Kaverini haukkui pitkään lastani, kun hänen apgar-
pisteensä olivat ihan minimaaliset (2, 3 ja 4). lapsi kiidätettiinkin teholle. Omaa kolminkertaista 10 lastaan kehtui maasta taivaaseen. Kaverin lapsi on 1kk vanhempi kuin minun lapseni.
On kutsunut lastani mm. kehitysvammaiseksi. Kuulemma suurimmalla osalla tuollaisten pisteiden saamilla lapsilla tulee olemaan ties mitä häikkää.
Nyt lapset ovat 4-vuotiaita. Kaverin lapsella on diagnosoitu aikamoista kielenviivästymistä; puheesta ei esim. saa vieraammat selvää. Minun lapseni oppi lukemaan itsenäisesti ennen 4 ikävuotta seuratessaan serkkunsa koulunkäyntiä.
Liikunnallisissa taidoissa on myös lapseni reippaasti edellä. Samoin lapseni leikkii jo sujuvasti roolileikkejä yms ja kaverin lapsi vasta rinnakkain.
Edellinen siis taustana. Olimme seurakunnan järjestämällä retkellä yhdessä. Kaverini oli kertonut järjestäjille etukäteen, että hänen ystävällään on sitten erityistarpeinen ja kehitysvammainen lapsi. Kun kuljimme yhdessä, niin kaikki työntekijät tietysti luulivat tästä syystä, että tuo kaverin lapsi on minun lapseni ja päinvastoin. (Kaverin tuntee nuo työntekijät, mutta hänen lastaan he eivät olleet vielä nähneet) Tästä kaverini on nyt sitten loukkaantunut minulle.
Mitenköhän tähänkin nyt sitten suhtautuisi?
Kommentit (19)
En kuuntelisi itse moista scheissea hetkeäkään.. Siis jos kertomasi on todellakin totta.
että sua koko ihminen ottaa päähän, sinuna sanoisin ihan suoraan että mitä hittoa arvostelet ja diagnosoit lastani
Voisitko nyt ihan kerralla puhua suusi puhtaaksi ja pakottaa kaverisi kohtaamaan todellisuus?
On oikeasti kunnianloukkaus lastasi kohtaan, kun aikuinen nimittelee kehitysvammaiseksi ja ilmoittaa toisille aikuisille, että lapsi on erityistarpeinen, vaikka tällaisesta ei tietenkään ole kyse.
Luettele nyt kaverillesi ihan suoraan, missä kaikessa lapsesi on etevämpi ja että ennemmin hänen lapsensa on kehitysviiveinen kuin sinun - ihan taitoja arvioimalla. Ilmoita myös, että jos vielä kerran aukoo päätään aiheesta, nostat syytteen. Todistajiahan sinulla on jo pilvin pimein.
Mitä jos et olisi tekemisissä tuollaisen kusipään kanssa? Itse en ainakaan olisi MISSÄÄN TEKEMISISSÄ, ei tarttisi kun kerran sanoa minun lastani kehitysvammaiseksi niin välit olisi poikki, se on fakta.
Omani syntyi samoilla pisteillä ja on nyt 9-vuotias reipas, ihana ja täydellinen poikalapsi. Oppi puhumaan ja kävelemään aikaisin, aina pärjännyt ikätasoon nähden hyvin, jopa paremmin. Oppi lukemaan eskarissa, on sosiaalinen, reipas. Koulu menee tosi hienosti, matikassa erityisesti oikein "loistaa" vaikka itse sanonkin.
Eli ei ne pisteet nyt niin kauheesti kyllä kerro...
Olemme tunteneet toisemme jo ala-asteelta alkaen. Koskaan aiemmin ei tämä kaveri ole vähätellyt tai pilkannut ja muutenkin on mukava. Jokin näissä lapsiasioissa nyt mättää.
ap
En kuuntelisi itse moista scheissea hetkeäkään.. Siis jos kertomasi on todellakin totta.
Voisitko antaa kaveruussuhteen vain hiipua ja unohtaa koko tyypin?
Ihmeellistä hommaa vertailla lapsiaan noin, ihan kuin olisitte kateellisia toisillenne ja kisailisitta kumman lapsi on parempi?
Ei kuulosta terveeltä koko touhu. Kannattaa itse olla sen verran viisaampi ja jättää tuo leikki nyt jo taakse. Ei lapsia noin vertailla ja jokainen on yksilö.
...kaverilta, että mitä vittua? Nauraisin päälle vielä, että siitäpä sai 10-pisteen lapsineen
Ei ole hänen asiansa kertoa kenenkään leiriläisen millaisiakaan terveys yms. tietoja sen enempää järjestäjille kuin kenellekään muullekaan.
