Raskaana muille maille

Kiitos kovasti kaikille tarinoista! Oli mukava lukea, että hyvin sitä pärjää. Paljon on varmasti kiinni siitä, kuinka aktiivisesti itse yrittää päästä paikalliseen sosiaaliseen verkkoon mukaan ja kuinka avoimena pitää mielen.

Ilmoittauduin juuri mukaan " mamma" joogaan juuri siksi, että tapaisin muita samassa tilanteessa olevia paikallisia. Itse kun en sattuneesta syystä:) juuri nyt ole töissä, tällaiset harrastukset voivat olla hyvä keino tavata uusia tuttavia. Ja kovasti odotan myös äitiysvalmennuksen alkamista.

Tulevat isovanhemmat ja lähimmät ystävät Suomessa jo ovat kovasti tulossa tänne, ja mekin aiomme kesäisin vierailla Suomessa. Näillä matkoilla olemme suunnitelleet varastaa myös vähän kahdekeskistä aikaakin:) On sekin aika varmasti tärkeää yrittää jostain raosta löytää.

Mutta koen, että on toisaalta juuri ihanaa olla vähän kauempankin sukulaisista, koska silloin näkee kuinka todella itse pärjäämme perheenä. Pitkään lasta toivoneina, ja vihdoin kun olemme tähän asti päässeet, on toisaalta kiva vähän kauempana rauhassa aloitella oman perheemme arkea. Ja kun ikävä iskee, Suomen ja Englannin väli on tosiaan todella lyhyt.

Tulevat isovanhemmat ottivat tietenkin aluksi vähän harmissaan päätöksemme lähteä ulkomaille. Etenkin anoppi, koska hänellä ei entuudestaan ole lapsenlapsia. Hän koki, että se on hänen onnestaan pois, vaikka itse olemme innoissamme tästä mahdollisuudesta ja siitä että meille on vauva tulossa. No nyt hän on rauhoittunut, ja odottaa myös iloisin mielin ensimmäisen lapsen lapsen näkemistä,

Kiva, oli myös lukea, kuinka moni on ollut tyytyväinen paikalliseen äitiyshuoltoon ja synnytyksiin ulkomailla. Itsekin olen ollut täällä saamaani hoitoon ja palveluun paljon tyytyväisempi, kun vertaan kokemuksiani Suomessa.

Mukavaa joulunodotusta kaikille, missä päin maailmaa sen vietättekään!