Lue keskustelun säännöt.
Oletko koskaan pelännyt, että perheestäsi tehdään lastensuojeluilmoitus?
06.05.2015 |
Meillä on kaksi lasta ja asumme kerrostalossa.
Välillä on käynyt niin, että iltatoimet ovat venähtäneet turhan myöhäiseksi ja kaikki ovat yliväsyneitä. Siitä on seurannut lasten kiukuttelua sekä omaa raivoamistani, joka on varmasti kantautunut naapuriin.
Varsinkin tänään meteli oli melkoinen, lapset tappelivat keskenään ja huusivat toisilleen, että "älä" jne. Sitten saman metelin saattelemana vein lapsia iltapesulle ja iltasatukirjoista tuli hirveä tappelu ja isompi paiskoi ovea, että en varmaan kuuntele tota tyhmää kirjaa ja aaaaaaarrrrrgggghhhh.......
Aloin ihan tosissani pelkäämään, että alakerran naapurit ovat kyllästyneet ja soittavat pian sossuun ja pian on täällä joku selvittelemässä tilannetta.
Eipä sillä, että se mitään haittaisi, koska meillä tapellaan ihan "normaaleissa rajoissa" omasta mielestäni, lapsia ei lyödä tai muuta kamalaa. Mutta ei sellainen lastensuojeluilmoitus silti mikään mukava juttu olisi, varsinkin kun olen itse hoitoalalla töissä.
Ei pliis mitään kommentteja, että "meillä ei koskaan tapella tai lapsista ei lähde yhtään meteliä", nyt kaipaisin vain ihan oikeasti vertaistukea. Että joku sanoisi, että älä välitä, meilläkin metelöidään välillä myös.
Ainoa lohtu on se, että noin muuten päiväsaikaan meillä on suht rauhallista ja lapset laitetaan kaikesta huolimatta ennen yhdeksää nukkumaan ja sitten on jo ihan hiljaista. Ja onneksi pahimmat uhmaiät ovat jo takanapäin, silloin meteli oli melkoinen esim. aamuisin, kun oli kiire ja piti ehtiä pukemaan ja jompi kumpi heittäytyi raivoamaan kun pipo oli väärä.
Huoh. :(
Kommentit (14)
En ole pelännyt. Olen itse sosiaalityöntekijä (en ole tosin lastensuojelussa ikinä työskennellyt). Ja meillä todellakin metelöidään, lähes joka päivä. Ole ihan huoleti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se joskus käynyt mielessä. Meillä käy aika usein mun ja miehen kavereita ilta istumassa, siinä saattaa olla pihalla porukkaa kaljojen kanssa tupakalla tai muuten vaan ja lapset leikkii pihalla.
Meistä on tehty. Tilanne ei ollut tuollainen, mutta tehty kuitenkin. Ei se mitään, lastensuojeluviranomaisia ei selvästi huolettanut, mutta olisimme saaneet keskustella heidän kansssaan mahdollisista ongelmiksi kokemistamme asioista, jos olisimme halunneet. Ei sullakaan mitään hätää ole, jos teillä ei ole mitään hätää. Jos taas hätää on, niin eikö apu ongelman ratkaisemisessa olisi hyväksi?
meillä on erityislapsi, joten erinäisten lastenpsykiatrioiden ja myös sosiaalityöntekijöiden kanssa on oltu tekemisissä. En ymmärrä, miksi niitä pelätään. Meille olivat aina kunnioittavia ja avuliaita ja asiantuntevia. Muissa onkin sitten riittänyt kestämistä, esim luokkakaverien vanhemmissa joskus.
Ei. Olen sanonut, että jos jollain on aito huoli lapsista, toivon, että on mielummin yhteydessä sosiaaliviranomaisiin kuin puhuu pitkin kyliä meidän asioita. Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntee perheen, jossa on enemmän kuin standardimäärä lapsia. Eipä oo vielä ilmoitusta tehty, vaikka fbssa kuulemma spekuloidaan.. ite en oo fbssa, mutta pari läheisempää tuttua on ja kuuluu ryhmään, jossa spekulaatiota on käyty...
