Jos nyt päiväkotien tädit saa lahjat niin kait te ostatte kampaajallenne, hammaslääkärillenne jne...

tai hammaslääkärillä...

Ainakin meillä hoitotädit ovat tavallaan lapsen "perhettä".



Heista puhutaan paljon kotonakin ja ovat tärkeitä.



Hoitotätejä tapaamme päivittäin. Kampaajaa tai varsinkaan hammaslääkäriä ei (onneks)i joudu tapaamaan yhtä usein ;)

meidän perhettämme erityisen hyvin sinä vuonna. Esimerkiksi puheterapeutille ja psykologille.



Itse olen pph, enkä odota vanhempien lahjovan minua, mutta kyllähän muistaminen aina mukavalta tuntuu. Muistaminen voi olla pienikin asia, vaikka pelkkä joulukortti tai hyvän joulun toivotus halaten, tai kiittäminen oikein kädestä pitäen.

Kyllä tämä on mennyt ihan älyvapaaksi!



Toisaalta kiukutellaan, että isovnhemmat ostavat liikaa lahjoja ja kuitenkin itse kiikutellaan paketteja joka nurkkaan.



Ei ymmärrä ei...

Minusta ne tekevät työtään josta saavat jo palkan. Menee jo yli jos on 3-4 hoitajaa, kaikille ostat lahjat tai jos kaikkien n.10 lapsen vanhemmat ostaa jotain hoitajille... Kyllä kampaajaan voi tulla läheinen suhde jos on käyny vaikka 5v. joka kuukausi. Kaikista huipuin on tuo ketju mihin nuo hoitajat listaavat toiveitaan...

hoitajien ja lasten iloksi...

taxikuskille,valmentajalle,opelle,hoitsuille lahjan,mitä sitten? koen nämä ihmiset tärkeinä,osan jopa tärkeämpinä kuin isovanhemmat ja heillekin vien muistamisen.

Itsekin hoitajana saan lahjoja,tuntuu hyvltä--lahjan antajat antavat ne sydämellä ei naama mutkalla,ne paketit siis voi jättää antamatta.

Ei pakon takia, vaan ihan koska haluan heitä jollain pienellä muistaa. Töissä listaan keskeiset asiakkaat, joita firma muistaa. En näe mitään outoa kiittää pienellä joululahjalla myös lapsiamme vuodesta toiseen hoitavia henkilöitä.

Myös viikottaisen harrastuksen ohjaajalle vietiin viimeisellä kerralla joulutervehdys.



Hammaslääkärin kanssa en onneksi ole tekemisissä kun joka toinen vuosi..



En ymmärrä, miksi ap:ta harmittaa se, että olemme hoitohenkilökuntaan niin tyytyväisiä, että haluamme heitä lahjoa. Miten se on sulta pois?

Päiväkodissa käyn 40 kertaa/kk viemässä ja hakemassa lastani, joka viettää siellä n. puolet valveillaoloajastaan arkipäivisin. Lapseni on minulle tärkeä ja arvostan pk:n henkilökuntaa, joka huolehtii hyvin lapsestani. Siksi vien pienen muistamisen sinne.



En ymmärrä ap:n kaltaisia ihmettelijöitä. Luuleeko joku tosiaan, että se pieni (vaikka isompikin) lahja jotenkin korvaa palkkaa tai antaa liian suuren lisän? Suuri osa vanhemmista ei tuo mitään, joten ei se yksittäisen hoitajan saama lahjamäärä nyt niin kamalan suuri ole. Jos sinä et vie, anna muiden viedä!

mutta kampaajalleni vien kyllä aina joululahjan. Käyn siellä 3 - 4 viikon välein, ja hän leikkaa koko muunkin perheen. Olen käynyt samalla kampaajalla 20 vuotta, on ystäväni.

...oikein kiristää? Onko se sulta pois, jos joku on kiitollinen lastensa hyvästä hoidosta ja haluaa hoitajia muistaa? Joo, tiedän, että he saavat työstään palkan, entä sitten? Palkan maksaa kaupunki, mutta minä haluan näitä ammattilaisia kiittää hyvin tehdystä työstä, jonka kohteena ovat minun elämäni tärkeimmät ihmiset.



