Aamuäreä nelivuotias - apua!

Et saa mitenkään kokonaan itkutonta aamua. Hyväksy se ja lopeta asian vatvominen, ei ole elämän pahimpia ongelmia se että 4v kiukkuaa aamulla. Lopettaa itkut sitten aikanaan, kunhan itse sitä haluaa.

Jos on samanlainen kuin minä, ei mitenkään päästä aamun, jossa ei v****aisi. Sori vaan.. olen ollut aamuäreä koko ikäni (nyt 42v) ja olen sitä vieläkin, ainoat aamut kun olen vähän paremmalla tuulella on ne, kun olen saanut herätä omaa aikaani ilman kelloa tai ketään herättelijää. Ja silloinkin ekan 15 min olen mielelläni ihan hiljaa ja omissa oloissani. Ja meillä on perheessä samanlainen toinenkin, keskimmäinen lapsemme. Mieheltä meni 20 vuotta sen tajuamiseen, että ihan oikeasti en vihaakaan häntä leppymättömästi joka aamu vaan olen vaan huonotuulinen. Eli opettele elämään tuon kanssa, poiskaan sitä ei saa. Paras mitä teet on että herätät lapsen ja jätät hetkeksi omiin oloihinsa heräilemään ja pukemaan. Ja jos ei ole ihan samantien sängystä pakko nousta syömään, niin hyvä, itse en pysty ekaan tuntiin edes ajattelemaan ruokaa aamuisin. Ja tietenkin riittävä määrä unta, itse olen vielä kaikenkukkuraksi hyvin suuriuninen, eli tarvitsen vähintään 8h, mieluummin 10h unta per yö.