En osaa ottaa vastaan negatiivista palautetta lapsestani...

tietyssä vaiheessa lähes kaikilla lapsilla on kiroilu vaihe. meillä se oli jo ja unohtui kyllä pian kun aina kiellettiin ja sanottiin ettei ole nättiä. tee sen asian kanssa näin.



yksin leikkiminen liittyy enemmän luonteeseen mielestäni kuin sosiaalisiin vaikeuksiin. jos lapsi on iloinen itsekseen niin mitä tuosta huolehtimaan. se on ylisosiaalisten kerhotätien kuvitelmaa että kaikkien pitäisi viihtyä joukossa :)

poika on toooosi villi ja tykkää robottileikeistä. Noista robottijutuistakin olivat jutelleet. Olin luullut, että kaikki lapset leikkivät roolileikkejä 4-5 v. enkä ole nähnyt siinä mitään epänormaalia.

mutta mielestäni et ole saanut erityisen negatiivista palautetta. Kiroilu voi tosiaan olla ohimenevää ja jos ette sitä itse hyväksy ja kotona harrasta, useimmiten se kyllä karsiutuu lapseltakin. Yksin leikkiminen ei välttämättä ole huono juttu, mutta toisin kuin 2 väitti, yleensä se liittyy enemmän sosiaalisiin taitoihin kuin luonteeseen. Päiväkodissa sallitaan yksinolokin, mutta jos joku on aina yksin, sitä pidetään yleensä hiukan huolestuttavana. Ihminen on sosiaalinen olento ja jos leikit muiden kanssa eivät suju, kannattaa selvittää mistä se johtuu.

olen viiden äiti ja muutama murrosikäkin alkaa olla jo takana. On armollista omille lapsillekkin muistaa että hekin ovat vain ihmisiä ja tekevät virheita, niitä sitten selvitellään yhdessä jälkeenpäin. Lapsihan ei ole huono vaikka käyttäytyisikin joskus huonosti, siihen pitää vain puuttua ja selvittää asiat... Muista että kritiikki ei koske lastasi vaan hänen käytöstään jolle pitää tehdä jotain.

Mutta onko niitä siirtymätilanteen vaikeuksia kotona? Ja millaisia ne ovat siellä päiväkodissa?

Sekin on ihan tavallista, että joku pukeminen kestää kauan. Aina lapsiryhmässä on niitä hitaampia. Tätä en siis kovin vakavasti ottaisi. Enemmänhän se siellä pk:ssa heitä haittaa. Opetelkoot laittamaan lapsen sitten vaikka aikaisemmin jo pukemaan tai porrastakoot niin, että pojan aikana ei ole 20 lasta siinä puhumassa ja viemässä huomiota.



Ja yksinleikki. Jos lapsesi kuitenkin tulee toimeen muiden kanssa, ei siis ole ilkeä tms. niin en siitäkään olisi huolissani. Toiset lapset viihtyvät yksin. Jos lapsesi tykkää leikkiä yksin, niin mikäs ongelma se sitten on. Voi se olla toisinpäinkin joillain ongelma, että ei osaa olla yksin,parempi noin päin mun mielestä.

Kiroilu on ainut ongelma josta mä olisin pahoillani. Ja siihen tietysti kotoa käsin yritittäisin puuttua.

Vaikea kyllä asettua asemaasi kun en tiedä onko ongelmat oikeasti ongelmia, kun en ole lasta nähnyt. Mutta koita keskittyä noihin positiivisiin puoliin.

Ja kysele päiväkodin henkilökunnalta heidän näkemyksiään kyseisistä ongelmista jonkun ajan kuluttua. Tyyliin, että "onko positiivisempaa kehitystä yhtään tapahtunut, esim. kiroilun suhteen? Kun itse otat asian puheeksi, luot mielikuvan osallistuvasta vanhemmasta ja tieto ei tule sinulle sitten taas monen kuukauden päästä yllätyksenä, vaan pysyt tilanteen tasalla.

siirtymä-jutut ovat, varsinkin pukemiseen liittyvät, myös kotona hankalia, inhoaa pukemista ja yleensäkin lähtöjä. Miten niitä voisi harjoitella kotona? Yleensä tulee kiireessä helposti autettua poikaa...

jos tulisi vinkkiä noista lähtötilanteista.

kertoa jo hyvissä ajoin etukäteen milloin lähdetään ja mitä lähtöön kuuluu (vessassa käynti, haalarin ja kenkien pukeminen yms...). Palkitakin voi jos haluaa. Jotkut käyttävät vaikeampien lasten kanssa sellaisia kuvakorttisarjoja, joissa on järjestyksessä vessan kuva, haalarin kuva, hatun kuva, kenkien kuva,... auttaa lasta hahmottamaan ja ennakoimaan tilannetta.

n. puoli tuntia ennen sanomaan, että kohta lähdetään. Silti tilanteet voivat mennä ihan mönkään, tai sitten tosi hyvin, että poju laittaa haalarit yms. päälleen suit sait sukkelaan. Tämä usein kyllä silloin, kun on kyse jostain mukavasta lähdöstä esim. uimaan, mummolaan tms. Hoitoon lähtö vaikeinta.