Meidän lapsella puheenviivästymä.

Älä turhaan murehdi!

Mikä on kolmivuotiaan taso, johon tässä viitataan. Miten lapsesi puhuu?

Osaa kyllä kivasti ja selkeästi jutella, mutta sanavarasto on suppeampi kuin ikäisillään. Puhuessa tulee myös virheitä joita lapsi ei itsekään tunnu huomaavan, esim. ovara (orava) ja hajja (harja). Tiedän, että puhetta ei saisi mennä korjailemaan, mutta minusta tuntuu, että lempeä korjaus on parempi kuin ei mitään ja että silloin lapsi huomaa itse sanoneensa hassusti ja hän sanan hetkellisesti korjaakin. Luulen, että useat sanat ovat kuitenkin vain " jääneet käyttöön" ja siksi juuri harja on hajja jne.



Tylsä on myös kun 3v pikkusisar ottaa omaan puheeseensa näitä väärin sanottuja sanoja.



Miten teillä ilmenee puheenviivästymä?

Tämä siis puheterapeutin tekemän testin tulos. Puhuu kyllä selkeästi, mutta pitkät lauseet ja taivutukset tuottavat vaikeuksia. Myös pitempien ohjeiden noudattamisessa ongelmia. Lisäksi laskeminen on vielä ihan alkutekijöissä ja välillä värit menee keskenään sekaisin....

ap

Tuolloin joutuu pitämään lauseen keskellä taukoa, että kuinka nyt kertoisin...

Meilläkin menee noi tavut välillä sekaisin kuten tavara on tarava jne.

Joo, lukea täytyis lapselle paljon. On sitä aiemminkin luettu, mutta sitten vieläkin enemmän...

ap

Samoin myös kirjoittaminen, asia ei yksinkertaisesti kiinnostanut lasta. Neuvolan 5v testissä tulikin tältä osiolta aika heikot pojot. Mutta edistystä tapahtuu vaikka sitä ei niin itse ehkä huomaakaan kun sitä tarttuu vain niihin virheisiin... Lapsemme ymmärtää mielestäni välillä vaikeitakin juttuja, mutta välillä sitten mikään ei mene jakeluun. Hän myös osaa itsenäisesti tehdä ja ajatella paljon erilaisia asioita jotka minua yllättävät joka kerta, toisinaan taas tuntuu, että aloitekykyä ei ole lainkaan. Mutta sitä nyt on varmasti kaikilla tämän ikäisillä.



Meillä ainakin eniten on auttanut kun tekee lapsen kanssa erilaisia juttuja niin, ettei siinä ole muita sisaruksia lähellä tai muita häiriötekijöitä kuten telkkaria päällä tms. Lapsemme on muutenkin aika hiljainen ja rauhallinen ja jää kerhossa vilkkaampien lasten varjoon. Eskari on kuitenkin syksyllä alkamassa ja ilmoittautumisessa kerroin jo puheterapeutilla käymisestä.



Yritetään siis jaksaa rauhallisina ottaa lapsi sellaisena kuin tämä on, vaikka se välillä ainakin minusta hieman vaikeaa onkin.

Piirtäminen, laskeminen ei nappais ollenkaan. Ehkä ne taidot tulee sitten omalla ajallaan, eihän kaikki opi samaan tahtiin...

ap

Meilläkin on tuota sananhakua aika paljon, ei kuitenkaan enää ihan niin paljon kun joskus pahimmillaan oli. Silloin minullakin saattoi koko juttu mennä kokonaan ohi kun lapsi jäi miettimään jotakin sanaa eikä saanut sitä mieleensä/sanottua.



Olemme yrittäneet lukea lapselle paljon ja olen ostanut mm. Katti Matikaisen äänikirjan ja muita satuCD-levyjä jotka on selkeästi ja elävästi levylle luettu ja niitä lapset tykkäävätkin kuunnella tosi mielellään illalla ennen nukkumaan menoa iltasadun jälkeen. Sadut ovat olleet yleensä myös niin hauskoja, että lapsi on niistä minulle kertonut " koosteen" ja näin lapsen sanavarasto on mielestäni karttunut paljon!

Tuli heti parempi olo, kun kerroit kokemuksesi. Taidamme myös ostaa lapselle satulevyjä, niitä kun ei meillä ole.

ap

Ainakin minulle aihe on jotenkin ollut vaikea vaikka asiat eivät kovin huonosti olekaan oikeasti! Meillä anoppi on ihan vauhkona lapsemme puheen takia (itkee ja valittaa puhelimessa kuinka lapseamme tullaan ihan varmasti kiusaamaan koulussa jne.), joten olen ollut aika hissukseen vieraiden seurassa asiasta. Ja ainahan sitä syyn pistää omille harteilleen, " en ole varmaan puhunut lapselle pienenä tarpeeksi" ja muita tällaisia juttuja tulee väistämättä mieleen...



Mutta pärjäilkäähän tekin, meillä on ihanat lapset!! :-)