Terveemmät lapset imettämällä?

Synnytys oli rankka, olin teholla 3 päivää. Toinen tyttö joutui teholle ja toisella niin kireä kielijänne että ei imetys onnistunut. Myöhemmin sain hormooneja, eivät auttaneet. Toinen tyttö sai kotona rintaraivareita ja myöhemmin todettiin maitoallergia.



Tytöt ovat olleet terveitä, pieni flunssa on vain kerran ollut.



Itse en myöskään ole saanut rintamaitoa. Olen itse todella terve. Ei allergioita, ensimmäinen korvatulehdus oli 18-vuotiaana, sen jälkeen ei ole ollut.



Miestä taas on ruokittu rintamaidolla 16 kuukautiseksi. On todella monta allergiaa ja korvatulehduksia vieläkin.



Itse en vain niin varma ole siitä että rintamaito suojaa, mutta vain omiin kokemuksiin nojaten.

kaksi rintaruokittua vauvaa jotka kärsineet koko ensimmäisen

ikävuotensa ajan korvatulehduskierteistä. Sen sijaan omat vauvani

jotka saanut sekä korviketta että äidinmaitoa ovat sairastaneet vain kaksi tosi parin päivän nuhaa vuoden ikään mennessä, ei kuumetta. Voit itse äitinä päättää annatko korviketta vai et vauvoillesi, tärkeintähän on se että ruokkii, kuin että jättäisi ruokkimatta;))

ja voithan myös hankkia rintapumpun esim. Medelan ja pumpata ja antaa pullosta jos emmit mitä teet ja maitoa siis tulee!!

Kiitoksia kaikille vastuksista. Mulla alkaa jo hieman helpottaa. Tai siis meillä:)

Pojat täyttivät eilen 2 kk ja päiviin alkaa jo mahtua vähän muutakin kuin pelkkää imetystä. Tosin joudun antamaan 1-2 dl korviketta molemmille päivässä, jotta saisin hieman hengähdystaukoa välillä ja rauhallisemmat yöt. Maitoa siis tulee, mutta hieman kitsaasti ja aikaa menee valtavasti imettämiseen.

En siis tosiaankaan tiedä onko sillä merkitystä terveyteen. Toivottavasti.



Viime lauantaina tuli ensimmäisen kerran sellainen olo, että imettäminen on helpompaa kuin tuttipulloilu. Olimme menossa jäähallille esitykseen ja mietin imetänkö vai pulloilenko, jos pojille tulee siellä nälkä välillä. Ja pulloileminen olisi ollut tosi hankalaa ilman mitään termareita, kun eihän korvike olisi niissä olosuhteissa edes huoneen lämpöistä. Päätin imettää, se olisi helpompaa. Ei kuitenkaan tarvinnut ryhtyä siellä syöttöpuuhiin, vaan pojat nukkuivat peräti viisi tuntia putkeen!



Tavallisina päivinä tosiaan päivät imetän kaiken aikaa, mutta öisin on ollut rauhallisempaa. Monesti ollaan saatu yöhön yksi pitkä unijakso 22sta 04än. Paitsi jos päivällä ollaan oltu paljon menossa ja pojat ovat nukkuneet paljon autossa tai rattaissa.



Jos mä lopettaisin nyt imettämisen, olisi se laiskuutta mun puolelta. Mutta on tämä aikaavievää, huh huh!

mutta tottakai rintamaito on paras vaihtoehto. En kuitenkaan itse halunnut ottaa stressiä,vaikka ei imetys onnistunut, kun kolme kuukautta.

Meidän pojat ,nyt 10 kk, eivät ole saaneet tissimaitoa koskaan. Synnytys meni niinkuin meni ja jouduin kahdeksi viikoksi teholle. Vauvat sai sitä mitä heille siellä vauvalassa tarjottiin ja kotona isi antoi tuttelia. Pikku nuhaa lukuunottamatta ovat olleet tosi terveitä. Kuumetta ei ole ollut vielä kertaakaan. Ei mahatauteja, korvatulehduksia... Onnellinen pitää olla tästä tilänteesta, vaan enemmän tästä imettämättömyydestä olen kärsinyt minä itse. Se vaan olis ollut mulle tosi tärkeä juttu, kun olis voinut edes yrittää. On mulla kuitenkin kokemusta imetyksestä edellisiltä lapsilta ja silloin tuli juuri tuo sama tunne toisinaan että vois tämän " homman" joutusamminkin hoitaa, tuntui että aina on vauva kiinni tississä. Imettäminen taitaa olla tosi henkilökohtainen juttu, muttä nää " imetysterroristit" saa kyllä mun karvat pystyyn. Ei se lapsen loppuelämää todellakaan pilaa jos ei tissimaidolla elämäänsä aloita. jokainen varmaan tekee parhaansa että onnistuisi mutta huonoa omaatuntoa on turha kantaa jos ei pysty/halua imettää.