Jouduin käymään perheneuvolan psykologilla lapseni raivokohtauksien takia. Hän sanoi että asia kannattaa ottaa naapureiden kanssa puheeksi ettei tule turhia lastensuojeluilmoituksia. Tämä todella säikäytti minut - tekeekö joku lasu-ilmoituksia jos jonkun lapsi vetää raivareita? Meidän lapsesta kuitenkin huomaa että on iloinen, onnellinen ja etevä lapsi. En halua uskoa että kukaan ilmoituksia tehtailee ja sosiaalitoimi nyt ainakin on hyvin ymmärtäväinen. Kun työskentelin yläasteella sosiaalitoimesta sanottiin että oppilaat joiden vanhemmat eivät tule palavereihin ja joiden käytös ja koulumenestys on huono on niitä joista pitäisi tehdä PALJON ilmoituksia jotta he voisivat tehdä jotain. Eli uskoisin, että jos naapuri pari kertaa sosiaalitoimea hätyyttelee kiukuttelevien lasten takia, ei sosiaalitoimi mihinkään toimenpiteisiin ryhdy. Toki ikävää jos joku todella jotain ilmoituksia turhaan tehtailee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 22:37"]Jouduin käymään perheneuvolan psykologilla lapseni raivokohtauksien takia. Hän sanoi että asia kannattaa ottaa naapureiden kanssa puheeksi ettei tule turhia lastensuojeluilmoituksia. Tämä todella säikäytti minut - tekeekö joku lasu-ilmoituksia jos jonkun lapsi vetää raivareita? Meidän lapsesta kuitenkin huomaa että on iloinen, onnellinen ja etevä lapsi. En halua uskoa että kukaan ilmoituksia tehtailee ja sosiaalitoimi nyt ainakin on hyvin ymmärtäväinen. Kun työskentelin yläasteella sosiaalitoimesta sanottiin että oppilaat joiden vanhemmat eivät tule palavereihin ja joiden käytös ja koulumenestys on huono on niitä joista pitäisi tehdä PALJON ilmoituksia jotta he voisivat tehdä jotain. Eli uskoisin, että jos naapuri pari kertaa sosiaalitoimea hätyyttelee kiukuttelevien lasten takia, ei sosiaalitoimi mihinkään toimenpiteisiin ryhdy. Toki ikävää jos joku todella jotain ilmoituksia turhaan tehtailee...
[/quote]
Tekee. Been there done that. Sossut onneksi olivat erittäin ok, puhelun ja käynnin jälkeen totesivat naapurien ylireagoineen ja siinä se. Kyllä tuli pari yötä valvottua tämän takia.
Kiitos kommenteista.
En koe että meillä on mitään hätää, satun vaan itse olemaan kovaääninen ja oman äänen hillitseminen on välillä työn ja tuskan takana. Jos vain lapset huutavat niin se on mielestäni normaalia, mutta aikuisten ei kuulu huutaa. Lasten isä eli mieheni on hyvin rauhallista sorttia eli hänen huutoaan täällä ei kyllä ikinä kuulu. Eli jos jokin ilmoitus tulisi niin se tulisi nimenomaan raivohullusta äidistä - eli minusta. :D
Eniten ahdistaa juuri tuo lasten keskinäinen kina eli ovat varmaan oppineet minulta tuon huutamisen toisilleenkin. Varsinkin sen "älä"-sanan huutaminen tuo minulle heti kamalan paniikin, koska pelkään, että naapurissa luullaan että vanhemmat tekevät jotain pahaa ja siksi lapset huutavat älä. Vaikka oikeasti he saattavat repiä samaa lelua toistensa käsistä, sitten toiselta menee hermo ja käy käsiksi. Meillä varsinkin pienempi saattaa motata isompaa, kun hänellä menee oikein hermot. Itse en ole lyömistä heille opettanut. Meillä ei oikeastaan muuten "käydä käsiksi" kuin tilanteissa, joissa on ollut pakko kantaa lapsi jääpenkille/autoon/tilanteesta pois väkisin ja tiukemmin kiinni pitäen.
