2v ja puheen kehitys

Asiaan varmasti vaikuttaa tuo kaksikielisyys. Meillä juuri 2 vuotta täyttänyt poika puhuu lauseita, mutta on koko ikänsä kuullut vain suomea.



Onko myös vanhempi lapsi kasvanut ulkomailla kaksikielisenä? Olisiko ero lapsissa siinä.



Meillä ainakin 2-vuotisneuvolassa sanottiin että tämän ikäisillä riittää että osaavat joitain sanoja ja ymmärtävät puhetta. Sitten kolme vuotiaana pitäisi jo osata enemmän, joten tällä varjolla sanoisin että lapsenne on aivan normaali ja jos vielä ottaa huomioon sen englannin kielen siellä sekoittamassa pieniä aivoja, niin eiköhän sitä puhetta sitten aikaanaan ala tulla.

Meillä esikoinen on tyttö ja hän puhui jo hyvin kaksivuotiaana.

Pikkuveli, täyttää joulukuussa kaksi puhuu hyvin harvasanaisesti, mutta puhuu kuitenkin vähän.

Suurin osa on vielä sitä omaa kieltään.



Suomen neuvoloissa pääsääntöisesti huolestutaan puheen kehityksestä kun lapsi ei ole oppinut puhumaan vielä kolmevuotiaanakaan.



Malttia ja paljon yhteisiä lukuhetkiä lasten kanssa, kyllä se siitä.



Niin ja ei kannata verrata siihen isoveljeen.. Ehkä vielä ei tajua mutta miten sitten itse myöhemmässä vaiheessa osaa lopettaa asian. Myöhemmin myös lapsi sen tajuaa että häntä verrataan koko ajan johonkin toiseen.

(Saattaa tietysti olla että nämä kaksi asiaa puhe ja tempperamentti on ainoat kun vertaat.. mutta myös muille aihetta miettimiseen..)

lapsi osaisi parivuotiaana jo parin sanan lauseita. Sukulaispojat eivät sanoneet sen ikäisenä juuri yhtään sanaa. Kolmevuotiaanakin puhe oli tosi vähäistä ja siinä vaiheessa molemmat pääsivät puheterapiaan. Siellä sitten oppivat hyvin nopeasti puhumaan ja kuroivat kiinni kielellistä kehitystä muihin lapsiin. Voi olla, että teidän pienemmällä pojalla on puheen viivästymää ja jos näin on, olisi varmaankin hyvä päästä puheterapiaan kolmevuotiaana. Voittehan yrittää myös kysyä asiantuntijoilta neuvoja, miten puheenkehitystä voisi edistää kotiympyröissäkin. Välttämättä asialla ei kauheasti tarvitse vaivata mieltä; eiköhän hän muuten ole ihan normaali älykäs poika ja jos saa tukea puheenkehitykseen, ei siitä suuren suurta ongelmaa tule.

ja meillä on kolme kieltä perheessä. Uskon tämän vähän hidastaneen puheen alkua kun 2-vuotisneuvolassa puhui ehkä 15-20 sanaa. Ymmärsi hyvin ja kehittyi liikunnallisesti aikaisin (käveli 10kk, näidenhän sanotaan joskus kompensoivan toisiaan) mutta itseäni vähän huolestutti ja sovittiin että tullaan kontrolliin 2,5vuotiaana. Menikin siinä välissä päiväkotiin ja siellä muutamassa viikossa alkoi vaan puhumaan, ekaks muutaman sanan lauseita ja sitten jo pian enemmänkin. 2,5vuotiaana puhui jo ihan täysin enkä kokenut neuvolakontrollia tarpeelliseksi. Nyt puhuu hyvin ja KOKO AJAN:)



Teilläkin siis saattaa 2 kieltä hidastaa puheen aloitusta? Lisäksi voisiko olla että muiden lasten seura auttaisi puheen kehityksessä? Onko ollut jo kauan pk:ssa? Itsestäni ainakin tuntui että ymmärsin liian hyvin pojan puhetta niistä puolinaisista sanoista mutta pk:ssa " joutui" itse puhumaan ja halusi varmasti kommunikoida myös muiden lasten kanssa. Lukeminen kuulemma parantaa puheenkehitystä joten kannattaa lukea ja lorutella. Mutta voit varmaan vielä seurata tilannetta ja ellei 2,5vuotiaana puhu jo enempää ja useiden sanojen lauseita niin kannattaa varmaan pyrkiä puheterapiaan..?

