet tietenkin noiden periaatteidesi kanssa täydellisen oikeassa. Mutta kun on pitkä liitto ja siinä lapsia, niin jo niin moni muukin asia on pitänyt miettiä ja sopia vähemmän ehdottomasti. Ja niin sitä sitten miettii tuota pettämistäkin jo vähän vähemmän ehdottomasti, koska elämä nyt vaan ei ole niin mustavalkoista kuin se vielä nuoren maailmassa on. Ei se ookookaan ole, mutta näkökulmia on muitakin kuin tasan kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Taustaa... Olen siis ollut avokkini kans yhdessä n. 10 vuotta, meillä 3 alle kouluikästä lasta, mies jääny pettämisestä kiinni aiemminkin, sillä paha tapa juoda liikaa ja silloin ei oikein hillitse itseään.. Eka kerta oli shokki (meidän eka oli silloin vauva), jonka jälkeen kävin aika perusteellisen kriisin, seurauksena kuitenkin päätimme jatkaa yhdessä.

Ekan kerran jälkeen on jäänyt kiinni toisen kerran, lisäksi on ollut epäilyjä/huhuja, jotka mies on kuitannut epätodeksi. Eikä suoraan sanottuna mua ole enää niin paljon edes jaksanut kiinnostaa :I

Nyt sitten sain yhteydenoton toiselta naiselta, itseeni yli 10v nuoremmalta typykältä, joka vaikuttaa olevan mieheeni hirmu rakastunut, ja vuodatti mulle sen kaiken, miten huonosti hän nyt voi, koko elämä kaatui suunnilleen kun sai tietää että miehelle onkin avovaimo. Kaikkea liibalaabaa mies oli selittänyt, jonka nainen uskonut täysin, ja nyt on kuulemma ihan romuna. Miehen mukaan kyse oli vain seksistä (sen sinänsä uskon).

Selkeästi nainen tuntui odottavan että raivostun, hämmästyin itsekin, kun en jotenkin vaan 'jaksanut' tuntea paljon mitään. Puhelumme jälkeen tämä tyttö vielä lähetti puhelimeni täyteen kuvaviestejä itsestään 'että näet millaisen kanssa se on sua pettänyt' - viimeisen päälle meikattuna ja tällättynä pienissä vaatteissa viekoitteleva ilme naamalla. Kun en vastannut mitään, alkoi tulla viestjeä 'no, kommentoi nyt jotain!!', vastasin että olet oikein sievä, en tiedä mitä muuta kommentoida. Sieltä tuli lisää valitusta ja ulinaa, johon vastasin, että ehkä sun pitäisi käydä tätä asiaa läpi omien ystäviesi kanssa, en ole oikea henkilö tähän. Sitten kirjoitti, miten tämä asia nyt on kuitenkin meidän yhteinen ja nyt jatkuvasti tulee viestiä 'joko olet jättänyt sen kusipään?', 'olet kyllä tosi luuseri jos et jätä sitä' jne.

Mies itkee ja katuu, selittelee ja käy läpi kaikki oppimansa "lepyttelyrituaalit" - tuo kukkia ja yrittää kaikin tavoin 'huomioida'. Tekisi vaan mieli sanoa, että anna olla, ihan sama,kukaan ei ole kuollut. Päällimmäisin tunne mulla on pelkkä uupumus, väsymys, kyllästyminen. Tuota jäin miettimään - miksi en koe mitään suurta tunteenpaloa? En, vaikka yritin oikein lietsoa itseäni johonkin kiihtymykseen, jota multa selvästi odotettiin.

Onko nyt siis niin, etten enää rakasta?Että oli parempi vaan erota? Mies ei halua erota, enkä tavallaan minäkään, meidän arki on hyvää, ihanat lapset. seksiäkin on, ei riidellä. Eroajatuksesta ekana tule mieleen vaan se, miten vaivalloista se olisi, ja koen, että se pitäisi nyt tehdä vaan siksi, koska multa odotetaan sitä, etten olisi 'kynnysmatto' ,koska mies on pettänyt ja jäänyt kiinni.

Kaipaisin tosi paljon rakentavia kommentteja. Lähinnä 30+ ikäisiltä pitkässä suhteessa eläneiltä naisilta, jotka ehkä on kokeneet jotain vastaavaa. Olenko tosiaan ihan tunnevammainen?

Tässä nyt kuitenkin kommentti pitkässä suhteessa elävältä mieheltä.

Ensinnäkin: vilpittömät onnittelut aivan poikkeuksellisesta henkisestä kypsyydestä. Reagoit tämän toisen naisen kommunikaatioon tavalla ja sille annetulla arvollla, johon tuskin itsekään olisin pystynyt.  Wau. Toivottavasti miehesi joskus tajuaa miten fiksun ihmisen on saanut haaviinsa aikanaan.

Toiseksi: Saatat olla vähän shokissa. Pureskele tätä asiaa jonkin aikaa. Epäilen, että muitakin tunteita nousee vielä pintaan. Sano miehellesi, ettet halua vielä käsitellä asiaa vaan miettiä sitä vähän aikaa. 

Mieti asiaa kuolinvuoteelta käsin.

Ap tunnut ihan järkevältä ihmiseltä.

Kun taas

Se toinen nainen on oikeesti seko. Unohtanu lääkkeensä.

Eli kai tuossa ole mitään ongelmaa jos sinua ei haittaa se että mies käy vieraissa ja pitää sinua idioottina. 

Minä olisin alkanut vainoamaan tuota naista. Haukkunut hänet alhaiseksi huoraksi ja tehnyt hänen elämästään helvetin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea, miehesi on oikeassa.

Mistä tiedät, mitä mieltä mieheni on, jos et jaksanut lukea? Yritin tiivistää, ei onnistunut lyhyempi teksti, pahoittelut. ap

Teksti oli selkeä ja ytimekäs. Sitä ei tarvitse laiskalle lukijalle pahoitella.

Jännä homma, mulla on samanlaiset fiilikset... En edes tiedä, onko minua petetty, mutta jos on, niin mitäpä se haittaa lopulta? Kunhan kumin kanssa puuhaa.

Mä olin vähän samanlainen, samassa tilanteessa. Tosin en saanut mitään kuvaviestejä, enkä stalkannut naamakirjaa.

Mutta mies ei ollut enää siinä perheen elämässä, minä elin lasten kanssa elämää ja mies oli siellä perheen ulkoreunalla. En tiedä, mutta olinko kenties jotenkin sysännyt ukon pois siitä perheen ytimestä vai oliko hän ihan itse sinne hiipinyt.

Ei, asia ei ole OK sillä että toinen pyytelee anteeksi ja yks vaatii jättämään sen luuserin. Tässä maailmassa nyt on vaan tärkeämpiäkin asioita kuin se, missä yks kulkumulkku uittaa nahkauistintaan. Ei, seksiä ei hirveästi sen miehen kanssa tehnyt mieli mutta mitäpä siitä.

Eihän tuossa enää paljoa parisuhdetta ole jäljellä. Mutta se ei sillä korjaannu, että toinen pyytää anteeksi ja sinä annat anteeksi. Tuossa tilanteessa, jos aidosti haluatte jatkaa pitää myös asioiden aidosti muuttua. Ei mitään lupauksia vaan oikeita tekoja. Ei kukkia vaan jotain, millä on merkitystä.

Helpompaa on olla tuntematta mitään. Helpompaa on jatkaa just niin kuin on jatkettu tähän asti.