Kerrotko miehellesi, jos ihastut tulenpalavasti toiseen?

Olen puolisen vuotta ollut kohtuullisen lätkässä toiseen mieheen. Mitään vakavaa se ei ole enkä siis harkitse puolison vaihtamista tms. Tunne on silti voimakas ja kiusaus pettää piinaa mieltäni joka päivä, vaikka haluaisin olla uskollinen.



Olen koko ajan ollut sitä mieltä, etten viitsi turhaan vaivata miestäni tällaisella jutulla. Nyt kuitenkin asia on alkanut selvästi hiertää välejämme. Henkinen yhteys on katkolla, koska ajatukseni pyörivät toisessa enkä voi olla miehelleni täysin rehellinen. Suhteemme on ennen ollut sellainen, että olemme kertoneet käytännössä kaiken toisillemme.



Teidän on helppo sanoa että senkus päätät olla uskollinen, unohdat koko jutun etkä puhu miehellesi mitään. Tällainen idealismi vain ei toimi minulla. Minussa ei ole nappia, jota painamalla voin kytkeä ajatukseni, tunteeni ja motivaationi noin vain tiettyyn asentoon. Ja kyllä, olen koettanut panostaa avioliittooni ja romantiikkaan siinä. Silti en pysty tätä toista unohtamaan. Nyt olenkin alkanut miettiä, pitäisikö minun kertoa tilanne rehellisesti miehelleni. Ei hän varmasti siitä ilahtuisi, mutta ainakin tietäisi, mitä minulle oikeasti kuuluu. Ja ehkä se helpottaisi omaakin oloani...? Mitä mieltä olette?