Pitää vielä painottaa että tuolla " terroristilla" en tarkoittanut sinua, sai tuo viime vauva-lehdessä ollut imetysjuttu vähän kiihtymään.. onnea sinulle valitsemallasi tiellä, niinhän sitä on tapana toivottaa.. vähän olen sinulle kateellinen, vaikka terveet pojat omistankin. Hyviä imetyshetkiä teille!

Esikoisen imetyksessä minulla ei ollut mitään ongelmia, mikä oli todellinen yllätys kun olin kuullut ja lukenut niin paljon muuta. Silti hänelle tuputettiin sairaalassa lisämaitoa kun olin toipumassa synnytyksestä ja hän oksensi aina kaaressa kaiken ulos. Imetin häntä 13kk, josta täysimetystä 4,5kk. Samaan aikaan kun kokeilimme korviketta, alkoi hänellä iho-oireet, joita sitten jahdattiinkin aikamme ja 8-kuisena paljastui syyksi paha lehmänmaitoallergia. Tästä suivaantuneena päätin kaksosteni kanssa vältellä lehmänmaitoa viimeiseen asti ja imettää, imettää ja imettää.



Esikoiseni oli 4kk neuvolassa 8900g ja kiinteiden aloituksen myötä painonnousu hidastui, ellei jopa pysähtynyt ja vasta 1v iässä hän saavutti 10kg painon. Selvästikään hänen suolistonsa ei kyennyt hyödyntämään ruoka-aineita niin kuin olisi pitänyt ja olihan listalla monen monta täysin sopimatontakin ainesta. Kyselin lääkäreiltä, miksi juuri minun lapseni oli niin allerginen, kun olen itse täysin terve allergioista, imetin, asumme maalla ja omistamme lemmikkieläimiä (kaikki asioita, joiden pitäisi alentaa sairastumisriskiä). Eivät he tietenkään tienneet. Sen sanoivat, että mitä aiemmin lapsen suolisto altistuu vieraalle proteiinille (kuten lehmänmaidolle), sen herkemmin se kehittää yliherkkyyden. Syytin siis mielessäni synnytyssairaalan hoitsuja, jotka juottivat vauvalleni lisämaitoa.



Kaksosista toinen, tyttö, käyttäytyi aivan samoin kuin isoveljensä imetyksen jälkeen: puklasi suuressa kaaressa ja kärsi vatsavaivoista iltaisin. Olin siis aivan varma, että siinä meillä toinen maitoallergikko. Hänen kanssaan pidin tiukasti kiinni siitä, että pisaraakaan lehmänmaitoa hänelle ei anneta. Eikä annettu kaksosveljellekään. Kun sitten väsyin täysin poikani imetykseen (kireä kielijänne ja heikko imuote) hänen ollessaan 3kk, siirryin aluksi lypsämään maidot pulloon ja pian kokeilimme varovasti maissivelliä iltapalana. Yllätys ja helpotus oli suuri, kun mitään oireita ei ilmennyt!



Tyttöä imetin aina 10kk saakka ja vasta sitten hän sai maistaa ensimmäisen kerran korvikemaitoa, lehmänmaitopohjaista. Hyvin tuntui maistuvan eikä mitään oireita tullut hänellekään. Liekö syynä se, että hän oli välttynyt maidolta koko siihenastisen elämänsä ja suolisto oli kypsynyt vai mikä - sitä en voi tietää. Silloin kyllä olin tyytyväinen siihen, että olin jaksanut imettää.



Meillä kaikki lapset ovat olleet nuhaa ja yskää lukuunottamatta terveitä, vanhimmalle on kerran noussut kuume (nyt kohta 4v) ja nuorimmaiset ovat välttyneet siltäkin kokonaan. Kukaanhan ei tiedä mikä vaikuttaa mihinkin, mutta kyllä minä jossain määrin uskon imstyksen voimaan - ainakin, jos perinnöllistä alttiutta esim. allergioille on. Meillekin allergiasairaalan lääkärit ovat todenneet, että ehkä ilman imetystä esikoiseni olisi saanut hengenvaarallisen voimakkaan maitoallergian ja/tai hänen kasvunsa ja motorinen kehityksensä olisi vaarantunut. Kukaanhan ei voi tietää varmasti...



Hilla ja pesue (3v11kk ja 2x1v6kk)

joo, tässä taas istuskelen imettämässä..

En ole sitä Vauvalehden jutua lukenut, mutta imetyskiihkoilijoihin olen tosiaan törmännyt, kuten myös -vähättelijöihin.:(

Itse haluaisin olla joku maalaisjärjellä varustettu kultaisen keskitien kulkija?

