Lue keskustelun säännöt.
Uskovainen;pidätkö monita persoonaa omaavaa (ts.dissosiatiivistä ident.häiriötä)sairastavaa riivattuna?
07.11.2015 |
Ja mikäli pidät, kannattaisiko sellaisen omaavan tavata pappi/tms, kenen puoleen kääntyä?
Itsellä 10 -v.ollut dissosiatiivisyyttä, mitään yliluonnollista minussa/seurassani ei tapahdu, kunhan vain muutun persoonien mukaan muullatavoin.
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä uskon Jumalaan ja mulla on myös DID: en ole riivattu vaan pahasti traumatisoitunut, persoonan jakautuminen on selviytymiskeino helvetillisissä (tai vähemmän helvetillisissä persoonasta riippuen) olosuhteissa. Jos asia vaivaa hakeudu terapiaan.
Enpä ole tietääkseni koskaan tavannut ketään sellaista enkä kyllä ketään riivattuakaan. Pitäisin varmaan ihan vain hankalana tyyppinä sotkematta siihen asiaan mitään tarkkoja diagnooseja tai hengellisyyttä. Mielenterveysongelmaiset saattavat usein olla hankalia.
Niin ja jos sulla on oikeasti dissosiatiivisia persoonia niin ne ovat kyllä olleet sinussa jo lapsesta asti, olet vain tullut tietoiseksi niistä silloin 10 v sitten. Paitsi jos olet ollut jossain sodassa tai panttivankina vuosia, silloin tätä voi tapahtua myös aikuisena.
Itsekin DID. Täytyy sanoa että aika kuluu ihan hyvin itsekseen. Muut ihmiset stressaa ja provosoi sivupersoonia. Esim face profiiliani pitää selkeästi pari sivupersoonaa. Edes kuvissa en ole itseni näköinen. Ennen yritin estää niitä ja jäin lukkoon sisääni. Nyt annan vapaasti temmeltää lähipiirin ollessa paikalla. Musiikki toimii tehokkaana triggerinä koska jokaisella on oma musiikkimaku. Voin siis valita persoonan periaatteessa. Harvemmin olen oma itseni paitsi yksin. Yleensä seuraan sivusta. Esim suurin osa persoonistani vihaa miesystävääni. Hieman hankalaa koska ne yrittää jatkuvasti tuhota suhteemme ja pari vihaa minuakin. Kyllähän se vähän riivatulta voi näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin ja jos sulla on oikeasti dissosiatiivisia persoonia niin ne ovat kyllä olleet sinussa jo lapsesta asti, olet vain tullut tietoiseksi niistä silloin 10 v sitten. Paitsi jos olet ollut jossain sodassa tai panttivankina vuosia, silloin tätä voi tapahtua myös aikuisena.
Ei tarvita sotaa eikä panttivankitilanteita. Kyllä vuosien henkinen ja fyysinen väkivalta riittää. Toiset on herkempiä kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin DID. Täytyy sanoa että aika kuluu ihan hyvin itsekseen. Muut ihmiset stressaa ja provosoi sivupersoonia. Esim face profiiliani pitää selkeästi pari sivupersoonaa. Edes kuvissa en ole itseni näköinen. Ennen yritin estää niitä ja jäin lukkoon sisääni. Nyt annan vapaasti temmeltää lähipiirin ollessa paikalla. Musiikki toimii tehokkaana triggerinä koska jokaisella on oma musiikkimaku. Voin siis valita persoonan periaatteessa. Harvemmin olen oma itseni paitsi yksin. Yleensä seuraan sivusta. Esim suurin osa persoonistani vihaa miesystävääni. Hieman hankalaa koska ne yrittää jatkuvasti tuhota suhteemme ja pari vihaa minuakin. Kyllähän se vähän riivatulta voi näyttää.
Mitä miehesi tästä tuumaa? Kerro jotain esimerkkejä mitä teet / miten muutut?
En pidä! Kyseessä on mielen sairaus. Tapaa joku sopiva psykiatrian ammattilainen.