Mitäs lähditte ammattiliitoista?

Politiikka eli yhteiskunnan asioiden hoitaminen on ollut hyvin epämuodikasta jo ainakin parikymmentä vuotta, ja jatkuvasti on huudeltu sitä, että ammattiliitot eivät tee mitään ja liittykää tekin pelkkään työttömyyskassaan, niin pääsette halvemmallakin. Ammattiliitoista on lähtenyt niin paljon jäseniä, että liitot ovat enää heikkoja ja avuttomia vinkujia siihen nähden, mitä ne ovat viimeisten sadan vuoden aikana pystyneet saamaan aikaan.

Minä olen ollut yksinyrittäjänä pitkään, ja olen seurannut aivan ulkopuolisena tätä työntekijöiden tuudittautumista siihen, että työnantaja maksaa, oli työntekijä sitten sairaana, opiskelemassa, kotona vetelehtimässä tai töissä pyörittelemässä peukaloitaan ja odottelemassa rahakasta sunnuntaivuoroa, palkallista lomaa ja jo täysin käsittämättömiä lomarahoja. En ollut itsekään täysin tyytyväinen ammattiliiton lakimiesten palveluihin, mutta sain silti heidän avullaan korvauksen laittomasta irtisanomisesta vuosia sitten - yksin en olisi tiennyt, mitä tehdä ja millä tavalla. Liiton jäsenyys on tavallaan myös vakuutus, vaikkei sitä ihan jokainen duunari tajuakaan. Olisi, kuulkaa, aika tajuta.

Alla on helposti sulavaa tekstiä Wikipediasta. Kuvitelkaapa sitä, millaista työnteko on ollut ennen näitä uudistuksia. Työnantaja ei ole näitä hyvää hyvyyttään järjestänyt, vaan liitot eli työntekijöiden ryhmittymät ovat joutuneet vääntämään näistä ankarasti ja pitkään. Jos nyt tuntuu siltä, että sunnuntain tuplapalkka ja yksi päivä palkatonta sairauslomaa itkettää, miettikääpä, mitä voi olla tulossa ja kenen syy se oikeasti on.

Ammattiyhdistysliikkeen ja työmarkkinakehityksen tärkeitä tapahtumia:

    1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.

    1895 Tapaturmakorvauslaki.

    1917 8 tunnin työaikalaki.

    1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.

    1923 Työehtosopimuslaki.

    1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.

    1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14-päiväiseksi.

    1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.

    1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.

    1958 Työturvallisuuslaki

    1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.

    1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.

    1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.

    1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.

    1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.

    1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.

    1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.

    1969 Luottamusmiessopimus.

    1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.

    1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.

    1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.

    1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.

    1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.

    1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.

    1977 Talviloma

    1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.

    1979 Talvilomaoikeuden laajennus.

    1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.

    1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoissa.

    1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.

    1985 Laki kotihoidontuesta.

    1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.

    1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.

    1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.

    1990 Henkilörahastolaki

    1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.

    1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.

    1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.

    1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

    2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.

    2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki

    2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).

    2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.

    2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.

    2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

    2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.

    2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .

    2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.

    2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.

    2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattiyhdistysliike