Äh... lapset eivät koskaan ole olleet liikunnallisia ulkoilmaihmisiä.

Miksi annat lastesi päättää tuollaisista asioista, hä? Tuskin sentään annat päättää sitäkään, koska syödään ja nukutaan?

jos laitat ne säännöllisesti pihalle, niin varmana keksivät tekemistä... älä rupea ohjelmatoimistoksi



ainakin meillä on just lähteminen vaikeeta, mutta sit niitä ei meinaa saada sisälle sieltä, kun on niin kivat leikit kesken

Kakkonen, ei se oikeasti sitä ole.



Kuten sanoin, voin kyllä pakottaa lapset ulos, mutta kun se homma ei siitä muutu sen mieluisammaksi, pikemminkin päin vastoin.



Aina en viitsi siis pakottaakaan. En yksinkertaisesti ole itse aina niin aikaansaavalla ja viitseliäällä tuulella, että viitsin raahata kitiseviä lapsia perässä kuin kivirekeä.



Sitä paitsi en ole ihan yhtä vakuuttunut kuin kakkonen siitä, että ulkoilu talvisäässä on samanlainen perustarve kuin syöminen ja uni.



PS: lapseni ovat jo alakoululaisia, joten heillä on jo pikkuisen sanomistakin siinä, miten viikonloppunsa haluavat viettää.



ap

jos laitat ne säännöllisesti pihalle, niin varmana keksivät tekemistä... älä rupea ohjelmatoimistoksi ainakin meillä on just lähteminen vaikeeta, mutta sit niitä ei meinaa saada sisälle sieltä, kun on niin kivat leikit kesken

Lapset ovat erilaisia, pihat ja tekemisen mahdollisuuden myös.

Kuten sanoin, kesäisin ulkoilevat mielellään, mutta talvisin se on kuin tervanjuontia.

ap

ihan ilman motivointeja, ihan vaan sanomalla/käskemällä/pakottamalla, mutta jokainen tietysti tavallaan

ihan ilman motivointeja, ihan vaan sanomalla/käskemällä/pakottamalla, mutta jokainen tietysti tavallaan

ajoittain pakotankin. Totta kai he menevät, JOS pakotan. Mutta kuten sanoin, se ei ole tehnyt talviulkoilusta sen mukavampaa heidän mielestään ja sen vuoksikaan en ole vakuuttunut pakottamisen järkevyydestä tässä asiassa.

ap

Ei tässä puhuta siitä, osaako ap pakottaa tai onko hänen lapsillaan rajat. Vaan siitä, että niistä seikoista huolimatta tai pakottamisen takia ulkoilu on heille vastenmielistä.



Meillä kolme lasta ulkoilevat mielellään, mutta itse pähkin, miten lukeminen ja piirtäminen voikaan olla lapsille nihkeää ja vastenmielistä. Ihan sama, mitä kirjoja ehdotan luettavaksi. Kuuntelevat mielellään lukemista ja luen heille joka päivä piiiitkän iltasadun. Mutta eivät halua lukea siis vapaaehtoisesti itse.



Sama on piirtämisen kanssa.

ongelmaa muunlaisissakin tekemisissä. Eli peruskysymys:



miten motivoida ja innostaa lasta hyvään harrastukseen?



Meillä lapset taas lukevat ja piirtävät mielellään, eli ongelmamme ovat päinvastaisia ;-)



ap

Mutta totta kai se on niinkin, että lapset ovat erilaisia ja kai tuo on osin "geeneissä". Voihan sisälläkin liikkua!

Meillä on ongelmana syksyllä ja keväällä kun on kuraista, niin ulos ei saa millään. Varsinkin syksyllä, kun on pimeääkin. Pienenä vielä kuralätäköt veti puoleensa, mutta nyt kouluikäisinä ei enää haluta käyttää kurahousuja ja sadetakkeja. Kurahanskojakaan ei millään enää käteen laitettaisi.



Minä en kyllä viitsi mitään ideoida. Korkeintaan lähdetään yhdessä hiihtämään tai luistelemaan. Kyllä nuo kavereiden kanssa leikit keksii ulkona.

Nyt ovat pikemminkin tylsistyneitä niihin ja odottavat sulaa keliä.



Meillä osa ongelmaa on, ettei talossamme tai lähipiirissä asu samanikäisiä lapsia. Pitäisi siis aina lähteä kauemmas hakemaan koulukaveria tai sitten lähteä äidin kanssa johinkin puistoon.



ap

Eli talvella ulkoillaan aika paljon, mutta pihalla tehdään näitä:

- leikitään kavereiden kanssa

- lasketaan pulkkamäkeä

- pelataan sählyä

- hiihdetään

- luistellaan

- lumilautaillaan

- käydään lenkillä

- koulumatkat kävellään



Sitten ajoittain vain joitakin kertoja talvessä väännetään lumiukkoja ja palloja ja leikitään lumikasoissa ja kaivetaan tunneleita.



Eli kun talven riemujen alkuhuuma on ohi, niin todellakin tarvitaan kavereita (mutta niitä nurkilta löytyy) tai sitten liikutaan sinne pulkkamäkee, luistelemaan tai laskettelukeskukseen, sekä mahdollisesti koiran kanssa lenkille.



