Minua masentaa ihan hirveästi!

Ihastuminen on kamalaa.
Olen ollut ihastunut yhteen tyyppiin jo 2 vuotta. Välillä on niin että ihastus on voimakasta ja välillä taas olematonta.

Tiedän, etten voi vain laittaa häntä hyllylle ja ottaa käyttöön kun haluan.

Mutta minä en kestä olla ilman häntä niinä aikoina kun se on niin voimakasta.

Olen huomannut, että tämä ihminen vilkuilee minuun päin. Esim. Eilen useita kertoja vaikka ei edes keskusteltu. Myös vastaan tullessa kaukaa katsoo mutta ohi mennessä kääntää katseen pois.

En oikeasti kehtaa mennä puhumaan hänelle.
Tiedän, ettei tilanne parane näin mutta en vain pysty. Olen liian hermona enkä kehtaa. Laittaa viestiä tai mitään muutenkaan.

Tämä on aivan kauheaa! Samaan aikaan on myös palava tunne, että haluan. Mutta en pysty enkä kehtaa ja tämä ihminen luulisi varmaan että olen tullut hulluksi.

Tämä on aivan kamalaa!!!! Tekemättä asia ei ratkea mutta en vain voi.

Välillä minut täyttää kauhea onnen tunnen ja sitten taas masennus asian suhteen.

Mitä ihmettä teen??????

Tää on hirveää! En pysty unohtamaankaan häntä sitä on yritetty vuoden aikana kymmeniä kertoja!

En kestä enää!!! D: