Mikä koira sopisi meille?

siinä lapsen kanssa oppii automaattisesti hyväksi äidiksi tai isäksi. Lapsen kohdalla kasvatuksella ei ole niin merkitystä, vaan lapsi on sellainen kuin on.

Häkissä oleminen on niille erotus laumata. Mutta tajusin että ap:lla häkki on vaihtoehto sisällä olemiselle? Eli jos koira joutuu joka tapauksessa olemaan yksin, sen ei tarvitse olla vain sisällä vaan se voi olla myös ulkona. Minusta koiralle ei ole mikään ongelma olla joskus yksin ulkona, jos on hyvät varusteet ja kiinnostavaa seurailtavaa.

Pumi voisi olla kiva, mutta tarvitsee seuraa ja määrätietoista kasvatusta. Koon puolesta kaupunkiin parempi kuin spk.

Koirat on pepusta!

Kysymys on oikeesti omistajan omista kyvyistä ja taidoista ja viitseliäisyydestä. VUH!



Sorry, vaan ap tuntui sun kysymyksen asettelun perusteella siltä, että kuvittelet, että kaupan hyllyltä tulee oikeanlainen ja näköinen koira, joka käyttäytyy juuri niinkuin sinä haluat. Kyse on ennenkaikkea koulutuksesta. (ja erityisesti omistajan koulutuksesta, omistajan on tajuttava mitä tehdään, sen jälkeen se on helppo opettaa koirallekin)



Tietty rodulla on merkitystä, mutta ei sitä nettikyselyillä ratkaista.



Hae tietoa, ja tutustu, puhu kasvattajien kanssa. Äläkä tee mitään äkkinäistä kun ooooli niin söööpööö pentu. Joka sitten vuoden parin päästä onkin ongelmatapaus, kun ei olla osattu ja haluttu ja kyetty hoitamaan ja kouluttamaan asianmukaisesti.

jos tarjolla on juoksunaru ja pieni koppi. Mene itte sinne.

Pienet kopit ja juoksulangat kannattaa unohtaa.

Vierailija:

Olemme kahden aikuisen perhe. Haluaisimme koiraa lenkkikaveriksi ja muutenkin kaveriksi. Eli koiran pitäisi tykätä ihmisistä. Saa olla topakka talonvahti, mutta ei arvaamaton. Asumme omakotitalossa kaupungin reunalla. Koiralle voi takapihalle tehdä juoksulangan tai pienen häkin. Koiran pitäisi oppia oma piha-alueemme, sillä koiraa täytyisi voida pitää vapaanakin. Jatkuva räksytys varmaan kiristäisi naapureiden hermoja, joten koira saisi ottaa vahtimistehtävänsä vähän rennommin. Moni juttu on tietenkin kasvatuksen tulos, mutta mikä rotu sopisi tai ei sopisi meille.

Ollaan ajateltu saksanpaimenkoiraa.

Ensinnäkin, sakemanni on vaativa rotu, joka TULEE AINA KOULUTTAA! EI ne siellä narun jatkeena tee muuta kuin haukkuu itsensä hengiltä.



Sakemanni tarvitsee toimintaa, ja ei sovellu mielestäni pihan perukoille ja pelkäksi häkkikoiraksi.

Toivottavasti et tosiaan ole noilla kriteereillä koiraa ottamassa, sillä ongelmia on varmasti tiedossa!



T: viiden sakun omistaja

häkkikoira pihan perukoilla. Vaan häkki on mahdollisuus antaa koiran olla ulkonakin. Laskin juuri että häkin kooksi saisi 15 neliötä.



Koiran kanssa on tarkoitus mennä koirakouluun. Saksanpaimenkoira on ollut mielessä siksi, että olen käsittänyt sen olevan aktiivinen ja innokas oppija. Haluaisin puuhata koiran kanssa kaikenlaista juuri lenkkeilemällä ja käymällä erilaisissa maastoissa. Esim yksi tuntemani karhukoira ei ole lainkaan kiinnostunut tottelemaan kun näkee jonkun jahdattavan eläimen. Paimenkoira sopisi siksi paremmin koska emme voi ottaa metsästyskoiraa.



