Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Erityisherkkyys ja koulu
21.09.2015 |
Toisella luokalla oleva lapseni on erityisherkkä. Kotona tämä ei ole ollut kovin iso ongelma, sillä siellä on helppo rajoittaa aistiärsykkeitä (TV, kirkkaat valot, tietokone, jne.). Ongelmaksi se on muotoutunut koulussa, ja pelkään, ettei häntä ymmärretä siellä. Olen ollut yhteydessä luokanopettajaan, mutta en oikein saanut minkäänlaista reaktiota häneltä. Tuntuu lähinnä siltä, että koulussa häntä pidetään häirikkönä, vaikka hän on vain erityisherkkä. Onko täällä kenelläkään erityisherkkiä lapsia? Olisin neuvoa vailla, sillä en tiedä miten tässä pitäisi toimia, jotta lapseni erityisherkkyys otettaisiin koulussa paremmin huomioon. Onko kenelläkään neuvoa miten opettajaa kannattaisi lähestyä aiheen kanssa?
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai että oikeen erityisherkkä :D:D:D:D
Ensin täytyy hankkia ammattiapua erityishysteeriselle äidille, niin hokkuspokkus samalla häviää lapsestakin erityisherkkyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajia kannattaa lähestyä kehuen ja arvostaen, silloin eivät nouse vastakarvaan. Kiitä opettajaa jos tämä jo tehnyt jotakin pientä lapsesi eteen, joka poikkeaa normaalista, esim huomioinut istumajärjestyksessä tai vieruskavereissa. Laita hyvää palautetta, jossa kerrot konkreettisin esimerkein kuinka opettajan käytös joissakin tilanteessa on vaikutanut myönteisesti lapseen. Sitten voit pieninä annoksina tarjoilla ehdotuksia lapsesi tilanteen parantamiseksi, esim. rauhallisempi istumapaikka jne. Häiriköintikin vähenee, kun yhteistyö paranee ja ope huomaa, että etityisherkkyyden huomioiminen rauhoittaa tilannetta luokassa. Lapsellani erityisherkkyys näkyy melun heikkona sietämisenä, väsyy helposti levottomassa ympäristössä ja saa päänsrkyä. Rauhallinen tila tehtävien tekoon auttaa ja kuulosuojsimetkin joskus käytössä.
höpö höpö. oMA lapseni on juurikin erityisherkkä ja opettaja kyllä huomasi sen jo ennen kuin keskustelimme. oli tippa linssissä heti jos meinasi vastata väärin ym. ensimmäinen luokka oli rankka ja tuli myös kiusatuksi. nyt toinen luokka sujuu joi paremmin ja on oppinut kestämään paremmin. pidämme kotiajan mahdollisimman rauhallisena koska kouluajan antama hälinä ja aktiivisuus rasittaa lasta paljon. erityisherkkä tyttö on nyt melkein luokan priimus, yritämme saada hänet rentoutumaan ja että ei ole aina pakko olla kiltti ja tehdä kaikkea aivan viimeisen päälle. tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkuhiljaa erityisherkkyys aletaan tunnistaa ja hyväksyä, opettajienkin tietoisuus lisääntyy vähitellen. Itselläni aikanaan epäiltiin oppimisvaikeuksia, kun koulu ei sujunut. Kirkkaat valot ja kaikuva luokka aiheuttivat hermoston ylivirityksen ja siitä seurasi mm.krooninen päänsärky. Oppiminen on myöhemmin sujunut erinomaisesti ärsykkeettömässä ympäristössä. Kuinkahan moni, etenkin poika,on diagnosoitu väärin ADHD:ksi tai häiriköksi erityisherkkyyden vuoksi? Pojallani vaihtui opettaja ja se muutti suuresti koko kuvion. Ope ymmärtää ja osaa tehdä pieniä, mutta merkittäviä juttuja luokan rauhoittamiseksi ja oppimisen helpottamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos positiivisesta ja auttavasta palautteesta! Miten mielestänne sitten kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan? Tai kannattaisiko mielummin ottaa yhteyttä rehtoriin, jospa tämä asia silloin otettaisiin vakavammin? Ja kannattaisiko muihin vanhempiin ottaa yhteyttä?
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:24"]
Kiitos positiivisesta ja auttavasta palautteesta! Miten mielestänne sitten kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan? Tai kannattaisiko mielummin ottaa yhteyttä rehtoriin, jospa tämä asia silloin otettaisiin vakavammin? Ja kannattaisiko muihin vanhempiin ottaa yhteyttä?
[/quote]
Rehtorille kannattaa soittaa kymmenen jälkeen illalla. Silloin hän voi paneutua ongelmaasi asian vaatimalla vakavuudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä alotin peruskoulun vuonna 1974 ja ihan alussa meille, koko luokalle, tuli yhen Paulan äiti kertomaan, et Paula on allerginen pojille! Täytyy sanoa, et tää Paula jäi tän jälkeen mieleen. Saattohan se olla allerginen pojille, kaheksankytluvulla sillä varmaan ilmeni laktoosi-intorelanssi, sittemmin sähköallergia, keliakia, ja tottakait erityisherkkyys elämän haasteille.