Entinen "kaveri" olisi. Sillä kaverit eivät käyttäydy noin.
niin keskustelisin sen kaverin kanssa kahdestaan ihan rauhassa, ehkä kahvikupin äärellä, ja sanoisin kuinka pahalta tuntuu se, että hän arvostelee lastani
sitten kysyisin miksi hän niin tekee, joku syy tuohon on oltava, ja onko hänellä itsellään joku hätä omasta lapsestaan tai jostain muusta asiasta
ja vielä ilmoittaisin, että jos arvostelu ei lopu, sinun on asetettava oma lapsesi etusijalle (kohta alkaa ymmärtää arvostelun itsekin) ja lopetettava ystävyyssuhde
jos ei kertoisi taustoja.
Ihmeellistä hommaa vertailla lapsiaan noin, ihan kuin olisitte kateellisia toisillenne ja kisailisitta kumman lapsi on parempi?
Ei kuulosta terveeltä koko touhu. Kannattaa itse olla sen verran viisaampi ja jättää tuo leikki nyt jo taakse. Ei lapsia noin vertailla ja jokainen on yksilö.
itse olisin tuollasesta loukkaantunut niin verisesti, että olisin katkaissut kaverisuhteen välittömästi.
Tähän mennessä olen antanut mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Itsekseni olen ihmetellyt, että miten hän on muuttunut tässä asiassa sen jälkeen kun saimme nämä lapset. Muissa asioissa kun on normaali.
ap
niin keskustelisin sen kaverin kanssa kahdestaan ihan rauhassa, ehkä kahvikupin äärellä, ja sanoisin kuinka pahalta tuntuu se, että hän arvostelee lastani
sitten kysyisin miksi hän niin tekee, joku syy tuohon on oltava, ja onko hänellä itsellään joku hätä omasta lapsestaan tai jostain muusta asiasta
ja vielä ilmoittaisin, että jos arvostelu ei lopu, sinun on asetettava oma lapsesi etusijalle (kohta alkaa ymmärtää arvostelun itsekin) ja lopetettava ystävyyssuhde
joka panee hänet pakonomaisesti pätemään lapsena apgar-pisteiden kauttakin että olisi jossain edes sinua parempi. Hän ei välttämättä edes itse tiedosta kuinka törkeää hänen käytöksensä on ja loukkaavaa sinulle. Ota asia suoraan puheeksi kun olette kahden, siis se että sinua loukkaa lapsesi aiheeton panettelu vammaiseksi.
alkaisi "haukkua" minun keskosena syntynyttä lastani, niin se ystävyys olisi sitten siinä. ja siis nimen omaan arvostella jotain kehitysviivästymäjuttuja, jollei ei voi mitään. Eri asia on siiten huomauttaa ihmiselle, jos kakara käyttäytyy kuin pikkupiru, eikä vanhemmat reagoi mitenkään käytökseen tms.
Ja erittäin lapsellisia. Katkaiskaa välinne,sillä tuossa ei ole todellakaan ystävyydestä kyse. Tai sitten olette vain harvinaisen tyhmiä ihmisiä.
ja yritää nyt jostain kumman syystä päteä apgar-pisteillä, mikä on sinänsä naurettavaa. Apgar-pisteet eivät välttämättä kerro yhtään mitään muuta kuin lapsen kunnosta välittömästi syntymän jälkeen ja sitten joitakin hetkiä synnytyksestä. Itselläni on hätäsektiolla syntynyt poika, jonka pisteet olivat 1-3-8. Hapenpuutteen vuoksi aivot ultrattiin. Mitään löydöksiä ei havaittu. Lääkäri totesi, että vaikka mitään ei näkynyt, on mahdollista, että hapenpuutteen seurauksena aivot ovat vaurioituneet lievästi. Tämä saattaisi näkyä mm. lievinä oppimisvaikeuksina. Koska lapsi on perheemme neljäs, seurasin hänen kehitystään aika tarkasti vertaillen vanhempiin sisaruksiin ja muihin ikäisiinsä. Nyt kun poika on menossa kuudennelle, olen aivan vakuuttunut siitä, että mitään pulmia tuosta dramaattisesat synnytyksestä ei lapselleni koitunut. Mm. englannin, matikan ja liikunnan kympit todistuksessa kertovat sen.
Sinuna ottaisin todellakin asian puheeksi. Kertoisin että hänen puheensa sekä loukkaa sinua että ei perustu faktaan. Kehitysviivästys- saati kehitysvammadiagnooseja ei jakele kukaan kukaan muu kuin lääkäri. Ja ne perustuvat aina oireisiin eikä apgar-pisteisiin.
Mitenköhän tähänkin nyt sitten suhtautuisi?
nauraisin makeasti ja kertoisin juttua eteenpäin tutuille ja tuntemattomille!
jättäisin "kaveri" suhteen tuohon.