Miten päivähoitopaikankanssa kun itse äitiyslomalle?

Onko teidän tarhassa mahdollista olla osa-aikaisena? Itselläni on laskettu aika nyt helmikuussa ja esikoinen on tämän kevään osa-aikaisesti tarhassa eli 3 päivää viikossa 5-7h kerrallaan. Olisi ollut myös mahdollista valita että 3 pvää yli 7h tai joka päivä 5-7h.



Kesällä otan kokonaan kotiin ja koitan saada syksyksi kerhopaikan eli kerran tai kaksi viikossa muutama tunti kerrallaan. Ainakin Helsingissä on päiväkotien ja puistojen yhteyksissä kerhoja jotka järjestävät lapsille aktiviteettejä ja tietysti siellä on sitten saman ikäistä seuraa.



Pirriäinen rv 36+2

Mietimme samaa asiaa pitkään. Esikoinen 5v on ollut pari-kolme pvää vkossa hoidossa perhepäivähoitajalla, 2v kuopus minun äidillä. Muutoin mies on ollut arkivapaalla (vuorotyö).

nyt kun jään äitiyslomalle, pienen lapsista jää kotiin, mutta esikoinen jatkaa päivähoidossa tuon 2-3 pvää.

Hän viihtyy siellä enkä usko, että itse kykenen täyttämään hänen kaikkia leikkitoiveitaan kotona, vaikka paljon teemmekin yhdessä.



Hiukan hassulta se kieltämättä tuntuu, että äiti on kotona, mutta lapsi hoidossa. Mutta kyse ei olekaan pelkästä ' hoidosta' , vaan kavereista!

onnistunut päiväkodissamme vaan olisimme joutuneet vaihtamaan toiseen otin molemmat lapset kotiin heti ä-loman alettua. Sen koommin ei lapset ole olleet hoidossa ja esikoinen nyt 6v. esikoululainen ja nuorempi 4v. ikiliikkuja ja nuorinkin jo 2v. Odotan siis nyt neljättä. Meillä ei ole kyllä ollut mitään ongelmia saada lapsia viihtymään kotona. Kerhosta, puistoista ja naapurustosta on aina sen verran leikkiseuraa löytynyt että sisaruksen seura ei ole käynyt kyllästyttämään. Vanhin sanoikin jälkeen päin että kivaa on kun ei tarvii mennä hoitoon. Vaikka siis viihtyi hyvin hoidossa ja puhui alkuun paljon kavereistaan. Keskimmäinen siis ei ole nyt kahteen vuoteen ollut hoidossa ja todennäköisesti on kotona lähelle eskari ikää ja nuorinkin neljä vuotiaaksi ja en todellakaan ole lapsien kotona olemisesta huolissani. Hyvin leikkivät keskenään ja hiukan kun ohjaa maalauksen, askartelun jne. pariin niin itsekseen touhuavat ja vaan päältä tarvitsee katsoa. Ja pienimmäinen viihtyy kaikkein parhaiten silloin kun sisarukset on kotona. Silloin kun isoin on eskarissa ja keskimmäinen kerhossa niin pienimmästä on kaikkein eniten työtä kun pitää viihdyttää.



Osapäivähoito on tietysti kanssa hyvä vaihtoehto jos ei läheltä muuten saa seuraa.

esikoinen silloin n.3v9kk. Ainakin näin alustavasti olemme ajatelleet että esikoinen saisi jatkaa hoidossa 2-3pv viikossa. Tällä hetkellä tuntuu parhaimmalta vaihtoehdolta kaikille.

Kovastihan tätä myös kritisoidaan, mutta asia ei ole minusta niin mustavalkoinen..

Meilläkin tyttö viihtyy tarhassa hyvin, siellä kaikki kaverit. Ainakin silloin kun olin esikoisen kanssa kotona, lähistömme leikkipuistot olivat yllättävän tyhjiä, ei siellä kovinkaan usein ollut muita lapsia leikkimässä. Kerhojakaan ei ole ihan lähettyvillä. Ja myös se vaikuttaa, etten varmaan pysty olemaan kotona kuin 1,5-2v , jonka jälkeen molemmille lapsille on haettava hoitopaikkaa. Kun kyse on ruotsinkielisestä tarhasta, paikkoja ei meilläpäin ole liikaa, enkä sitä riskiä halua ottaa ettei sitten löydy paikkaa, tai joutuu laittamaan lapset eri päiväkotiin tms...