Paras lähestymistapa opettajaan on se, että kerrot minkälaista terapiaa lapsesi on saanut, jotta hän sopeutuisi paremmin luokkaelämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:24"]
Kiitos positiivisesta ja auttavasta palautteesta! Miten mielestänne sitten kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan? Tai kannattaisiko mielummin ottaa yhteyttä rehtoriin, jospa tämä asia silloin otettaisiin vakavammin? Ja kannattaisiko muihin vanhempiin ottaa yhteyttä?
[/quote]opettajan lisäksi olisin yhteydessä erityisopettajana ja pyytäisin yhteistä neuvottelua kolmestaan, miten asia kannattaisi huomioida esim.kokeita tehdessä jne. Myös avustajan käyttö tarvittaessa voisi olla järkevää. Asia kannattaa siis käydä läpi kunnolla koulun kanssa.
"Mä alotin peruskoulun vuonna 1974 ja ihan alussa meille, koko luokalle, tuli yhen Paulan äiti kertomaan, et Paula on allerginen pojille! Täytyy sanoa, et tää Paula jäi tän jälkeen mieleen. Saattohan se olla allerginen pojille, kaheksankytluvulla sillä varmaan ilmeni laktoosi-intorelanssi, sittemmin sähköallergia, keliakia, ja tottakait erityisherkkyys elämän haasteille." Tuli varmaankin hyvä olo kun sai muistella yli 40 -vuotta sitten tapahtunutta ja, mitä tärkeintä läimäyttää jo lyötyä. En ole yliherkkä itse, mutta esimerkiksi keliakian jättäsin pois omista vaivoistani. - Vai olisiko parempi, että väärällä ravinnolla kaikki rnielemäni ravinto mensi suoraan housuihin ja pääsisin kokemaan aliravitsemusta, niin elopainoni ei ainakaan pääsisi ylipainon puolelle...
Sähköallergiakin kuullostaa ensikuulemalta huuhalta minustakin, mutta kun ajattelee luokkahuonetta, jossa on huone ilmanvaihto ja, joka on täynnä metelviä lapsia, niin ei tilanteesta ainakaan nauti, jos on to ttunut siihen, että ympärillä on rauhallista, eikä tilannetta paranna huono tai puutteelinen valaistus, kuten "räsyvät" loisteputkivalot, joita ei ole "ehditty" kaan uusiin. Mitä se ny ketään haittaakaan, jos luokan takarivissä istuvien päällä "räpsii" loisteputket, vaikka useammankin oppitunnin ajan, kun näkeehän sitä näyttöpäätteen ääressä kaiken tarpeelllisen.
Uusinta Sähköallergiakin kuullostaa ensikuulemalta huuhalta minustakin, mutta kun ajattelee luokkahuonetta, jossa on huono ilmanvaihto ja, joka on täynnä metellöiviä lapsia, niin ei tilanteesta ainakaan nauti, jos on tottunut siihen, että ympärillä on rauhallista. Tilannetta ei paranna huono tai puutteelinen valaistus, kuten "räpsyvät" loisteputkivalot, joita ei ole "ehditty" vaihtaa uusiin. Mitä se ny ketään haittaakaan, jos luokan takarivissä istuvien päällä "räpsii" loisteputket, vaikka useammankin oppitunnin ajan, kun näkeehän sitä näyttöpäätteen ääressä kaiken tarpeelllisen.
[quote author="Vierailija" time="21.09.2015 klo 14:24"]
Kiitos positiivisesta ja auttavasta palautteesta! Miten mielestänne sitten kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan? Tai kannattaisiko mielummin ottaa yhteyttä rehtoriin, jospa tämä asia silloin otettaisiin vakavammin? Ja kannattaisiko muihin vanhempiin ottaa yhteyttä?
[/quote]
no näin opettajana totean, että ehkä siihen opeen kannattaa ottaa yhteyttä ihan asiallisesti ja vaikka kehuen (kuten joku tuolla edellä ehdotti). Koska kyllä, openkin on helpompi ottaa palautetta vastaan, jos se annetaan yhteistyön hengessä eikä esim. syyttämällä ja huutamalla.
onko lapsesi erityisherkkyys sinun vai jonkun muun diagnosoima? ehkä asiaa kannattaa lähteä asiantuntijavoimin tutkimaan, jos kyseessä on vain oma epäilyksesi.
jos lapsi on koulussa aiheuttanut häiriötä, kannattaa opelle varmaan ilmaista, että te olette vanhempina asiasta huolissanne ja haluatte lähteä yhteisvoimin hoitamaan tilannetta.
Alue: Aihe vapaa
Varmaan kannattaa hakea sille yhdelle erityisherkälle apua, jotta sopeutuu yhteiskuntaa eikä yrittää pakottaa yhteiskuntaa sopeutumaan siihen yhteen erityisherkkään. Jos koulussa pidetään jo häirikkönä, niin asiaan on jo korkea aika puuttua.