Mun vauvoille annettiin sairaalassa myös lisämaitoa, mutta se oli ihan ok, kolmena ensimmäisenä vuorokautena heille annettiin luovutettua äidinmaitoa ja vasta neljännestä päivästä eteenpäin peptidituttelia. Ainoastaan yhden hoitajan kanssa oli ongelmia, hän nosti vauvat sängystä (mä olin vielä tipassa kiinni) ja työnsi samantien tuttipullon vauvalle suuhun ja vasta sitten antoi vauvan mulle! No, puhumalla siitäkin selvittiin, onneksi.

Jostain pitäisi nyt vaan saada jaksamista.

Turhauttavaahan tämä joskus on, kun imetät, imetät ja imetät ja kaikki hommat odottavat tekemistään, takamus puutuu ja isommat lapset kaipaavat äitiä. Mutta ajattelen tätä kuitenkin sen arvoisena ja sikäli helppona tällä kertaa, että voin jopa juoda maitoa mitä en isompien lasten vauva-aikana pystynyt, reagoivat minun juomaani maitoon voimakkaasti :(



Viime yönä meillä syötiin klo 21.30-9.30 välisenä aikana yhteensä 14 kertaa joten ei, helpolla en tässä pääse mutta näen sen kaiken arvoisena. Minäkin olen sitä mieltä, että jokainen menee tavallaan mutta myös sanon ääneen sen, että nykypäivänä ihmiset haluavat mennä siitä mistä on aita matalin, pelätään sitä sitoutumista mitä imettäminen vaatii äidiltä. Ja ei herneitä kenellekään, kiitos. Jokainen äiti on se paras äiti lapselleen, ainakin yleensä.



Ihaa ja nyytit 2kk

Esikoista imetin 8kk, sitten me molemmat kyllästyttiin siihen, ts. minä halusin lopetta, mutta niinpä halus poikakin. Kaksosia imetän edelleen, ja aion niin tehdä varmaan siihen 8kk asti myös, mutta näille annan paljon pullosta lypsettyä maitoa, ajan säästämiseksi esim. yöllä. Ja ollaan kyllä annettu vastikettakin välillä ja nyttemmin myös vellejä. Mistään mahavaivoista tai allergioista meillä ei olla kärsitty, ajattelen vaan, että rintamaito on lapselle parasta ruokaa.



Olen nyttemmin myös huomannut puolustavani oikeuttani imettää ja äidinmaidon hyvyyttä, kun mies aina vähän väliä esittää, että lapset eivät saa tarpeeksi maitoa (mikä on ihan kukkupuhetta, kun kasvavat hyvin) tai muuten vain, ettei se olisi hyvää. En tiedä mistä nämä ajatukset hänellä kumpuavat, mutta tuntuu, että se loukkaa minun koko äitiyttäni - niin tärkeää se kuitenkin on. En kuitenkaan pidä imettämisestä niin paljon, että jaksaisin jatkaa sitä iän kaiken, vaikka maitoa varmaan tulisi kauemminkin, kuin se 8kk. Minusta on siinä jo sitäkin.



Piia sekä Sanni ja Oskari 5kk

hei!



Tämä imetys asia on yksi niitä vaikeimpia asioita, kun se ei onnistu. Esikoisen kanssa itkin kun maitoa ei tule ja rinnat vain vuosivat verta. Siinä sitä sitten istui sängyllä nälkäinen vauva ja itkevä äiti. Oli rankkaa todeta, että ei pystynytkään tätä maailman luonnollisinta tehtävää täyttämään. Tuttelilla mentiin eteenpäin. Nyt tuo 6 vuotias korvikkeella kasvanut on koko tarhan terveimpiä lapsia niin flunssiin kuin allergioiden suhteen.



Kakosten kanssa osasin jo varautua asiaan eikä samallaista draamaa ollut. Tytöt ovat nyt vuoden ja voivat hyvin. Paljon ei ole meillä sairastettu, mutta ainut on että tavallinen maito ei sovi. Joten laktoosittomalla maitojuomalla mennään eteenpäin.



Imetys on varmasti lapselle parasta!!!! Mutta aina se ei onnistu ja silloin pitää olla itselleen kiltti.



strega

Meillä lapset saivat ensimmäisenä vuonna pääasiassa äidinmaidon vastiketta. Tänä aikana lapsilla oli muutama nuha, mutta tautikierre alkoi heti, kun he menivät tarhaan. En osaa sanoa, olisiko toisena vuonna selvitty korvatulehduksista yms. jos lapset olisi saaneet enemmän äidinmaitoa ensimmäisenä vuonna.