Lue keskustelun säännöt.
Taas ne kävi- porsasperhe kylässä! ov
15.02.2007 |
Ei ollut meno muuttunut miksikään sitten viime käynnin (oli onneksi jo aikaa sitten...).
" Ystäväni" perhe (kolme pientä lasta) käväisi 3 tunnin ajan. En istunut hetkeksikään kun passasin kahta laiskaa vanhempaa ja kolmea terroristilasta.
Leluja yritettiin rikkoa, tapetteja revittiin, toisia tuupittiin, määräiltiin, vietiin kädestä, kuljettiin ruoka ja juoma kädessä ympäri huushollia, käsiä ei pyyhitty lainkaan, naamat likaisina tulivat, vessassa käytiin käsiä pesemättä, lapsien pyllyjä ei pyyhitä, pissatippoja lattia täynnä, mälväsormenjälkiä joka puolella. Muksut huutaa, kiroaa, lyö ja puree.
YÖK. Ei tule possut meille enää ikinä. Vanhemmat eivät välitä, istuvat persukset homeessa kahvipöydässä ja sohvalla, muksut terrorisoi. Isäntäperhe saa komentaa, juosta perässä.
MISTÄ NÄITÄ SIKIÄÄ??????
Kommentit (21)
ihan vaikka kädestä näyttäen. hyvät tavat kunniaan. onkohan lapsen vanhemmilla masennusta? kun eivät reagoineet mitenkään. pidemmän päälle tulee paljon ongelmia lapsille. jos olet tosi ystävä, auttaisit ystävääsi lasten kasvatuksessa. enkä nyt tarkoita että sun niitä tarvii alkaa kasvattaa, vaan annat vähän mallia ja vinkkejä... ehdota vaikka tarrapalkintosysteemiä seuraavalla kyläilykerralla - saisivat teillä tarran mukaan, mikäli käyttäytyvät hienosti kahvipöydässä... jos vielä käytät omilla lapsillasi tätä systeemiä, varmasti ottavat idean mukavasti vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ärsyttää suunnattomasti, kun ei lasten omat vanhemmat tee mitään. Tai siis ovat yhtä " sikoja" . Vaipat jätetään just sinne minne ne sattuu tipahtamaan, kiljutaan, riehutaan, huudetaan ilman mitään syytä (vanhemmatkin!), sotketaan, kiusataan pienempiä jne.
Ja lapsilla ei nukkumaanmeno aikoja. Riekkuvat vielä 12 aikaan yöllä, jos aikuiset valvoo. Tosi kova homma saada siinä sekametelisopassa mitään järjestystä omille lapsille. Ainut hyvä puoli se, että pienestä pitäen saa opetettua omilleen, että meillä ei semmoinen " riekkumien" käy, teki muut sitten mitä tahansa. Mutta työtä se vaatii!
Itse yrittää olla täydellinen " emäntä" , mutta jostain lelusta esim. yrittää sanoa, että mitenkäs tämä lelu on mennyt rikki, niin vanhemmat vain nauraa, että lelut on tehty rikottaviksi.
Ja sekin vielä, ettei vieraileva perhe tee oikeastaan yhtään mitään, vieraiksihan sitä on tultu. Lapsenlikaksikin meinataan joka kerta jättää melkein kysymättä! Ja vaippaharjoittelut alkaa juuri meidän kotona, kun heillä nyt sitä kaivattua vapaa-aikaa! Ja vastavierailulla huomaan, että vaipat taas lapsella jalassa ja tähän vastaus, ettei jaksa niitä vahinkoja siivota!
Ja vanhemmat riitelevät keskenäänkin sen minkä kerkiävät! ARGH!
Ja meillä he käyvät heti yli 3 päivää kylässä! Sukulaisia pitkän matkan päästä nääs. Suursiivous alkaa joka kerta, kun lähtevät!
niin sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ettei tuollainen käytös ole keneltäkään hyväksyttävää!!
Kuuluu ihan perusasioihin opettaa lapselle esim. käsienpesu vessakäynnin jälkeen. Eikä sitä tarvitse edes opettaa, sehän tulee ihan rutiininomaisesti kun vanhemmilta lapsi katsoo mallia.
Ällöä.
Vierailija:
Kuuluu ihan perusasioihin opettaa lapselle esim. käsienpesu vessakäynnin jälkeen. Eikä sitä tarvitse edes opettaa, sehän tulee ihan rutiininomaisesti kun vanhemmilta lapsi katsoo mallia.
