Olen klassisen kaunis, mutta haluaisin olla persoonallinen
On mullakin ongelmat, mutta.. olen sellainen klassinen pitkä, korkokengillä kävelevä ja huoliteltu naistyyppi joka kääntää katseita ja on itsevarman oloinen, mutta oikeasti olen välillä kateellinen pienille suloisille taskuvenuksille. Oikeasti olen luonteeltani herkkä ja haluaisin suojelua..
Miehet tulevat oma-aloitteisesti kehumaan kauniiksi, mutta silti he pysyvät tietyn etäisyyden päässä. Ehkä minuun on vaikea tutustua.
Lisäksi haluaisin olla persoonallisen kaunis, haluaisin että minulla olisi joku yksi "juttu" josta minut muistetaan. Mutta ei, hukun massaan, minulla on vain ne klassiset kauniit silmät, huulet, nenä. Minua miellyttävät vain klassiset laatuvaatteet, kai minulla ei ole edes persoonaa mitä tuoda esiin.
Kommentit (6)
Joo kyllä se persoonattomuus huokuu tuosta aloituksestasi läpi. Vaikea olla persoonallinen, jos ei ole. Hyväksy tylsyytesi.
Ehkä kannattaisi keskittyä muuhun kuin ulkonäköön, kun ulkonäkö kerran on kunnossa.
Mitäs jos hankkisit ammatin, asiantuntemusta jollain alalla, osallistuisit hyväntekeväisyyteen, harrastaisit jotain mielekästä jne. Katse irti omasta navasta ja kohti ulkomaailmaa, niin turhat ongelmatkin helpottaa siinä samalla.
Kiitos neuvoista. Olen hoitoalalla, eli niin persoonaton ihminen ettei tosikaan.
Mä uskon että persoonallisen kaunis erottuu jollain tavalla massasta, siinä on joku "juttu", mä taas oon vaan sellainen tylsä "missikaunis".
Olisikohan joku henkisen kehityksen kurssi tarpeellinen?
Hommaa naamaasi iso tatuointi niin johan on persoonallista. Vaikkapa Cheekin pärstä tai hattivatti.
Sä kyllä kuulostat persoonallisen kauniilta? Klassisen kaunis ja persoonallisen kaunis ei sulje minusta toisiaan pois. Tavallinen nainen hukkuu massaan eikä niinkään käännä päitä kaduilla.