Yh-myyttejä vai täyttä totta

Monet sen vapaan aikana käy töissä, harrastaa, siivoaa yms ja sitten nämä uudessa parisuhteessa olevat käyttävät sen ajan luonnollisesti rauhassa kutemiseen.

olen joka toinen vkl töissä,mutta kyllä sitä tulee vietettyä "parisuhde aikaakin" joka toinen vkl teemme lasten ja nyksän kanssa yhteisiä juttuja

Mutta muistatahan ap, että kaikilla yh-vanhemmilla ei ole sitä parisuhdetta?



Itse erosin exästä, kun lapset olivat alle 3-v (kaksoset) ja voin ihan suoraan kertoa, että joka toinen viikonloppu meni siihen, että keräsin voimia ja nukuin ja nukuin ja nukuin. Olin yh:na siihen asti, kun lapset täyttivät 9-v. Sitten tapasin tämän elämäni miehen :) ja näin me vietämme joka toisen viikonlopun.



Olisimpa tavannut mieheni aijemmin, niin olisin todella voinut nauttia näistä vapaista. Normaali arjessa yh on täysin yksin harrastusten, hoitoon viemisten jne kanssa.



Ja sitten on niitäkin yh-vanhempia, joiden lapset ovat aina kotona...se on rankkaa.

itseään yksinhuoltajaksi, vaikka oikeasti on lähivanhempi yhteishuoltajuudella.

me toki myös välillä tapaamme kavereita ja pidetään porukalla hauskaa.

itseään yksinhuoltajaksi, vaikka oikeasti on lähivanhempi yhteishuoltajuudella.

Tosin olin vain yhden lapsen y(hteis)h, joten ei tuo lapsen kanssa vietetty aika ollut mitenkään rankkaa, vaan oikein mukavaa yhdessä oloa (riitaisan perhe-elämän jälkeen). Joka toinen viikonloppu oli sitten omaa aikaa, totta kai se alussa tuntui riistävältä olla erossa, mutta kun käänsin ajatukseni siihen malliin, että isälläkin on totta kai oikeus nauttia lapsen seurasta ja lapsella ennen kaikkea isänsä, niin hyvin siitä surusta pääsi yli, ja osasin nauttia omasta ajastani. Harrastin, kävin kampaajalla, luin, urheilin, nautin siitä ettei tarvitse laittaa ruokaa =D ja myös biletinkin.



Sitten tapasin nykyisen mieheni, ja kyllä tuo lapseton aika on ollut meidän "kutuaikaa", nyt kyllä jo naimisissa ja asutaan uusperheenä, ja siinäkin yksikössä tehdään paljon mukavia asioita yhdessä kolmestaan, mutta kyllä joka toinen viikonloppu on silti meidän treffiviikonloppu, jolloin touhutaan kaikkea, mitä sitten lapsen kotona ollessa ei voi.



En mitenkään sano, että tämä on ideaalitilanne, että kannattaisi tehdä lapset ja sitten erota, että saa nauttia sekä lapsista että vapaa-ajasta, mutta kyllä meidän perheen kohdalla asiat on loksahtaneet kohdalleen ihan hienosti. =)

Tosin ei joka toinen viikonloppu ihan, joskus teen vapaaehtoishommia tai menen ystäville viikonlopuksia tai vietän sen opiskelijoideni kanssa. Toisella paikkakunnalla asuva miesystäväni tosi viettää aikaansa mielellään noiden nuorimpienkin kanssa eli lasten läsnäolo ei haittaa häntä yhtään, hänellä itselläänkin on aikuisia lapsia roppakaupalla.

Ja en tarvitse arjesta vapaata, arki on minulle juhlaa tuon huonon avioliiton jälkeen.

Kaikilla ei ole niitä viikonloppuvapaita. Joidenkin exät vaan häipyy kuvioista kokonaan ja jäät yksin vastuuseen 24/7.

Pitääkö tämä paikkansa rakkaat myyttiset yh:t? Jos kunnon uusi seurustelusuhde ja tapaamisjutut kunnossa lasten isän kanssa, niin joka toinen viikonloppu on laatuaikaa parisuhteelle. Romantiikkaa, rakastelua/naimista koko viikonloppu ja henkistä vapautta arjesta, eli nelkein miniloma siis kahdesti kuussa?

tapaa lasta vain kerran kuussa viikonlopun + lomilla pidemmästi, mutta niinä ajankohtina juu, kyllä pitää paikkansa :)

isällä uusi suhde, tapaamisista aletaan tapella. Mutta kun äidillä uusi suhde, saa lapsi olla isällään ihan niin paljon kuin lystää. Kun äidin suhde viileenee/loppuu, niin taas alkaa tapaamisissa ongelmat.