.
Itse olin sivustakatsojana tilanteessa, jossa n. 5-vuotias lapsi kävi äitinsä kehotuksesta wc:ssä ja oli tulossa sieltä pois, kun äiti muistutti, että mikäs unohtui... Lapsi meni äkkiä takaisin - vetämään vessaa, mutta EI pessyt käsiään eikä äiti kiinnittänyt siihen asiaan mitään huomiota ja sanoi lapselle, että nyt mennään päiväkotiin syömään...
Olin aivan ällistynyt, mutta näköjään ei ole itsestäänselvää, että kädet pestään AINA kun on käyty vessassa. Itse en kehdannut siinä tilanteessa asiaan puuttua, ehkä olisi pitänyt ihan lapsen oman parhaan takia.
Meilläkin tuttavapiirissä vastaavanlaista. Vanhemmat eivät jaksa vaatia lapsiltaan alkeellisimpiakaan siisteystapoja. Heillä käydessämme pelkään istuutua minnekää, kun ruokaa ja hekkuja (joita on tarjolla kokoajan - ja sitten ihmettelevät, miten huonosti lapst syö) saa syödä missä vaan huvittaa.
Heidän kyläillessä meillä puolestaan minä vien lapsia vessaan käsien pesulle ja kuljen perässä ympäri huushollia katsomassa, minne suklaiset kätensä länttäävät. Millä oma porukka tietää, että ruokapöydässä syödään - ei muualla.
Eipä nämä asiat kuitenkaan ole tuttavuutta katkolle vieneet, mutta harvoin viitsin pyytää näitä possuja kylään ja heillä en todellakaan viihdy tuntia pidempään - joku siisteystaso on sentään oltava.
Ja vielä - tuttavaperheen ekaluokkalaisen pojan leikeissä särkyi oman poikani leluauto. Äitinsä katsoi vierestä, eikä laittanut pyytämään anteeksi. Missä käytöstavat???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset vaan arvostaa eri asioita kuin toiset ja takuulla siellä porsasperheissä arvostellaan teidän tapojanne =D
meillä ei käy koskaan vieraita, niin ei tartte sietää minkäänlaista menoa. Kunhan jotenkin oman perheen kesken olla porkutellaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tiedän, että sottapytty-perhe arvostelee meidän perheen tapoja. Kulmakarvat nousee ja ivallisia katseita siirrellään, kun yrittää jostain mainita, esim. käsien pesusta, vaippojen jättöpaikoista jne. Mutta kyse onkin siitä, että kunnioitetaan toisen kotia ja tapoja.
Ei kaikki sottapyttyjä, mutta on uskomatonta, miten jotkut vanhemmat eivät opeta niitä KÄYTÖSTAPOJA! Ne kyllä täytyy opettaa, ei ne vaan jostain itsestään pulpahda.
Inhoan tilanteita, joissa poikani leikkii esim. tuttavani poikien kanssa. Nämä pojat tosi villejä, ja saavat tehdä käytännössä mitä vaan. Oma poika tottakai menee mukana ja tilanteet päätyvät aina siihen, että minä komennan omaani, joka on harmissaan, kun kavereille ei sanota mitään:( Todella inhottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos sinulle, joka kopsasit viestini eilen tuolta Plussalta. Hölmö, etkö itse voinut rustata omaa tekstiäsi, jos asia oli sinulle ajankohtainen. Ilonsa kullakin...
T. Alkuperäinen, VIESTIN KIRJOITTAJA (ei tänne, vaan KaksPlussaan).
Vierailija:
Leluja yritettiin rikkoa, tapetteja revittiin, toisia tuupittiin, määräiltiin, vietiin kädestä, kuljettiin ruoka ja juoma kädessä ympäri huushollia, ...
Ei kuulosta ihan tavalliselta lasten käyttäytymiseltä.
Ja mikä pahinta, vanhemmat eivät TEHNEET MITÄÄN hillitäkseen kersoja. Ei se omakaan lapsi aina mikään 100% enkeli ole, mutta kyllä minä kylässä varsinkin yritän pitää sen aisoissa. Puhumattakaan siitä, että lapsi rikkoisi jotain ilman mitään seurauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä saa herkkuja usein muuallakin kuin ruokapöydässä, kun isompien juhlien aikaan ei kaikki edes mahdu pöydän ääreen. Ruuan lapset silti syövät pöydän ääressä silloinkin, vaikka sitten joutuisivat sitä paikkaa jonottamaan. Tämä herkku-juttu on silti joillekin vieraillemme ongelma, koska heidän lapsensa eivät saa edes karamellia ottaa niin, ettei sitä syödä pöydän ääressä. Jos laitan karkkikipon esille, niin vieraat valitettavasti joutuvat itse huolehtimaan omista lapsistaan ja viemään nämä joka makeisen kanssa ruokapöytään. Tällöin omillani on vähän eri tavat ja se voi vieraita harmittaa.
