perinnönjakopulma, apua!
Kun koko maalaistalo on aikanaan myyty yhdelle sisarukselle, niin nyt on jaossa vain kauppasumma SEKÄ vanhan talon irtaimisto joka ei kauppaan kuulunut.
Onko järkevämpää määrittää tuolle irtaimistolle arvo vai jakaa se tasan (miten vatussa se tehdään jos irtaimistoa ei hinnoitella?). Luulen että talon aikanaan ostanut sisarus pitää itseoikeutenaan saada kaikki huonekalut :/
Ne kuitenkin ovat vanhoja ja arvokkaita.
Kommentit (13)
Mutta kun... kai meillä muillakin on edes jotain oikeuksia.
Mä ainakin haluun niitä huonekaluja edes. Miksi niiden pitää antaa homehtua jossain kylmässä rakennuksessa kun ne voisivat olla käytössäkin: billnäsin rulokantinen pöytä, muuramen kalusto, vanhat (rikkinäiset tosin) seinäkellot, lipastot (no ne on kyllä heillä käytössä).
Miten vitsissä mä selviän tästä?
ap
Sanot että tietyillä tavaroilla on sinulle tunnearvoa, ja haluat ne. Toki paha mennä repimään seinältä kelloa joka on siinä vuosikymmenet ollut---> ne jättäisin rauhaan;) mutta juurikin huonekalut jotka varastossa ovat jne. voit itsellesi vaatia.
Ja jos mahdollista, laita asiaa hoitava asianajaja tmv. hoitamaan likainen työ, eli pyydä häntä ottamaan esille, että mitäs irtaimiston kanssa tehdään, jne.
Kyse on just tuosta että ne kylmässäkin talossa olevat huonekalut ovat olleet paikoillaan ainakin puoli vuosisataa. Kuinka niitä voi vaatia itselleen kun äiti ja isäntäpari on sitä mieltä että talosta ei saa viedä mitään?
Kuinka minä kehtaan? Ja silti en tahdo luovuttaa, kyllä minnkin kuuluu saada edes jotakin.
ap
Perinnönjakoon ollaan menossa äidin toiveesta. Mutta äiti ajattelee että perintö on vain se rahasumma. Kaikki omaisuus oli isän nimissä, nyt se sitten kai ositetaan.
Ei kai me voida irtaimistoa unohtaa nyt? sitä on kuitenkin paljon. Vai voisiko sen jättää vielä jakamatta?
ap.
Leskellä on oikeus hallinnoida taloa&irtaimistoa puolison kuoleman jälkeen...
Mutta en ymmärrä, miksi niitä huonekaluja pitäisi makuuttaa varastossa? Jos ne siis tulevat käyttöön...! Jos taas aiot myydä ne eteenpäin, niin se on minusta väärin, myydä ties kuinka monta sukupolvea sukuun kuuluneita tavaroita... Mutta luulisi äitisi olevan onnellinen, että varastossa makaava vanha pöytä tmv. pääsee käyttöön...!
Kannattaa antaa tosiaan asianajajan tmv. ulkopuolisen tehtäväksi selvittää äidillesi ja muille, että sinullekkin kuuluu osuus.
Se helpottaisi. Tavarat ja huonekalut eivät varsinaisesti ole " varastossa" . Ne ovat vanhassa asuinrakennuksessa joka on kylmillään, rakennusta on käytetty kesäisin kahvinjuontipaikkana kun taloon tulee vieraita - kerran pari kesässä.
En todellakaan aikoisi myydä! Pelkään että isäntäpari alkaa rahapulassaan myydä pois vanhaa tavaraa.
Mutta olet oikeassa siinä, että jonkun pitää puhua äidille. Jonkun järkevän ihmisen.
esimerkiksi tuvan kello on usein sellainen, että se melkein on juurtunut siihen seinään.
Mutta onhan se niinkin, ja kyllä sen ymmärtävät muutkin kun vähän nieleksivät, että perintö on jaettava niin kuin laki sanoo. Irtaimistolle on ainakin katsottava jokin hinta ja mikä jää taloon, on isäntäväen saamaa perintöä.
Kun just ne vanhan päärakennuksen tavarat on niitä paikoilleen juurtuneita, tuvan kello saattaa olla sata vuotta paikallaan seissyt :X
Mutta sit nekin uudemmassa talossa olevat huonekalut, joista osaa on kunnostettu. Ovat isäntäparin käytössä... Mutta pitääkö mun nyt sitten tyytyä taas tyhjiin käsiin toisten sisarusten kanssa?
Niillä on jo se talo pihapiireineen, peltoineen ja metsineen ja muilla ei ole mitään, ei mitään.
ap
ja muut vastaavat tulee kyllä jättää paikoilleen! Mutta varsinkin vanhoissa maataloissa on usein paljon tavaraa vintille/aittaan kasattuna. Niitä ei kukaan tarvitse/käytä, mutta koska niillä on tunne- ja joskus rahallistakin, arvoa, niistä ei tietenkään luovuta.
Mutta yleensä tuntemissani tapauksissa nuo vintit/aitat ovat olleet perheen/suvun piirissä yleisessä jaossa, eli kun lapset ovat omilleen muuttaneet, ovat sieltä huonekalut/astiat ymv. hakeneet. Ja jos sitten ovat päättäneet uusia huonekaluja, ovat vanhat palauttaneet takaisin vintille/aittaan:)
Voisiko siitä tulla teidän muiden sisarusten " kesäpaikka" ?:) Tavarat voisi jättää paikoilleen, ja te ette jäisi tyhjin käsin? Ja tietenkin niin, ettei tilalla asuva pari saa myydä tavaroita!
Ei siellä voi majoittua, kun ei tule vettä mihinkään muualle kuin isäntäparin taloon, ei ole edes ulkohuussia.
Vietä siinä sitten lomaa, kun maatalon arki huutaa ympärillä.
ap.
että huonekalut jätetään taloon =ne olisi jostain syystä pakko myydä asunnon omistavalle sisarukselle, kannattaa jakaa ne.
Ja demokraattisin tapa jakaa on se, että arvotaan perijöille numerot esim. 1, 2, ja 3 (montako nyt heitä onkaan) ja vuoron perään sitten 1 aloittaa, hakee jonkun tavaran/huonekalun minkä haluaa, sen jälkee 2 ja sitte 3 ja näin mennään kunnes kaikki on jaettu.
Etukäteen kannattaa sopia, mitkä tavarat kuuluvat yhteen, ettei ruokaryhmä ole sitten kolmessa osassa ja kukaan ei sillä yhdellä tuolilla mitään tee jne.
Isommat voi niputtaa kimppaan esim. niin että ruokaryhmä vie sen valitsijalta kaksi " hakuvuoroa" pois, ja sohvaryhmän valitseminen vie kolme " hakuvuoroa" .
Mutta nuo pitää sopia ETUKÄTEEN, muuten riitaa tulee VARMASTI!