3,5 ja 5,5-vuotiaat ja mietin samaa. Päädyin kuitenkin ottamaan heidät kotiin kun äitiysloma alkoi ja vaikka viihtyivät hoidossa hyvin, ovat nyt selvästi iloisempia ja rennompia. Kyllä hoidon vilske kuitenkin stressaakin lasta. Nyt lapset leikkii kaikki päivät yhdessä, ketään ei tarvitse hoputtaa pukemaan tiettyyn kellonaikaan heti aamusta mihinkään ja kavereita näkee aina halutessaan leikkipuistossa ja pulkkamäessä.



Meillä on sikäli hyvä tilanne että lähipuistossa käy aina sään salliessa pph jolla on hoidossa kaksi reilut 4-vuotiasta tyttöä jotka on meijän lasten ystäviä eli saavat neljä samanikäistä leikkiä paljon yhdessä ulkona. Vien lapsia myös srk-kerhoon (3h) kerran viikossa, kerran viikossa on myös liikuntaleikkikoulu illalla jonne joko minä tai lasten isä kuskaa. Isänsä vie heitä lasten luistelukouluun kerran viikossa ja vielä käymme iltajumpassa jonne äidit voi ottaa lapset mukaan eli leikkivät sielläkin toisten lasten kanssa. Muun ajan lapset leikkii yhdessä, harvoin vonkuvat että ei ole tekemistä kun käymme paljon ulkona ja touhuavat omia leikkejään lastenhuoneessa. Ei siinä enää päiväkoteja tarvita. Joka kerta kun on harrastukseen lähtö, he pukee salamana kun ovat innoissaan lähdössä.



Meillä lasten ikäero on alle 2v ja ovat samaa sukupuolta, joten kotonakin on aina kaveri. Eri asia olisi jos isoja lapsia ois vain yksi, varmaan kypsyisi kun vauvan kanssa menee äidillä niin paljon kuitenkin aikaa!



Minusta on tärkeetä että lapsilla on muutakin ohjelmaa kuin aina kotona olo tai jos ovat aina kotona, on hyvä olla sen verran ohjelmaa etteivät tylsisty, mutta kyllä koti on kuitenkin ihan paras paikka. Mielummin äitiyslomalla koti pelkästään kuin isommat lapset aina hoidossa. Mutta onneksi välimuotovaihtoehtojakin on ja jos ei ole kotihoidossa mahiksia nähdä muita lapsia, joku osa-aikainen hoitomuoto on varmasti hyvä ratkaisu.

eli poika on nyt 2v 9kk ja jatkoimme hoitosopimusta 10 pv/kk, koska päiväkoti on ihan kotimme vieressä. Olemme ratkaisusta tykänneet kaikki, poika viihtyy muiden lapsien seurassa ja saa touhuta paljon sellaisia asioita, joihin minulla ei energia/jaksaminen tällä hetkellä riittäisi.



Ainahan voi noita päiviä lisätä tai vähentää sen mukaan, kuinka lähtee elämä vauvan myötä sujumaan.



Ei näissä asioissa ole mustavalkoisia ratkaisuja, eivätkä nämä saisi olla mitään omantunnon kysymyksiä vaan puhtaasti järkiratkaisuja, joissa oma jaksaminen pitää asettaa ykkössijalle.



Äitiydessähän ei mitaleita jaeta = )

Esikoinen jää tosiaan kotiin nyt kun jään itsekin äitiyslomalle. Hän ei viihdy mitenkään erityisen hyvin hoitopaikassaan ja on ihan eri lapsi esim. vkonloppu- tai loma-aikaan. Hoitopaikassa on myös tiettyjä kasvatuksellisia eroavaisuuksia omieni kanssa, etten ajatellut edes osapäiväistä hoitoa.



Me asumme ihan syrjässä, eikä kotipihaa parempaa puistoa ole lähellä.. Olenkin ilmoittanut lapsen srk:n kerhoon, joka on nyt alkuun kerran viikossa ja pari tuntia kerrallaan. Ystäväperheilläkin on onneksi monta samanikäistä lasta eli kyläilemälläkin saadaan sosiaalista seuraa esikoiselle.



Toivon tosiaan että näin homma sujuu.