Samoin meillä pääsee lapsetkin osallistumaan remonttiin eivätkä siksi ole koko ajan ihan siisteimmillään. Vierasperhe jos tulee auttamaan, niin lapset on silti puettu vimpan päälle ja heidät pidetään sitten kaukana sahanpuruista ja maalipöntöistä, ettei merkkivaatteet likaannu. Perheen isä vain saa tulla sille puolelle. Tämäkin on kuitenkin vieraiden mielestä kova ongelma, kun meidän lapset saa vaikka vähän ' autellakin' , jos eivät ole ko. tilanteessa liikaa tiellä. Heillehän voi tehdä oman ' homman' johonkin nurkkaan.
Eli näin me tosiaan sottapyttyperheenä koemme hienot vieraat vähän ongelmaksi.
kädet silti pestään vessan jälkeen ja ruokailutilanteen molemmin puolin. Ja remppasotkeentumisen jälkeen lapset kokonaan
Nuo edellisen kirjoittamat ovat vissiin lähinnä poikkeustapauksia, joten eivät liity ap:n kirjoittamaan mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta me koemme koko ajan olevamme se porsasperhe ja se ahdistaa. Paikat meillä ei ole koskaan ihan tip top, paitsi silloin juhlissa. Muutenkaan kaikkea ei tehdä vimpan päälle. Ja meitä kyllä katsotaan tosi pahalla silmällä usein.
Silti pesemme kädet ja sanomme kiitos ja ole hyvä, emme sotke, riko toisten emmekä omia paikkoja ja ei saa kiusata, ottaa kädestä jne. Eli minun mielestäni peruskäytöstapoja noudatetaan, mutta muuten elämä on rennompaa. Ja todella poden siitä vieraiden silmissä aina huonoa omaatuntoa.
Eli yritin sanoa, että ihmisten vaatimustaso on niin erilaista, etten enää tiedä miten otan tuon ap:n kirjoituksen. Moni tuntuu näkevän meidät juuri noin.
- 23
...tutustuin ekalla mukavaan iloiseen ja kekseliääseen tyttöön ja meistä tuli parhaat kaverit. Tunsimme sielujen sympatiaa, koska olimme ainoita lapsia molemmat.
Hänen vanhempansa kävivät hyvissä töissä, mutta äidin mielenterveys alkoi reistailla ja isä oli kaappijuoppo. Kaverini oli perheensä ja koko suvunkin lemmikki, joka sai aina kaiken ja tie siloiteltiin puhtoiseksi.
Minä olin vaatimattoman työläiskodin ainokainen, joka joutui tekemään kotitöitä ja kantamaan vastuuta. Hellyyttä ei osoitettu eikä välittämistä sen kummemmin. Kaikki oli vaatimatonta, mitään ylimääräistä ei saanut. Kateellisuus oli täysin tuomittava asia.
Olemme olleet parhaat ystävät aikuisikään asti vaikka tiemme erkanivat lukion jälkeen. Minä löysin elämäni miehen ja muutin suureen kaupunkiin opiskelemaan. Kaverillani oli vaikeuksia irtautua lapsuuden kodista. Ensimmäistä kertaa syntyi tilanne, jossa minulla oli jotain mitä hänellä ei. Kiva opiskelupaikka, miesystävä ja oma koti.
Hänelle iski hirveä kateus. Hän ei vain tiennyt mitä haluaisi elämällään tehdä. Hän takertui ensimmäiseen mieheen, joka tielle sattui ja muutti tämän mukana miehen opiskelupaikkakunnalle vailla omia suunnitelmia.
Minä opiskelin ja tapasin miesystävääni viikonloppuisin. Olimme ihan höpsöjä rakkaudesta. Nautin itsellisestä elämästäni suurkaupungissa.
Kaverini lahosi miehensä kämpässä päivät , kun mies opiskeli. Rakkauskin rakoili, mies yritti iskeä jotain vanhaa heilaansa takaisin.
