Minä panostan muihin, mutta minuun ei panosteta
Pitäisiköhän lopettaa toisten huomioiminen heidän merkkipäivinään? Itse huomioin lähipiiriäni vaikka miten kun heidän elämässään tapahtuu jotain tärkeää. Muistan heitä jouluna, synttäreinä, kihlajaisissa, häissä, lasten saannissa ja vaikka missä. Järjestän juhlia, suunnittelen lahjoja ja yllätyksiä, leivon, laitan ja näen vaivaa. Sitten kun olisi minun merkkipäiväni niin hätäiseen käydään kahvilla ja onkin jo kiire muualle. Jotenkin ajattelin että kun olen kärsinyt elämässäni viime aikoina paljon ja olen juuri ja juuri kasassa ihmisenä, niin nyt kun täytän pyöreitä lähipiirini näkisi oikeasti vaivaa eteeni ja järjestäisi jotain kivaa... niin ei. En taida olla sen arvoinen. Enkä kyllä jaksa enää juhlia sitten heitäkään. Yksipuolisuus satuttaa. Täällä istun nyt sitten yksin kotona ja vedän skumppaa pullosta. Enpä ajatellut viettäväni tätä päivää yksinäni...
Kommentit (16)
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 22:05"]
Paljon onnea sinulle merkkipäivänäsi! Olet varmasti ihana ihminen!
[/quote]
Kiitos paljon :) Lämmittää mieltä kyllä vaikka ventovieras oletkin. Olisin kovasti halunnut kuulla tuon kavereiltani ja perheeltäni tänään....
vastavuoroisuus ihmissuhteissa on muutakin kuin muistamista merkkipäivänä. Hienoa, että jaksat nähdä vaivaa muiden lahjoihin, mutta ota huomioon, että muut eivät ehkä pidä lahjojen antamista tärkeänä vaan osoittavat välittämistä muulla tavoin kuin merkkipäivinä
Sinunlaisia on harvassa, kuten sinun lähipiirissäsi. Omaa napaa pidemmälle ei näe ja toisen ilahduttaessa ei osaa arvostaa sitä. Olet ihana, kun muistat läheisiäsi ja leivot heille. Leipominenkin vie aikaa ja harva sen osaa. Olisipa sinunlaisia enemmän! Olen varma että saat vielä kaiken hyvän takaisin jollakin tavalla elämässäsi, usko minua :)
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 22:13"]
vastavuoroisuus ihmissuhteissa on muutakin kuin muistamista merkkipäivänä. Hienoa, että jaksat nähdä vaivaa muiden lahjoihin, mutta ota huomioon, että muut eivät ehkä pidä lahjojen antamista tärkeänä vaan osoittavat välittämistä muulla tavoin kuin merkkipäivinä
[/quote]
Niin kiirehtimällä pois vai? Ja jos he ovat saaneet ap:lta lahjoja, niin luulisi heidän tajuavan että ap arvostaa lahjojen antamista ja saamista ja näin ollen he voisivat myös hankkia lahjat. Vaikka vain sitten ap:lle.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 22:15"]
Olen varma että saat vielä kaiken hyvän takaisin jollakin tavalla elämässäsi, usko minua :)
[/quote]
Kiitos sinulle, näin haluan uskoa itsekin :)
AP
Nyt kun olen saanut jonkun aikaa itkeskellä pahaa oloa pois tajusin että enhän minä voi saada samaa muilta mitä minä haluan antaa heille. Olen itse päättänyt muistaa ja huomioida heitä, he eivät vaan ole samanlaisia ihmisiä kuin minä. Vaikka nämä asiat ovatkin minulle tärkeitä ja haluaisin saada niitä itsekin, ei lähipiiriini vain ole sattunut samanlaista ihmistä kuin minä joka haluaisi järkätä sellaisia asioita joista minä pitäisin. Kaikkea ei voi saada. Ehkäpä tämä oivallus on synttärilahja itselleni tänään...
ap
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 22:06"]
Sama täällä. Tuntuu ikävältä.