Itse olen kyllä samanlainen että mitä sitä ulkona turhan vuoksi seisoskelemaan, mielummin siellä on kiva tehdä jotain. Miksi lapsilla ei olisi sama?

ei kyse todellakaan ole curlingista.



Meillä on yksi lapsi, jota ei kiinnosta mennä talvella ulos. En viitsi häntä aina pakottaakaan, koska en minä itsekään halua mennä talvella ulos... menemme sitten aina vähäksi aikaa yhdessä, mutta sitten molemmat ovat halukkaita palaamaan sisään. Emmekä myöskään mene ulos vain tappamaan aikaa, vaan tekemään lumitöitä tai luistelemaan.



Tämä samainen lapsi on myös sellainen, että ei häntä kamalasti kiinnosta tehdä eri asioita. Meillä on yksi koko perheen yhteinen harrastus kerran viikossa, ja jos lapsi olisi saanut päättää, niin hän ei siellä kävisi.



Hän myös kokeillut eri harrastuksia ja mikään ei ole oikein napannut. Mutta - pitää löytää the juttu. Poika on aina tykännyt kuperkeikoista ja sitä kautta löysimme telinevoimistelun. Ja hänelle se on SE juttu. Toivottavasti siis muillekin samanlaisille lapsille löytyy se join.

ei kyse todellakaan ole curlingista. Meillä on yksi lapsi, jota ei kiinnosta mennä talvella ulos. En viitsi häntä aina pakottaakaan, koska en minä itsekään halua mennä talvella ulos... menemme sitten aina vähäksi aikaa yhdessä, mutta sitten molemmat ovat halukkaita palaamaan sisään. Emmekä myöskään mene ulos vain tappamaan aikaa, vaan tekemään lumitöitä tai luistelemaan. Tämä samainen lapsi on myös sellainen, että ei häntä kamalasti kiinnosta tehdä eri asioita. Meillä on yksi koko perheen yhteinen harrastus kerran viikossa, ja jos lapsi olisi saanut päättää, niin hän ei siellä kävisi. Hän myös kokeillut eri harrastuksia ja mikään ei ole oikein napannut. Mutta - pitää löytää the juttu. Poika on aina tykännyt kuperkeikoista ja sitä kautta löysimme telinevoimistelun. Ja hänelle se on SE juttu. Toivottavasti siis muillekin samanlaisille lapsille löytyy se join.

Kesällä oli kivaa olla ulkona, ja ensilumi nyt jaksaa vähän aikaa kiinnostaa, mutta pääsääntöisesti kärsin ulkoilusta silloin kun ei ollut kesä. Ulkoilu oli pakollinen paha joka päivä ja todellakaan en oppinut pitämään siitä, vaikka tietenkin tajusin että se on pakko tehdä eikä pullikointi auta.



En edelleenkään ole ulkoilmaihminen nyt aikuisena. Kesällä ulkona on ihanaa, mutta talvella mieluiten vain katselisin aurinkoa hangilla sisältä käsin.



Omista lapsistani tyttö on ulkoilmahenkisempi kuin poika, ehkä siksi että poika on pienempi, mutta ei välttämättä vain sen takia. Ihmiset ovat niin erilaisia syntyjään.

Nykyään lapsilla on sisällä niin kivat pelit ja lelut, että eihän se pakkasessa hilluminen niin kiehtovaa sitten ole.. toiset kestävät kylmyyttä toisia huonommin ja kokevat pakkasessa ulkoilun ikäväksi. Pitäkää unari päiviä ni kyllä ne lapset sitten taas kaipaavat sinne uloskin.. Näille pakottaja äideille.. teillä sattuu olemaan varmaan nämä helposti narrattavat ja istuvat kun käsketään lapset...kyllä lapsellakin on oikeus päättää miten kotona aikaansa viettää...vanhemmalla on joo vastuu siitä, että lapsi liikkuu ja leikkii ulkonakin, mutta ei niitä lapsia tarvitse jokapäivä ulkoiluttaa, kuin koiria..

vaikka monien näyttää olevan vaikea uskoa sitä. Meillä vanhin poika ei ole enää pitkään aikaan keksinyt ulkona tekemistä. Lumityöt ovat ok, mutta hiihtäminen ei. Luistelu just siedettävää, lumilautailu myös. Kivointa on vapaa-aika viettää sisällä.



Pari vuotta nuorempi sisko ei sisällä juuri veny, tekemistä löytää ulkona vaikka kuinka paljon.



Nuorin, poika, saattaa haluta olla sisällä koko paivän, vaikka välillä ulkoleikit ovatkin kivoja kavereiden kanssa, erityisesti luistelu. Sitten ulkona saattaa mennä tuntikausia yhteen menoon.



Kaikkia on kannustettu tai oltu kannustamatta ulkoiluun ihan samalla tavalla, mutta erot ovat merkittävät.



Tällä palstalla on niin kovin ehdotonta väkeä: "Meidän lapset ovat tällaisia, joten kaikki muutkin ovat samanlaisia, tai sitten kasvatus on täysin epäonnistunut." Pöllöä meininkiä.

poika aloitti 5 v. Siis pienenähän se on sellaista touhuradalla juoksemista: mennään puolapuita, joku auttaa seisomaan käsillään, hypitään trampasta pehmeälle alustalle jne.



Nyt poika on 7 v ja pystyy silti - vaikka kyse on leikinomaisesta touhusta) tekemään 90 asteen istunnan käsillä roikkuessaan.