En pelkää lastensuojeluilmoitusta itsessään vaan sitä mitä siitä voi seurata eli tietenkin sitä, että lapset vietäisiin meiltä pois vaikka kuinka koittaisin todistella, että olemme hyviä vanhempia ja lapsista pidetään huolta. Pelkään, että lasten mustelmat (siis sellaiset joita on vaikka jaloissa kun ovat kaatuneet ulkona tms.) tulkitaan heti pahoinpitelyksi. Vaikka kuka pahoinpitelisi lapsensa jalkoja?!
Vaikea sanoa, mistä tämä pelkoni tulee. Miehelleni tilitän tätä välillä ja hän ihmettelee, miksi pelkään mitään sellaista. Ehkä se johtuu siitä, että olen aika nuorena saanut lapset ja ajattelen, että automaattisesti minua pidetään huonona äitinä ja jos sossut tulisivat meille he ajattelisivat samoin. Ja kerrostalossa koen että olemme koko ajan jonkun tarkkailun alla, ehkä omassa talossa en jaksaisi niin välittää metelistä, mutta täällä on pakko.
Lapsiamme kehutaan usein fiksuiksi ja reippaiksi. He ovat iloisia ja tavallisia, leikkiviä. Meillä on siisti koti ja lapset ovat normaalipainoisia ja puhtaita jne. Arki on tavallista.
Ehkä näitä asioita ei pitäisi miettiä enää tähän aikaa illalla kun on itsekin väsynyt, vaan antaa olla ja odottaa huomista päivää.
Ja ihanaa, että muillakin metelöidään! :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ole huolissasi, sosiaalitoimesta on levinnyt pelottava kuva koska lasu-asiakkaat kertovat vain ja ainoastaan oman näkökulmansa joka on yleensä katkeran ja kasvatuksessa epäonnistuneen vanhemman näkökulma. Toisista vanhemmista kun se on ihan ok että lapsi ei saa suoritettua oppivelvollisuuttaan vaan pelailee kotona x-boxia tai varastelee kaupasta teräaseella olutta tai että vanhemmat ovat aineissa suurimman osan ajasta ja lapset huolehtivat itsestään minkä pystyvät. Tällaisien kanssa se lastensuojelu on tekemisissä, ei teidän äänekkään perheen. :) toki joku voi ilmoituksen tehdä, mutta se ei johda mihinkään vaikka julkisuudessa kuinka paistatellaan otsikoilla "sossu vei lapset keskellä yötä! Vanhemmat ihmeissään!" Jos tulee huolta esim. Alaikäisen päihteiden käytöstä niin monella paikkakunnalla nuorisotoimi, seurakunta, koulu ja sosiaalitoimi ovat kaikki ajantasalla siitä kellä niitä ongelmia oikeasti on ja ketkä oli vain koulujen loppua juhlistamassa kera siiderin, eli niistäkään ei tarvitse säikähtää. :)
Mun mielestä voisitte varmasti kaikki paremmi, os keskittyisit niihin lapsiin naapureiden sijasta. Siis kun teidän lapset huutaa ja tappelee, sinäsanot olevasi huolissasi siitä, mitä aapurit siitä ajattelee. Sun kuuluisi olla huolissasi siitä, miksi lapset köyttöytyy noin ja miten tilanteen voisi rauhoittaa.
nyt unohda se lastensuojelu. Vaikka joku tekisi ilmoituksen, lapsia ei viedä teiltä. Lääkärit osaavat sitäpaitsi aika hyvin erottaa, mitkä vammat ovat tulleet pahoinpitelystä ja mitkä lasten leikeistä. Keskity olennaiseen. Miten ne lapset saadaan tyytyväisiksi ja sopuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oo todellakaan pelännyt. Tulikin sitten yllätyksenä kun koulun kuraattori oli tehnyt selän takana. Aiheettomaksihan se sitten osoittautui.
