Mitä ajattelet, jos oma äitisi ei tule lapsesi synttäreille?

ev

ei tullut lapseni 2-v synttäreille, asuu 15km päässä, muttei millään viitsinyt lähteä ajamaan tuota matkaa "vain" synttäreiden takia. Ei kyllä ole tullut muutoinkaan kylään. Vastaisuudessa en kutsu, muttei myöskään tarvitse odotella jouluina yms. meitäkään sinne. (Okei, kyse ei ole pelkästään yksistä synttäreistä, mutta eipä merkitse lapsenlapset mitään hänelle.)

enkä päästäisi lasten synttäreille.

ja varannut sen ja ehkä jopa maksanutkin, niin ei sellaisesta saa rahoja takaisin synttäreiden takia. Ajattelisin, että ihan ok syy jäädä pois, tulee sitten myöhemmin kahville.

niin minusta on itsestään selvää, että äiti menee sinne. Eihän sitä nyt ruveta matkoja perumaan synttäreiden vuoksi. Kutsuisin hänet sitten juhlimaan synttäreitä seuraavana viikonloppuna.

Ymmärrettävämpää tosin jos niitä lapsenlapsia n. 10 tai enemmän.

koska en ymmärrä miksi pitää tämmöistä ihmetellä edes. Selkeästi mummulla on oma elämä ja menee mieluummin kylpylään kuin jonnekin 2v synttäreille, joita on ehtinyt vuosien saatossa näkemään ja käymään jo satoja. Ja ehkä mummu nyt vaan kaipaa enemmän sitä kylpylää, eikä se pikkulapsi itse edes ymmärrä, että mummun "pitäisi" olla paikalla. Mummu tulee sitten toiste.



Ei ole meilläkään isovanhempia synttäreillä näkynyt, käyvät sitten kun käyvät tai laittavat lahjat postitse. Tosin, jos oma äitini ihan mille tahansa synttäreille ilmestyisi, soittaisin poliisit.

edes soittanut lasteni synttäreinä. Kortin on sentään lähettänyt.

Ihmettelisin miksi varasi reissun juuri synttäreiden aikaan Ymmärrettävämpää tosin jos niitä lapsenlapsia n. 10 tai enemmän.

juhlitaanko synttäreitä edellisenä viikonloppuna, seuraavana vai ihan oikeana päivänä vai joskus muulloin. Ei kai voi ajatella, että kukaan sukulainen ja ystävä ei saa 2 viikkoa ennen ja jälkeen järjestää itselleen mitään...

Parempi, että menee kylpylään kun kerran pääsee. Synttäreitä voi juhlia myöhemminkin jos satun sellaisia edes pitämään.

mutta tajuan että lapsenlapset eivät ole kanssaihmisten ja sukulaisten elämän a ja o.

Itsekin teen 3-vuorotyötä. Sisareni samoin. Veljeni tekee pelkkää yövuoroa. Ihmisillä on omia menoja ja elämänsisältö koostuu monesta asiasta. Minun lapseni ovat vain yksi osaalue.



Äitini on myös työelämässä. Hänellä on kiva miesytävä. Käyvät viikoittain tanssimassa, on ristelilyjä, kylpylämatkoja yms. Yleensä synttärijuhlat sovitellaan aikataulujen mukaan, mutta on selvää että kaikkille ei sovi kaikki.



Onko se nyt niin kamalaa, jos ei joka kissanristiäisiin voi osallistua, vaikka ne olisi lapsenlapsen synttärit? Minun tai lastenikaan elämä ei tästä kaadu.

Olet oikeassa. AP kuvittelee että kaikkien elämä pyörii hänen lapsensa ympärillä.

mä oon jo tottunu ettei äiti tule... ei oo kertaakaan tullu, ei synttäreille, ei ristiäisiin meijän häihin tai mihinkään muuhuunkaan... vituttaahan se mut ei voi mitään ja äitini on eläkkeellä eikä sillä todellakaan ole muuta menoa en tiiä mikä sit vaivaa... se on aina kovasti tulossa mut peruu sit viime hetkellä.. jatkossa en meinannut edes kutsua sitä. se on nyt niin monta mahdollisuutta saanut ja aina tuottanut minulle pettymyksen etten ala enää anella sitä

Miten joku voi olla oikeassa?



Entä lapsi? Jos lapsi pettyy kun isovanhemmat tai kummi ei tule? Onko sillä väliä? Pitää ymmärtää että elämässä tulee pettymyksiä mutta meidän perhe on kokenut kovaa ja lapset kyllä seuraa kuka sukulainen tulee ja muistaa jatkossakin ettei vaari tullut viimevuonna hänen synttäreille mutta muitten synttäreillä kävi.



Olen opettanut lapsille että lahja on yllätys ja siitä ei sovi pettyä jos ei saa toivomaansa mutta minusta on ihan normaalia että lapsi pettyy jos kummi ei tule tai vaari ja anteeksi nyt: olen alkanut sanomaan jos joku toistuvasti jättää tulematta.



Meillä on 4 lasta ja meillä lapset tykkää ainakin että heitä tullaan moikkaamaan synttäreillä. Ei niinkään se että saa lahjoja vaan että heistä välitetään.



Jos äitini menisi kylpylään niin siinähän menee.

Ihmettelisin enempi jos menisi kutsumisen jälkeen ostamaan huoneen mutta tietty muillaKIN on elämänsä mutta synttäreitä voi kahvitella myöhemminkin.

Saanhan minäkin mennä kylpylään jos tahdon, mutta minusta asiallista on mennä juhlimaan lapsen synttäreitä.



Vaikka kyllä sekin alkaa vuosien varrella pänniä että kun järkkää juhlat niin todellisuudessa saa keittää kahvia kolmena päivänä viikossa kun ihmiset ei pysty järjestelemään elämäänsä: oma isäni hyvin usein jättää juhlia väliin juhlapäivänä ihan vaan koska ei huvita tänään ja sitten pitää huvittaa tehdä hänelle purtavaa toiste.

Äiti on sen ansainnut.



Ehditään kahvitella jonain toisena päivänä. Ja lapsikin on varmasti tyytyväinen nähdessään mummin, oli sitten syntymäpäivä tai ei.

En ajattelisi mitään koska äitini asuu niin kaukana. Kannattaisi sopia se päivä, jolloin synttäreitä vietetään, jo hyvissä ajoin, niin osaa isovanhemmatkin varata sen vapaaksi.

poika soitti isovanhemmille ja pyyti synttäreille. Järjestettiin varta vasten viikonloppuna vaikka isovanhemmat ei ole töissä kukaan. Ikää isovanhemmilla 57-67

Kukaan ei tullut

sitä joko on tai ei ole.

Jos on reissu päällekkäin, niin tulee sitten toisella kertaa. Kyllä näin on joskus käynytkin. Ei kaadu siihen minun eikä yhdenkään lapseni elämä. Joskus on kutsutuilla jotain muuta, enkä todellakaan oleta, että kaikki muu perutaan meidän kutsujen takia.

Ei lapset siitä pahastu. Niistä on vaan kivaa että synttärit jatkuu vielä toisena päivänä.