Jos itse olit sika hyvä koulussa mutta lapsesi ei syytätkö siitä miestäsi?

Miehen sisarusten tokareissa on enemmän kuutosta kuin kahdeksikkoa, kun mun sisarussarjassa keskiarvot on alkaneet yleensä kahdeksalla, heikoimmatkin olleet pitkästi yli seitsemän. Mutta en tietenkään syyttäisi miestä siitä, itsehän olen hänet lasteni isäksi valinnut täysin tietoisena siitä, että heidän perheessään ei koulumenestystä juuri kenelläkään kehuttavasti ole.

" Vaikeaa olisi syyttää, kun olimme kumpikin hyviä. Pitäisi hakea syitä aikaisemmista polvista ;-)"

Voihan se huono koulumenestys tulla minunkin puoleltani vaikka hyvä olinkin. Ja minkä ihmeen takia pitäisi toisia syytellä lapsen ominaisuuksista???

Vanhempi lapsi pärjää kuten äitinsä, nuoremmasta ei vielä tiedä, mutta ennusteet on huonommat. Isä ja koko isän suku on täynnä lukihäiriöisiä, isä hieman lievempi, mutta mm. siskonsa aika pahasti ja samoin hänen lapsensa. Kaikki pärjänneet tuon lukihäiriönsä vuoksi tai siitä huolimatta melko heikosti koulussa.



En tiedä viitsinkö ihan käräjille haastaa, mutta kyllä anoppikin sanoo että tyttö on tullut äitiinsä, kun pärjää niin hyvin. Jos nuorempi ei pärjää, niin en taida olla ainoa joka heittää katseen isän suuntaan.

lukihäiriöiset ovat kyllä keskimääräistä älykkäämpiä, joten so what, jos jollakin on lukihäiriö. Hän tarvitsee vain lapsena enemmän tukea, mutta isona hänestä voi tulla vaikka mitä. Einsteinillakin oli lukihäiriö.

Kyllä väittäisin, että omat vanhempani ovat älykkäämpiä kuin mieheni vanhemmat. Miehen älykkyydessä ei kuitenkaan ole mitään vikaa, joten eiköhän nuo lapsetkin jotenkin koulussa pärjää, jos se vaan älykkyydestä on kiinni. Muuhun ollaan sitten varmaan yhtä syyllisiä:-)

kympin-oppilaita, vanhin kirjoitti viime keväänä ja sai 5 ällää, on nyt lukemassa yliopistossa kieliä

Lukihäiriö ja aivotutkimus



Lukihäiriöisen aivot reagoivat eri tavalla kirjaimiin



Nyt on sitten todistettu oikein mittareiden kanssa, että lukihäiriö ei ole kiinni laiskuudesta tai välinpitämättömyydestä opetella lukemaan ja kirjoittamaan oikein. Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriossa Otaniemessä on mitattu lukihäiriöisten ja normaalilukijoiden aivojen sähkömagneettisia kenttiä. MEG-kuvauksella eli magnetoenkefalografialla on saatu selkeästi erilaiset tulokset lukihäiriöisillä ja normaalilukijoilla.



Tutkimus osoitti, että aivojen takaraivo-ohimilohkossa on alue, joka reagoi hyvin aikaisin kirjainjonoihin. Tämä tapahtuu jo paljon ennen kuin aivojen klassinen kielialue on ehtinyt aloittaa toimintansa. Aiemmin ei tällaista asiaa ole tiedetty. Siksi tulos on merkittävä kognitiivisen aivotutkimuksen kannalta.



Tutkimus tapahtuu seuraavasti. Koehenkilöt istuvat MEG-laitteessa, joka rekisteröi erikoiskypärän kautta 306 kohtaa aivoista. Kun henkilö istuu mittauksessa tulee hänen eteensä taululle nopeassa tahdissa yksittäisiä sanoja. Laite rekisteröi sanojen aiheuttamat sähkömagneettiset muutokset aivoissa.



Huomattiin, että lukihäiriöisellä oli selvä viive reagoinnissa tai se puuttui kokonaan alueella, joka normaalilukijoilla aktivoitui aina sanojen aikana. Tästä on ilmeinen seuraus, että kielen ymmärämisen alueella aktivoituminen tapahtui selvästi hitaammin lukihäiriöisellä kuin normaalilukijalla.



Koska aivojen takaraivo-ohimolohko -alue reagoi hyvin varhain kirjainjonoihin, tukee tämä ajatusta, että nimenomaan äänteiden harjoittaminen auttaa lukihäiriöisen kuntoutuksessa. Tähän asti on uskottu, että lukihäiriö olisi yleisempi pojilla kuin tytöillä. Näin ei näytä olevan, vaan ilmeisesti poikien lukihäiriöt tulevat nopeammin esille. Tytöt yrittävät puurtaa ahkerasti ja ongelma saattaa pysyä näin paremmin piilossa.



Vieläkään ei tiedetä miksi lukihäiriöisen aivot toimivat erilailla. Jatkotutkimuksen aihe on kuvata aivojen reagointia silloin, kun lapsi oppii lukemaan. Mitä aivoissa tapahtuu ja muuttuuko silloin jokin asia aivoissa vai ei, saattaa tuoda lisäselvyyttä myös lukihäiriöön.



Toimittaja: MAARIT VIRKKULA



Asiantuntija:

Päivi Helenius,

psykologian tohtori,

aivotutkimusyksikkö TKK