En ole pelännyt. Ihmetellyt olen ettei naapurit ole tehneet. Lapset on kuitenkin täällä kotona lähes jatkuvasti ihan kahdestaan kun minä olen töissä. Näin on ollut jo ekalta luokalta asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä pelkään kuollakseni, että meistä tehtäisi ilmoitus. Kiitän av-palstaa tästä; ennen en edes tiennyt, mikä kyseinen ilmoitus on.
Lapsia on vain yksi ja hänkin erityisen kiltti poika, eikä meillä huudeta kuin erittäin harvoin. Silti tuntuu aina kun olis liipasimella. Johtunee siitä, että haluaa niin kovasti olla hyvä vanhempi ja joku lasuilmoitus vetäisi pohjiin, vaikka millekään toimenpiteille ei olekaan syytä.
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 23:10"]
Mun mielestä voisitte varmasti kaikki paremmi, os keskittyisit niihin lapsiin naapureiden sijasta. Siis kun teidän lapset huutaa ja tappelee, sinäsanot olevasi huolissasi siitä, mitä aapurit siitä ajattelee. Sun kuuluisi olla huolissasi siitä, miksi lapset köyttöytyy noin ja miten tilanteen voisi rauhoittaa.
nyt unohda se lastensuojelu. Vaikka joku tekisi ilmoituksen, lapsia ei viedä teiltä. Lääkärit osaavat sitäpaitsi aika hyvin erottaa, mitkä vammat ovat tulleet pahoinpitelystä ja mitkä lasten leikeistä. Keskity olennaiseen. Miten ne lapset saadaan tyytyväisiksi ja sopuun?
[/quote]
Hyvä pointti. Olen nimittäin aina ollut sellainen, että mietin hirveästi mitä muut ajattelevat minusta. Olin jo lapsena kova ylisuorittaja ja miellyttämishaluinen, en tiedä mistä johtuu.
Edelleen mietin paljon sanomisiani ja tekemisiäni esim. töissä, pelkään mokaamista yli kaiken. Ehkä minulla on jotenkin huono itsetunto.
Mutta se ei nyt varsinaisesti liity tähän asiaan, vaikka saattaa selittää tätä pelkoa. Pidän ehkä sitäkin jonkinlaisena häpeänä jos joutuu lastensuojelun kanssa tekemisiin. Enkä tarkoita tätä pahalla teitä kohtaan joille on näin käynyt! Jotkuthan tekevät kai itsestäänkin ilmoituksen koska haluavat lapsilleen vain hyvää. Mutta tuskin sitä kovin paljon kylällä haluaa huudella, että meilläpä kävi sossun tädit tarkistamassa miten lapset voivat.
Juu, ei tuo lasten tappelu mikään hyvä juttu ole. :( Mutta on meillä monesti ihan sopuisiakin päiviä eivätkä lapset leikkikavereidensa kanssa tappele samalla tavalla, ihan tuo on noiden sisarusten keskinäistä riitaa.
Mutta et voi rehellisesti väittää, etteivätkö sisarukset yleensä tappele aika paljon?
Jos jonkun lapset eivät tappele ikinä keskenään niin en voi sanoa muuta kuin että kateeksi käy. :( Nämä meidän lapset ovat vielä niin erilaisiakin luonteiltaan, että törmäilevät yhteen jo senkin takia. Esim. omien sisarusteni kanssa tappelin pienenä, mutta huomattavasti enemmän vain yhden heistä kanssa, yhden kanssa en taas saanut riitaa aikaan juuri koskaan, kun kemiat käyvät hyvin yhteen.
Mutta tämä menee jo ihan asian vierestä.
Kiva huomata, että täällä av-palstalla saa joskus ihan asiallistakin juttelua aikaan, kiitos siitä. :)
ap
Älä huoli. Jos joku päättäisi susta lasu ilmoituksen tehdä niin kerrot vaan tuon saman mitä täälläkin :) Kaikilla menee joskus hermo, jokainen on joskus väsynyt yms. Elämää tämä vain on! :)