Pidän siitä tunteesta, kun luovuus alkaa virrata

En sano sen tuottavan omalla kohdallani mitään niin ihmeellistä koskaan, mutta välillä sentään jotain. Ja kyse olikin nyt tunteesta, se kun on niitä parhaita tunteita mitä hame päällä tai housut jalassa voi kokea. Sen tietyn syyn ja sysäyksen se kyllä vaatii alkaakseen, mutta se syy voi joskus ilmestyä eteen todella yllättäen. Tasaiset vaiheet ovat tavallaan ihania nekin, on niin tasaista että melkein kuin horrostaisi. Sitten yhtäkkiä huomaa taas eläneensä vaiheeseen, jossa tapahtuu tämä tämmöinen havahtuminen. Sen haluaisi jakaa juuri sellaisena jollekin, mutta sen luonteeseen kuuluu että koskaan ei aivan täydellisesti siihen kykene vaikka kuinka yrittäisi. Ketään toista ei voi aivan täysin ja kokonaan päästää oman päänsä sisälle, kokemaan juuri niin kuin itse kokee. Lähelle voi silti päästä siinäkin.