Lue keskustelun säännöt.
Millä tavalla sinä saat lapsesi tottelemaan?
18.08.2014 |
Ja minkä ikäisiä lapsia sinulla on?
Meillä on 6-vuotias eli sen ikäinen, että rupeaa jo tajuamaan syyn ja seurauksen.
Meillä hyväksi havaittu keino on toisto, toisto ja toisto. Joka päivä kerron, että jos ei ole nätisti, niin joutuu jäähypenkille. Jäähyllä olon jälkeen vielä kertaan lapselle, että mksi häntä rangaistaan.
Kaupassa on tullut uhkailtua, että jos et ole nätisti, niin et saa luvattua jätskitötteröä. Ja kuin taikaiskusta lapsi on kiltti. ;-)
Mitä keinoja teillä käytetään?
Kommentit (10)
Ihan perinteisin keinoin: Huutamalla ja kiroilemalla.
Pojat koululaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 16:23"]Uhkailu, vittuilu ja katteettomat lupaukset, kyllä toimii.
[/quote]
Unohdit kiristyksen.
uhkailu, kiristys ja lahjontahan ne ovat tavanomaisia keinoja
Kiristämällä, uhkailemalla ja lahjomalla.
Meillä ei toimi tuollainen abstrakti "olla nätisti". Mitä se oikein sisältää?
Meillä kerrotaan, miten tulee toimia eikä sitä, miten ei tehdä. Toimii ilman jäähypenkkejä. Ai niin, minulla on flegmaattiset lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 15:49"]Meillä ei toimi tuollainen abstrakti "olla nätisti". Mitä se oikein sisältää?
Meillä kerrotaan, miten tulee toimia eikä sitä, miten ei tehdä. Toimii ilman jäähypenkkejä. Ai niin, minulla on flegmaattiset lapset.
[/quote]
Selitän lapselle mitä nätisti oleminen tarkoittaa: vanhempia pitää totella, ei saa riehua, ei töniä, ei satuttaa muita ja esim esikoulussa (tai kaupassa) ei saa juosta, paitsi jos eskariopet antaa siihen luvan. Ei saa huutaa korvan juuressa eikä saa keskeyttää toisten keskustelua. Näin pääpiirteissään.
Ap
Lapset kyllä tietää jo minun ilmeestä milloin on tullut tehtyä väärin.
Jäähylle ei ole kukaan koskaan joutunut kun lopettaa pahat jutut ihan sanomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä yritän hoitaa arjen niin, että lapset haluavat oikeasti käyttäytyä ja olla kunnolla. Se onnistuu, koska olen kotiäitinä, eli minulla on paljon aikaa viettää lasten kanssa. Teemme paljon retkiä, syömme ravintoloissa ja kahviloissa, käymme puistoissa jne. Kerron heille usein, että heidän kanssaan on mukava tehdä noita asioita, koska he tottelevat minua ja voin luottaa heidän käyttäytyvän hyvin. Mikäli on ongelmaa, selitän aivan rehellisesti, ettei minua huvita tehdä sitä, tätä tai tuota, mikäli he eivät käyttäydy hyvin. Lapsilla on kokemukseni mukaan yleensä tosi kova tarve olla mieliksi ja toimia hyväksytyllä tavalla, kun he siitä saavat huomiota ja kiitoksen. En kyllä ikinä ole lähtenyt millekään jäähypenkkiuhkailulinjalle. Minusta sellainen "varmuuden vuoksi" uhkailu on vähän älytöntä, siinähän sinä annat lapselle viestin, että luulet ja oletat hänen käyttäytyvän huonosti, et luota häneen ja rangaistus on sitä varten jo valmiiksi mietitty. Minusta on hedelmällisempää antaa lapselle viesti, että sinä luotat häneen ja että hän varmasti osaa käyttäytyä hyvin.
Omat lapseni ovat joskus jotakin tekoa kieltäessäni kysyneet, että "mitä jos..." eli mikä olisi rangaistus. Minä en ole mitään rangaistuksia sanonut, vaan olen kertonut heille, ettei sellaista tarvitse edes miettiä, koska tiedän heidän tottelevan ja tekevän kuten pyydän.
Omat lapseni ovat tavallisia, heillä ei ole mitään erityisominaisuuksia, eli nämä minun perheessäni toimivat käytännöt eivät _varmastikaan_ toimi kaikkien lasten kohdalla, minkä tiedän hyvin.
Uhkailu, vittuilu ja katteettomat lupaukset, kyllä toimii.
Palkitsemalla oikeasta. Yleensä palkintoja ei ole, mutta jos joku tietty asia tuottaa vaikeuksia, niin sitten siinä onnistumisesta saa palkinnon. Esim. lääkärit ja terveystarkastukset menee kuin vettä vaan. Samoin joskus, kun on huono päivä - ja lasten pitää venyä hyvään käytökseen, palkitsen. Palkinto meillä on yleensä tarra (...) mutta joskus tikkari. Suurin osa asioista sujuu ihan sillä, että yritän olla vaatimatta kohtuuttomia.
Joskus olen ihan paskaäiti ja harrastan jotain jäähyä.