Kyllä täytyy sanoa, että näillä "ihmettelijöillä" on hankala elämä, kun MUIDEN ihmisten antamista lahjoista täytyy kitistä.



Ja kyllä, tämä on ihan ERI asia kuin se, että joku on sitä mieltä, että joululahjojen määrä yleisesti on liian suuri. Jouluna juuri tuollaiset pienet muistamiset ovat kivoja. Jos lapsi saa esim. 30 lahjaa, niin ollaan minunkin mielestäni menty liian pitkälle.

jos tuntisin yhtä tärkeiksi kuin lasten hoitajat ja opettajat. Jälkimmäisten kanssa ollaan tekemisissä kuitenkin enemmän ja näköjään koen, että työ lasteni parissa on minulle niin merkityksellistä, että haluan muistaa. Ja lahjan muodossa annettu kiitos ja muistaminen ei ole missään tekemisissä palkan kanssa.

Näillä rahoilla ostettiin hoitajille(3kpl) lahjakortit.

Jokainen hoitaja sai lahjakortin arvoltaan 60e.

Eli "kustannukset" per hoitaja oli n.3e.

Ei mielestäni paha summa laittaa muistamiseen.

toisilla ne on luonnostaan ja toisilla ei.ne on myös mukava omalle lapselle opettaa.

itse vien lahjan päiväkotiin sekä muskariopelle.mielestäni tämä on hyvätapa ja siitä tulee itsellekin hyvä mieli!

mutta jos tämä on sinulle ap tai muille niin vaikea ja ylitsepääsemätön asia niin hei, älkää vaan missäännimessä viekö lahjaa!!!

joten minusta pieni muistaminen on paikallaan.



Lisäksi lasten harrastusten vetäjiä muistetaan. Ja kuntosaliohjaajallenikin vien varmaan jotain. Jos kävisin usein kampaajalla ja minulla olisi vakiokampaaja, varmaan joulun alla antaisin hänellekin jotain käydessäni. Ei vain ole sellaista kampaajasuhdetta syntynyt, satun harvoin useampaan kertaan saman kampaajan käsittelyyn, kun käyn vähän missä sattuu.



Ei joulumuistaminen ole minusta yhtään outoa, mutta jos tuntuu, että "pitää" eikä ollenkaan siltä, että "haluaa", niin toki kannattaa jättää muistamatta.

Me muistamme lasten hoitajia ja opettajia. Myös harrastuksien opeja muistetaan, jos harrastus on yksilösellainen. Siinä sitten menee raja.



Muistan niitä ihmisiä, jotka koen lapsillemme ja siksi myös perheillemme tärkeiksi. Muistamiset eivät ole mitään kalliita, ajatus on tärkein.

ja se saa aina tosi paljon lahjoja asiakkailtaan: kukkia, herkkuja, joulukoristeita ym.

Miksi teillä on niin heikko itsetunto tai huono omatunto? Ettekö kuitenkaan ole varmoja siitä, että tapanne on oikea, vaan yritätte pakottaa muutkin samaan muottiin mollaamalla ja kyseenalaistamalla?



Me, jotka ostamme lahjoja, teemme sen hyvillä mielin. Emme päivittele muiden tapoja ja päätöksiä. Emme hoe täällä tai muuallakaan, että kaikkien pitäisi ostaa lahjoja. Olkaa ostamatta, mutta älkää ruikuttako täällä, jos muut haluavat toimia toisin.

edesmennyt isoäitini (syntynyt vuonna 09) antoi lahjarahaa jopa postinkantajalle. Jätti aina postilaatikkoon hänelle kirjekuoren.



Ehkä me lahjanantajat olemme niitä perinteisiä... Eikä niin, että "maailma on mennyt ihan kahjoksi". Vaan maailma on aina ollutkin kahjo.

Ihan yksinkertaisesti ap:lle: Kuuluu hyviin käytöstapoihin muistaa lapsensa apulaiskasvattajia, jotka osallistuvat lapsen arkeen melkein enemmän kuin vanhemmat.



Mä en tajua miksi tätä pitää vuodesta toiseen ihmetellä...