Tuosta en tiedä mutta sen tiedän, että jos lapsen isällä uusi suhde, tapaamisista aletaan tapella. Mutta kun äidillä uusi suhde, saa lapsi olla isällään ihan niin paljon kuin lystää. Kun äidin suhde viileenee/loppuu, niin taas alkaa tapaamisissa ongelmat.

No meidän tapauksessamme lapsen isällä oli suhde ennen äitiä, eikä se mua haitannut hitustakaan, päinvastoin. Mutta lasta ei kyllä ottanut luokseen yhtään ylimääräistä, ei ennen, aikana eikä jälkeen, vaikka olen sanonut, että ei tarvitse kuin kysyä. Lapsikin on kysynyt, mutta kun ei käy.

joka toinen viikonloppu menee bilettämiseen, kavereiden tapaamiseen ja juu, välillä kutemiseen. Ihanaa taukoa arjesta, joka sitten vastapainoksi on todella raskasta yksin monen lapsen kanssa.

Kahdesti kuussa pidennetty viikonloppu loma, oman rakkaan kanssa.

eron jälkeen enää tavata ollenkaan lasta.



Joten ei se aina niin mene. Olisipa ihanaa kun olisi mennytkin, lapsi ikävöi edelleen isäänsä vaikka erosta jo 2v.

lapsen isä on karkoitettu Suomesta jo ajat sitten, eikä muutenkaan ole mihinkään merkitty lapsen isäksi (onneksi). Eli ei ole mitään viikonloppuvapaita.

mies pitää joka viikonloppu lapsia, minulla aikaa uudelle rakkaalle ?

isällä uusi suhde, tapaamisista aletaan tapella. Mutta kun äidillä uusi suhde, saa lapsi olla isällään ihan niin paljon kuin lystää. Kun äidin suhde viileenee/loppuu, niin taas alkaa tapaamisissa ongelmat.

Meillä on sopimus tapaamisista ja siitä pidetään kiinni, oli siippoja tai ei. Isä muutti vuoden päästä erosta kimppaan uuden naisen kanssa ja tapaamiset jatkuivat aivan samanlailla kuin ennenkin. Minulla on myös etäsuhde eikä se vaikuta tapaamisiin mitenkään. Miksi äiti haluaisi omia lapset jos isällä on uusi suhde?

isällä uusi suhde, tapaamisista aletaan tapella. Mutta kun äidillä uusi suhde, saa lapsi olla isällään ihan niin paljon kuin lystää. Kun äidin suhde viileenee/loppuu, niin taas alkaa tapaamisissa ongelmat.

Meillä on sopimus tapaamisista ja siitä pidetään kiinni, oli siippoja tai ei. Isä muutti vuoden päästä erosta kimppaan uuden naisen kanssa ja tapaamiset jatkuivat aivan samanlailla kuin ennenkin. Minulla on myös etäsuhde eikä se vaikuta tapaamisiin mitenkään. Miksi äiti haluaisi omia lapset jos isällä on uusi suhde?

Miksiköhän äidit omivat lapset automaattisesti itselleen, kun isällä on uusi suhde tai isä on lähtenyt suhteesta toisen naisen takia.

Miksi, sehän on selvää...äitien yksi tyypillisimmistä ominaisuuksista on kykenemättömyys nähdä omia virheitä.

isällä uusi suhde, tapaamisista aletaan tapella. Mutta kun äidillä uusi suhde, saa lapsi olla isällään ihan niin paljon kuin lystää. Kun äidin suhde viileenee/loppuu, niin taas alkaa tapaamisissa ongelmat.

No meillä meni kyllä niin päin, että kun minä löysin uuden miehen, niin sen jälkeen isä teki lapsen tapaamisista todella hankalia, enkä minä KERTAAKAAN muuttanut jo sovittuja tapaamisia tämän uuden miehen takia. Ja nyt kun isällä on uusi nainen, niin edelleen tapaamiset eivät ota onnistuakseen, että hän saa viettää laatuaikaa uudessa suhteessa. Mutta ajattelen niin, että itse hän siitä kärsii, ja minä saan olla lapsen kanssa enemmän.