Olin valmistumassa pian ja tulin suunnitellusti raskaaksi. Kaverini päätti, että hänelle kans ja sillä saadaan mieskin pysymään kuvioissa. Puoli vuotta myöhemmin hänkin oli raskaana, vailla tietoa siitä, mitä elämältään tahtoo ja vierellä mies, joka halajaa toista.
Valmistuin, sain lapsen, miehellä vakituinen työpaikka yms. Puhuimme paljon kasvatuksesta ja sovimme yhteisistä linjoista. Päätimme, että lapsemme kasvatetaan hyväkäytöksisiksi ja toiset huomioonottaviksi mukaviksi tyypeiksi.
Kaverini sai lapsen. Hän ei tiennyt edelleenkään mitä elämältään tahtoi. Mies ei tiennyt opiskelisiko lisää, kun työnteko ei kiinnostanut yhtään. Kaverini ei tahtonut jaksaa lapsen kanssa kotona, hän masentui. Mies ei osannut tukea yhtään.
Tuota rataa asiat ovat ajautuneet tähän pisteeseen...meillä on kolme ihanaa ja hyväkäytöksistä lasta ja kaverin perheessä on kaksi paviaania, joita ei kukaan saa kuriin. En millään raskisi välejä katkaista nyt sen takia, että eivät osaa käyttäytyä.
Laittaisin lapset ulos, jos eivät osaa olla mitään rikkomatta ja aikuisille pitäisin opuhuttelun että mistä tuulee! Niin yksinkertaista se olisi!
Ja jos ei tehoaisi, niin en enää kutsuisi ikinä kylään ja jos tulisivat yllättäen, olisi minulla jotain menoa, en ottaisi vastaan!
En tiedä, OMASSA KODISSA luulisi voivan olla kuin tahtoo... silti muakin joskus rassaa suunnattomasti kun meillä boheemisti lojuu lelut ja kamat joka paikassa. Taapero levittää ne uskomattoman nopeasti pienessä kodissa. En ole mikään järjestelijä itsekään eli olen kuin pukki kaalimaan vartijana... Jos oon väsynyt edellisen yön herätyksistä priorisoin kyllä tiskit ja sotkut odottamaan, ne ei mihinkään katoa. Sen sijaan jos otan kekskellä arkista viikkoa luksustorkut taaperon päikkäriaikaan on se taas kuin rahaa laittaisi pankkin. Mä en jaksa stressata siisteydestä tällaisessa tilanteessa.
Sitten kun (yli-) siistejä sukulaisia ja ystäviä tulee kylään niin näkeehän ne että kamat jojuu ja antaa epäsiistin vaikutelman. Mulla on aina ollu periaate että sekaista saa olla muttei paskaa lattialla. Tästäkin olen joutunut joustamaan kun on kijaimellisesti ollut paskaa ja oksennusta lattialla taaperon ollessa mahataudissa :)
Ottakaa rennosti!
Vierailija:
mutta me koemme koko ajan olevamme se porsasperhe ja se ahdistaa. Paikat meillä ei ole koskaan ihan tip top, paitsi silloin juhlissa. Muutenkaan kaikkea ei tehdä vimpan päälle. Ja meitä kyllä katsotaan tosi pahalla silmällä usein.Silti pesemme kädet ja sanomme kiitos ja ole hyvä, emme sotke, riko toisten emmekä omia paikkoja ja ei saa kiusata, ottaa kädestä jne. Eli minun mielestäni peruskäytöstapoja noudatetaan, mutta muuten elämä on rennompaa. Ja todella poden siitä vieraiden silmissä aina huonoa omaatuntoa.
Eli yritin sanoa, että ihmisten vaatimustaso on niin erilaista, etten enää tiedä miten otan tuon ap:n kirjoituksen. Moni tuntuu näkevän meidät juuri noin.
- 23
Olisipa kiva kuulla hänen versionsa sinusta...
että eipä ole ap:n tuttavapiiri kovin fiksuista ihmisistä koottu. Tästä voikin vetää johtopäätökset itse ap:sta. Eli miksi kaveerat tällaisten ihmisten kanssa, jos he ovat mielestäsi laiskoja ja moukkia? Etkö päinvastoin ymmärtäisi heitä... Kolmen pienen lapsen kanssa on kuule melkoisen rankkaa kyläillä.
Teillä varmaan on tuollaista? :o