" Kaikki ei jaksa askartelua ja ruuanlaittamista kotiäitinä" HS:n mielipide palstalla tänään, mitä mieltä?

Kaikille ei tule Hesaria...

Vierailija:

Mitä mieltä tän päiväisen hesarin mielipide palstalla olleesta kirjoituksesta?

Otsikosta sitä mieltä, ettei ei tarvitsekaan jaksaa!

Siinä kirjoittaja oli sitä mieltä, että jokainen vanhempi osaa itse päättää parhaan ratkaisun perheelleen: laittaako lapsi päivähoitoon vai hoitaako kotona. Yksi ratkaisu ei sovi kaikille. Kirjoittaja ei mollaa mitenkään kotiäitejä tai työssäkäyviä.



Mutta tyypilliseen tapaan, täällä av:lla ap irroittaa yhden lauseen kontekstista.

että jutun kirjoittaja on kotiäiti, jonka esikoinen on päivähoidossa. Aloittanut 2-vuotiaana kuopuksen syntyessä.

Vaan pointti oli se, että jokainen äiti osaa itse päättää hoitaako lapset kotona vai laittaako päivähoitoon. Vanhempien pitää tehdä omanlaisensa ratkaisut, sillä onnellisen lapsen takana on onnelliset vanhemmat. 5

Vierailija:

että jutun kirjoittaja on kotiäiti, jonka esikoinen on päivähoidossa. Aloittanut 2-vuotiaana kuopuksen syntyessä.

yleispätevä ratkaisu joka pätisi kaikkiin muihinkin ihmisiin. Se unohtuu helposti, meillä ihmisillä on (ajattelun laiskuuttako?) taipumus katsella tätä maailmaa vain omasta perspektiivistämme käsin ja unohtaa kokonaan että ihan vaikka naapurissa asuvalla perheellä saattaa olla aivan erilaiset lähtökohdat elää tätä elämää.

miksei niitä sitten voi kertoa avoimesti? Ja jos päivähoitoon todella on tarvetta, sitten saada se. Minusta on jotenkin outoa ja hämärää, että vedotaan siihen, että jokaisen lähtökohdat jne. on erilaiset ja sen takia päivähoito-oikeus on sitten kaikille automaattinen.

että silloin ne tukitoimet pitäisi suunnata sen äidin tukemiseen, eikä rangaista esikoista siitä, että hänellä on kypsymätön äiti.

Vierailija:

miksei niitä sitten voi kertoa avoimesti? Ja jos päivähoitoon todella on tarvetta, sitten saada se. Minusta on jotenkin outoa ja hämärää, että vedotaan siihen, että jokaisen lähtökohdat jne. on erilaiset ja sen takia päivähoito-oikeus on sitten kaikille automaattinen.

Automaattinen päivähoito-oikeus on tehty LAPSEN parasta ajatellen alun perin. Eli jokaisella lapsella on OIKEUS päästä hoitoon päiväkotiin.

Sitä sitten jokainen tulkitsee omista lähtökohdistaan käsin, oman ymmärryksensä, elämänkokemuksensa, elämäntilanteensa, taloudellisen tilanteensa, työtilanteensa tms. seikan pohjalta lapsensa parasta ajatellen.

Siis ei olisi tätä lapsen oikeudet unohtavaa subjektiivista hoitoa, vaan sellainen, jossa oikeasti katsottaisiin sen perheen tilanne. Nyt on monella karannut mopo täysin käsistä ja lapsi on kyllä viimeinen, mitä ajatellaan.

Mutta työssäkäyvänä äitinä ihmetyttää: Kaikki ei jaksa askarrella ja ruuanlaittoa kotiäitinä- pointtia. Onko työssäkäyminen sitten perheelliselle " helpompaa" ja askartelu kotona liian raskasta???



Ymmärrän kyllä että ihmisillä on eri tarpeita ja haluja mutta ajaako väsymys kirjoituksen mukaan ihmiset töihin?



Ei meillä kotona askartelu tai ruuanlaitto mihinkään katoa vaikka ollaan töissä OSA PÄIVÄSTÄ.. :D

myös leikki- ja asukaspuistoista ja kerhotoiminnasta eli jos rahat eivät menisi lasten säilyttämiseen, niitä voisi suunnata tähän toimintaan.



Ja jopa utooppisesti kotiapuun, esim. kotiäidin sairastuessa jne. Kuten ennen vanhaan.

Vanhemmat ovat itse katsoneet tilanteensa ja päättäneet laittaako lapsi päiväkotiin vai ei. Edelleenkään ulkopuoliset eivät näe eivätkä tiedä perheen koko tilannetta. Miksi perheitä pitäisi nöyryyttää sillä, että menee johonkin kuulusteluun, jossa joutuu ottamaan vaikka vanhemman mielenterveysongelmat tm. esille? Jokainen vanhempi osaa tehdä itselleen sopivat ratkaisut!

Ja miksi täällä aina jankataan laiskoista äideistä, jotka vie vain laiskuuttaan esikoisensa hoitoon jotta voivat makoilla vauvan kanssa kotona? Tutkimusten mukaan kotona olevien vanhempien lapsia kaikista päiväkotilapsista on vain 3%! Siis todella pieni määrä KAIKISTA lapsista. Ja äidin masennus, vauvan vaativuus tai mikä tahansa muu syy ei useinkaan näy päälle päin, ja av-mammat syyttää siksi näitä äitejä laiskoiksi.

Vierailija:

Siis ei olisi tätä lapsen oikeudet unohtavaa subjektiivista hoitoa, vaan sellainen, jossa oikeasti katsottaisiin sen perheen tilanne. Nyt on monella karannut mopo täysin käsistä ja lapsi on kyllä viimeinen, mitä ajatellaan.

Vierailija:

Mutta työssäkäyvänä äitinä ihmetyttää: Kaikki ei jaksa askarrella ja ruuanlaittoa kotiäitinä- pointtia. Onko työssäkäyminen sitten perheelliselle " helpompaa" ja askartelu kotona liian raskasta???

Ymmärrän kyllä että ihmisillä on eri tarpeita ja haluja mutta ajaako väsymys kirjoituksen mukaan ihmiset töihin?

Ei meillä kotona askartelu tai ruuanlaitto mihinkään katoa vaikka ollaan töissä OSA PÄIVÄSTÄ.. :D

Olen virkeämpi kun käyn töissä.

Jos ei ole, mitä nöyryyttävää siinä sitten on.

ei päde nykyään.

Luepas tätä palstaa, niin huomaat miten suvaitsevaista porukkaa löytyy... 19