Jos kerran kaikki asettamani ehdot ovat kasvatuskysymyksiä, silloin kai rodun valinnassakin on enemmän vaihtoehtoja. Muita vaihtoehtoja ovat olleet kultainen noutaja ja labbis. Koska me ei olla mitään aktiiviharrastajia, meille tulee mieleen vaan tällaisia yleisiä rotuja.



Terv Ap

ne ovat tarkoitettu metsälle eikä mihinkään koppiin istumaan narun päätteeksi.



Ja arvaa montako " ongelmalabbista" on tullut parin vuoden aikana vastaan? Aika monta. Syy näihin on yleensä siellä narun toisessa päässä....

Vai onks kaikki koiraharrastajia? Meillä on aina ollut koiria, yleensä sekarotuisia ja ne ovat päätyneet monesti siksi kun ovat vaan olleet ylimääräisiä tässä maailmassa. Kaikkien koirien kanssa on pärjätty. Koirat ovat olleet pihalla tarhassa ja niiden kanssa on myös paljon vietetty aikaa. Meille koira on aina ollut seurakoira ja ennen kaikkea eläin. Syvällisemmät kasvatusfilosofiani olen aina käyttänyt lapsiini.

Se on nyt viisivuotias, ja suurempia ongelmia ei ole ollut. Ei olla edes koulutettu koiraa missään koirakoulussa, vaan on vaan vietetty sen kanssa paljon aikaa ja oltu johdonmukaisia. Koira ei esim pentunakaan koskaan saanut tulla sänkyyn. Asutaan muuten vielä kerrostalossa. Koiran kanssa käyn aamulla reilun puolen tunnin lenkin ja heti kumpi tulee ensimmäisenä töistä käy koiran kanssa nopean pissalenkin. Illalla käydään yleensä yhdessä 1-1,5 tunnin lenkki. Ennen nukkumaanmenoa käydään vielä vähän ulkoilemassa. Viikonloppuisin ja joskus viikollakin koira on sairaseläkkeellä olevalla appiukolla maalla, ja siellä koira on vapaana pihassa appiukon puuhaillessa jotain puutarha- ym juttuja. Vieraille koira on tarkkaavainen, mutta aika nopeasti ottaa ystäväkseen ja menee nuuskimaan jne. Vieraille koirille haukahtelee mutta ei ärhentele eikä jää rähisemään vaan matka jatkuu.

kiva koira, joka pysyy hallinnassa ja on onnellinen ja terve.



Tämä kaikki lähtee pääsääntöisesti vinoon juuri siitä ihmisestä ja hänen toiminnastaan. Yleensä vika ei ole koiran.



Ap voi varmaan löytää mieleisensä koirarodun paneutumalla asiaansa ja etsimällä tietoa ja puhumalla kasvattajien ja muiden koiraihmisten kanssa.



Se että kuvittelee että koirarodusta riippuu haukkuuko se, tai tunteeko se pihan rajat tai osaako se muuten käyttäytyä osoittaa, että ihmisellä ei ole koiratuntemusta. Vaikka sitä ei ole, sitä voi oppia, mutta vaatii ihmiseltä halua ja aikaa ja kykyä siihen.

Meidän sakemanni ei ole koskaan ollut mikään rähisijä, mutta eiköhän tuollainen koirakieli kerro enemmän koiran epävarmuudesta. Metsästyskoirat haukkuvat lähes kaikelle liikkuvalle, joku kultsu tai labbis, jotka on noutajia, eivät ole niinkään kiinnostuneita mahdollisista saaliista. Paimenkoiralla on suurempi vahtimisvietti, mikä auttaa pihan rajojen tunnistamiseen, metsästyskoira voi yhtä lailla tietää piha-alueensa, mutta irti päästessään ei juurikan välitä siitä ja sen vahtimisesta, koska on mahdollisuus päästä sitä kiinnostavaan paikkaan eli metsään. Kyllä koira on edelleen rotutyypillinen eläin, eikä niinkään kasvatettavissa luontonsa vastaiseksi.



Terv 13

On siis liian seurallinen ulkokoiraksi, mutta ehtän sinä ollutkaan ulkokoiraa hakemassa. :)