Mekin asumme ulkomailla ja taalla olen ainoa, joka puhuu pojalle suomea. Kaksivuotissynttareilla ei tullut sanoja viela juuri ollenkaan, pari kuukautta myohemmin tuli kaksi sanaa " no" ja " mine" . 2 1/2 vuotiaana alkoi sanoja tulla muutama, kolmivuotissynttareilla ehka 20. Nyt, 3,5-vuotiaana ei puheen maaralla ole mitaan rajaa... han puhuu kieltamatta pelkastaan englantia, mutta ymmartaa suomea sujuvasti. Juttua tulee kuitenkin niin paljon, etta on vaikeaa muistaa noita hiljaisempia paivia :)



Minulta monet (esim. lastenlaakari, jonka vastaanotolle en mennyt uudestaan) tivasivat kielen kehityksesta ja totesin pojan ymmartavan puhetta hyvin, mika silloin riitti hyvin. Han on fyysisesti hyvin varma ja aktiivinen, mika varmasti hidasti mielenkiintoa puhumisen suhteen. Poika on myoskin persoonaltaan suorittaja, ja haluaa onnistua heti, joten varmaan ujosteli juttelun aloittelua kun kyseessa oli kahden kielen sekamelska.



Odottelisin siis viela rauhassa. Jos lapsi ymmartaa hyvin ja esim. toimii kehoitusten mukaisesti, se aktiivinen kielenkaytto kylla tulee mukaan aikanaan. Kolmivuotiaana ehka alkaisin todella vasta huolestua. Good luck!



Skusku

Meillä reilun viikon kuluttua 2 vuotias poika ja sanoja on muutamia, mutta puhetta ei tule. Sanoja ehkä n. 10 kpl käytössä. Käyttää niitä silloin kun sillepäälle sattuu.



Isoveljensä (nyt 4v) puhui 1v8kk ikäisenä jo 4 sanaisia lauseita. Mutta tällä toisella ei tunnu olevan kiire puhumisen suhteen :)

Oli kyllä jo vauvana aika laiska jokeltelija.

Nyt huomaa eron, kun meillä 7kk ikäinen pienimies joka jokeltaa alituiseen.



Meillä neuvolassa sanottiin, että pääasia kun ymmärtää puhetta ja että 2 vuotiaana tulisi edes pari selkeää sanaa.



Meillä siis ainoana kielenä suomi.

En huolestu viela :-) Ja kaksikielisyys toki vaikuttaa, voi hidastaa kehitysta ja paivakodissa eivat ymmarra pojan suomenkielisia sanoja/yrityksia ja minulta saattaa menna kotona englanninkieliset yritykset ' ohi' . Toivottavasti poika hopottaa vuoden paasta niin, etta toivoisin valilla olevan hiljaa ;-)

2-vuotiaana tosiaan ei ainakaan meidän esikoisen kohdalla oltu huolestuneita, kun selviä sanoja tuli n. 10 kpl. Lauseita hän ei osannut rakentaa vielä ollenkaan. Tth:n mukaan tärkeintä on, että ymmärtää puhetta ja yrittää tapailla sanoja. Kolmevuotiaana poika puhui jo hyvin lauseita, mutta saatiin lähete puheterapiaan, kun " jäi kiinni" muutamassa neuvolan testissä. Puheterapeutti oli aivan ihmeissään, kun ilmestyimme hänen vastaanotolleen. Hän sanoi, että hoitaa yleensä 3-vuotiaita, jotka eivät puhu kuin satunnaisia sanoja eli tyyliin samaa linjaa, kun pojallamme oli 2-vuotiaana.



Tosiaan lapsissa on hurjasti eroja. Meillä kuopus täyttää marraskuussa kaksi vuotta ja juuri hän äsken selvästi ääntäen kommentoi: " Äiti, laula vielä hämähäkki." Puhe on tullut puun takaa kuin varkain viimeisten kuukausien aikana ja tyttö on selvästi rauhallisempaa veljeään innokkaampi muutenkin viestimään sanallisesti, vaikka ei aina menisi ihan oikeinkaan.