[/quote]
Tsemppiä sinullekin! Lähetän sulla virtuaalikakkua ja skumppaa näin av:n välityksellä :)
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 22:52"]
Nyt kun olen saanut jonkun aikaa itkeskellä pahaa oloa pois tajusin että enhän minä voi saada samaa muilta mitä minä haluan antaa heille. Olen itse päättänyt muistaa ja huomioida heitä, he eivät vaan ole samanlaisia ihmisiä kuin minä. Vaikka nämä asiat ovatkin minulle tärkeitä ja haluaisin saada niitä itsekin, ei lähipiiriini vain ole sattunut samanlaista ihmistä kuin minä joka haluaisi järkätä sellaisia asioita joista minä pitäisin. Kaikkea ei voi saada. Ehkäpä tämä oivallus on synttärilahja itselleni tänään...
ap
[/quote]
Ja jyvä oivallus olikin. Minäkin huomioin paljon muita, koska haluan tehdä niin enkä siksi, että he jäisivät minulle jollain tapaa kiitollisuudenvelkaa.
Harmi, että sun lähipiirin ihmiset on erilaisia. Minä tykkään myös antaa lahjoja ystävilleni. Jossain vaiheessa huomasin kuitenkin, että Annan ihan liikaa. Joten keskityin sitten vain niihin ihmisiin, joilta sain jotain myös takaisin. Kaikki ovat ystäviäni toki edelleen, mutta en enää näe heidän vuokseen niin paljon vaivaa.
Mä oon mäkin saanut tarpeekseni ihmisten välipitämättömyys ja kiittämättömyys että mäkin lopetin kaikken. Olen oppinut että kilteys kohteliaisuus ja ystävällisyys tulkitaan väärin ja ei kannata. Annat sen verran kun otat eu enempää
[quote author="Vierailija" time="09.05.2015 klo 22:52"]
Nyt kun olen saanut jonkun aikaa itkeskellä pahaa oloa pois tajusin että enhän minä voi saada samaa muilta mitä minä haluan antaa heille. Olen itse päättänyt muistaa ja huomioida heitä, he eivät vaan ole samanlaisia ihmisiä kuin minä. Vaikka nämä asiat ovatkin minulle tärkeitä ja haluaisin saada niitä itsekin, ei lähipiiriini vain ole sattunut samanlaista ihmistä kuin minä joka haluaisi järkätä sellaisia asioita joista minä pitäisin. Kaikkea ei voi saada. Ehkäpä tämä oivallus on synttärilahja itselleni tänään...
ap
[/quote]
Ja jyvä oivallus olikin. Minäkin huomioin paljon muita, koska haluan tehdä niin enkä siksi, että he jäisivät minulle jollain tapaa kiitollisuudenvelkaa.
Kuullostaa omalta elämältäni. tänä vuonna eka kerta aikoihin, kun en ystäville lahjoja osta, en edes korttia laittanut. Viimevuoden pyöreitten jälkeen mietein miksi ihmeessä vaivaudun. Kyllä vieraita tuli, mutta muille aina hankittu jotain hienompaa, mie sain vain ns. rojua. Ja kun oma mieskin leikki olevansa juhlapäivänä tärkeämpi kuin minä, ei kahvia voinut vieraille keittää. Jotenka hän ei tänä vuonna saa kuin kortin, niin kohtelen muita kuin minua kohdellaan. Miksi minun pitää olla se joustava osapuoli jota ei muisteta...
Hetkinen, jos oma perhe ja läheiset eivät muista suurena merkkipäivänä mitenkään niin ovat kyllä todella sivistymättämiä moukkia. Näin se on.
Ei sille mitään voi. Ja vaikka nykyään tämä on Suomessa tavallista näköjään, niin se ei ole mikään puolustus.
Ap oikein onnellista syntymäpäivää ja parempia vuosia ja huomaavaisempia ihmisiä elämääsi! :-)
Ehkä heillä oli sovittu jo muuta menoa ennen kuin kutsuit heidät kotiisi. Olisin onnellinen, jos ystäväni tulisivat edes kahville. Mielestäni se on muistamista. Ja lahjojakaan ei ole kaikilla varaa ostaa tai sitten se ei vaan ole kaikilla tapana näin aikuisiällä.
Paljon onnea sinulle merkkipäivänäsi! Olet varmasti ihana ihminen!