jos ei ole kuullut mitään kummilapsesta 5 vuoteen..

Ei se lahja ole pääasia vaan se että kyselee kuulumisia. En kyllä laittaisi jos ei edes kiittäisi lahjasta.

Ja eikös kummin " velvollisuus" tavallaan päätykin kun lapsi itse on käynyt rippikoulun?

Harvoin näen kummilastani, mutta kun on samalla serkkuni, olen vielä lähetelly paketteja. Suvussani on tapana, että rippikoulun jälkeen lopetetaan lahjojen anto. Mutta jos et todellakaan viiteen vuoteen ole ollut missään tekemisissä, en kyllä välttämättä enää ostaisi... Ei kummius ole mikään lahjojen osto velvoite.

Pojan ollessa 0-4 v. toimin jopa pojan lapsenlikkana, koska olin silloin vielä itse lapseton. Olen antanut pojalle rahaa, ostanut kaliimman puoleisia lahjoja, soitellut, kysellyt kuulumisia, jne. Koskaan en ole itse saanut mitään lahjaa pojalta, vain tarhakuvia ja koulun tarrakuva on tullut muutamana vuotena. Mutta en ole katkera. Tuon ikäinen ei vielä itse ymmärrä pitää yhteyttä. Kummi saattaa tulla tärkeämmäksi vasta aikuisiällä, kuten itselläni on tullut. Muistan sen, kun taas lähetän pojalle joulupaketin sinne 800 km:n päähän...

inhottaa lopettaa lahjomnen, mutta inhottavaa on myös ventovieraalle lähettää pakettia ilman mitään kiitosta tai kuulumisien kuulemista.



taidanpa kuitenkin jättää paketin nyt.. enhän edes tiedä mistä hän tykkää. rahalahja olis ainoa järkevä..

Ei tule edes kiitos tekstiviestiä. Nyt on viimenen joulu kun mitään laitan jos ei mitään kuulu. kirjeitä olen joskus kirjoittanut, mut niihinkään ei vastausta...