Kaksikielisyydestä itselläni ei ole omakohtaista kokemusta, mutta kummityttömme on kaksikielinen ja hänen puheensa kehittyi pienenä erittäin hyvin. Muistaakseni sitä ihmeteltiinkin päiväkodissa, kun hanskasi helposti molemmat kielet. Mutta tosiaan taas lapset ovat yksilöitä ja on tottakai varma, että kahden kielen opetteleminen rinnakkain on aina paljon haastavampaa kuin yhden ja se varmasti vaikuttaa kehitykseen.

täyttänyt poika, jolla on tällä hetkellä käytössä noin 20 sanaa. Viime viikolla neuvolassa eivät olleet huolissaan, kun poika puhetta ymmärtää ja muilla kehitysalueilla ei ole " viivästymää" . Halusin kuitenkin kontrollin 2,5 ikään. Tosin neuvolasta sanottiin, että kolmeen ikävuoteen saakka katsellaan ja sitten vasta ryhdytään jatkotoimenpiteisiin. Odottavan aika vaan tuntuu niin pitkältä.



Liinu

Mun pikkuveli on oppinut puhumaan vasta yli 3-vuotiaana. Sitä ennen vain huusi ja osoitteli asioita. Lääkärit olivat silloin (1970-luvun lopussa) äidilleni sanoneet, että aina kun poika alkaa huutaa, niin pitää sanoa että äiti ei ymmärrä. Ei mennyt kauan, kun veli oppi puhumaan ja puhui suoraan lauseilla. Kysyttäessä vastaus oli ollut, että ei ollut mitään puhuttavaa (kun muutenkin sai mitä halusi).



Meillä tyttö on nyt 1v10kk ja oppi puhumaan vasta kuukausi sitten. Elokuun lopussa ainoa sana oli anna ja loput omaa kieltä. Tyttö meni perhepäivähoitajalle, jossa oli kaksi muutaman kuukauden vanhempaa tyttöä ja meidän tättärä oppi puhumaan kahdessa viikossa. Aloitti siis hoitopaikassa syyskuun alussa ja nyt puhuu jo neljän sanan lauseita. Tarvitsi siis vain jonkin kimmokkeen asiaan...



Laqpset ovat siis yksilöitä ja toiset oppivat puhumaan aikaisemmin kuin toiset. Teillä varmasti vaikuttaa myös kaksikielisyys. Anna lapselle aikaa ja ole kärsivällinen. Kyllä se puhe sieltä varmasti tulee! Sitä odotellessa lue ja loruttele lapsen kanssa mahdollisimman paljon.



Nekku

Kaksikielisyys ja temperamenttikin vaikuttavat.



Siskonpoikani puhui vielä 5-vuotiaana omaa kieltään ja vuoden päästä siitä täysin hyvää suomea. Hän kyllä rupesi 3-vuoden jälkeen käymään puheterapeutilla.

Itse en siis ollut huolissani, kun kaksi vuotiaallani ei ollut vielä kovin montaa sanaa. Neuvola lääkäri vaatimalla vaati minua ottamaan puheterapeuttiin yhteyttä, kun ei sanoja vielä ollut paljon. Tosin muutamia parin sanan lauseita ja korjasi oikeammaksi koko ajan muutamia oman kielisiä sanoja. Ymmärrys oli todella hyvää. Perustelut eivät lääkärille riittäneet.

Vetkuttelin puheterapeutille menoa, kun mielestäni on tärkeämpää heidän antaa aikaansa oikeasti sitä tarvitseville. Parin kuukauden päästä tyttö puhuikin jo tosi hyvin. Kolmevuotiaana kieli olikin todella kehittynyttä ja käytti abstraktejankin ilmauksia.

Lääkärin ohjeiden mukaan olisin ihan turhaan alkanut asiasta stressata ja huolestua...

ei paljoa puhetta täälläkään,poika 2-v marraskuussa.

ja yksikielisiä siis ollaan,tyttö taas tässä iässä puhui lauseita,lauloi yms.

Juholla taitaa olla enintään 10 sanaa joista n.5 sanaa sanoo säännöllisesti ja lauseita ei ollenkaan.

Olen myös ihmetellyt tätä mutta sisarukset ovat usein aika erilaisia ja niin moni sanonut ettei mitään syytä huoleen ole,

uusia sanoja on alkanut vähitellen tulla ja poika viimein ruennut toistamaan sanoja meidän perässä,

vielä se ehtii,isosisko 6-v onkin semmonen papupata että puhuu veljenkin edestä.

poika ymmärtää kuitenkin tosi hyvin puhetta!



äityliini ja Juho 1v10,5kk