Juokse poika juokse tai Nancy. Onko sopiva kirja 12-vuotiaalle?
Kommentit (23)
No ei todellakaan ole sopivia 12-vuotiaalle. Lue itse niin tiedät.
Itse varmaan luin ne teininä ja rankkoja olivat :(
Nancy = kertoo kömpelöllä tavalla romantisoidun tarinan säälittävästä sekakäyttäjästä, joka lopuksi kuolee rapanarkkarina. Ei lasten luettavaa, ei todellakaan!
Juokse poika juokse - jeesuspropagandaa - ei todellakaan lasten luettavaa!
Itse olen lukenut molemmat kirjat noin 14-vuotiaana urpona ja aloin sitten muistaakseni jollain tavalla oikein ihailla sitä Nancyä.
Kelatkaa! Sellaista surkeaa, selkärangatonta juoppoa...ei helvetti!?
No sitten tuo toinen kirja, mä luin sen loppuun, mutta moni luki vaan siihen saakka, kunnes ne päähenkilö ( joku Nicky vissiin? ) tuli uskoon.
Miks lapsen pitäis lukea mitään tollasta?
Miksi kyselet tälläistä, päivänselvää asiaa täältä?
tuota Juokse poika juokse- kirjaa. Rankka vähän, mut antaa ajatuksia nuorelle, tosi hyvä. Päähenkilölle käy hyvin. Ei mikään liian rankka, riippuu vähän nuoresta myös, että milloin on hyvä lukea. Varmaan elokuvat ja muut on nykyään paljon rankempia ja raaempia kuin tuo kirja. Tuota toista kirjaa en ole lukenut, niin en osaa sanoa.
kyseiset kirjat yläasteella, toisen kahdeksannella ja toisen yhdeksännellä. Pistivät kyllä ainakin itseni ajattelemaan, mutta Nancya en silti suosittele 12 vuotiaalle. Odota pari vuotta. Juokse poika juokse sen sijaan voi jo sopiakin, riippuen tietty lapsesta. Muista kysyä lukemisen jälkeen, millaisia ajatuksia herätti.
Silloin musta se oli hyvä kirja. Ja ne uskontolöpinät meni kyllä ohi kokonaan.
On ihan hyvää luettavaa ja jos noilla saa lukemattoman varhaisteinin lukemaan, niin hyvä.
hankkisit pojalle jotain poikien lukemista? Eiks noi nyt oikeesti o jotain teinityttöjen juttuja. Ite olen lukenu noi yläasteella.
Meidän 12v poika on aina lukenut paljon. Viimeksi meni Valtaistuinpeli, Eragonit ja Narniat. Potterit ja noi luettin yheksänvuotiaana.
Ja pidän noita sun valitsemia vähän turhan rankkoina. 12v on tois pieni raakile vielä.
Nancy = kertoo kömpelöllä tavalla romantisoidun tarinan säälittävästä sekakäyttäjästä, joka lopuksi kuolee rapanarkkarina. Ei lasten luettavaa, ei todellakaan! Juokse poika juokse - jeesuspropagandaa - ei todellakaan lasten luettavaa! Itse olen lukenut molemmat kirjat noin 14-vuotiaana urpona ja aloin sitten muistaakseni jollain tavalla oikein ihailla sitä Nancyä. Kelatkaa! Sellaista surkeaa, selkärangatonta juoppoa...ei helvetti!? No sitten tuo toinen kirja, mä luin sen loppuun, mutta moni luki vaan siihen saakka, kunnes ne päähenkilö ( joku Nicky vissiin? ) tuli uskoon. Miks lapsen pitäis lukea mitään tollasta? Miksi kyselet tälläistä, päivänselvää asiaa täältä?
Nicky Crutzinhan kävi lopulta hyvin ja hän on sillä tiellä edelleen. On saanut paljon hyvää mm huumenuorten keskuudessa. Moni on kokenut totaalisen täyskäännöksen elämässään. Ei mitään turhaa Jeesus-löpinää todellakaan, vaan ihan todellista pysyvää ja hyvää elämänmuutosta.
tai nykynuorten omaa maailmaa.
Joskus silloin 1980-luvulla niitä luetettiin meillä silloisilla nuorilla kun ajateltiin, että ne kuvaavat "nuorten omaa maailmaa ajatuksia herättävällä tavalla" ja sillä tavalla houkuttelevat lukemaan. En ole ollenkaan varma, että ajatusmalli toimi silloin (koska äikänopet olisi tienneet nuorten maailmasta paljonkaan) mutta enää se ei missään tapauksessa noiden kirjojen kohdalla toimi. Voat jokseenkin yhtä helposti samaistuttavaa tavaraa kuin Anni Swanin kirjat...
Lapsilla voisi luettaa nykykirjallisuuttakin, kun sitä kerran on.
piti siis kirjoittaa:
"On saanut paljon hyvää AIKAISEKSI..."
t.12
Lapsilla voisi luettaa nykykirjallisuuttakin, kun sitä kerran on.
Suomessa julkaistaan loistavia nuortenkirjoja, niitä kannattaa lukea/luettaa. Kun innostuu lukemisesta, kannattaa toki lukea kaikenlaista, myös vanhempaa kirjallisuutta.
Nancy sopii ehkä hiukan vanhemmalle kuin 12-vuotiaalle - tai mistäpä sitä tietää kuinka kypsä 12-vuotias on kyseessä.
tai nykynuorten omaa maailmaa.
Joskus silloin 1980-luvulla niitä luetettiin meillä silloisilla nuorilla kun ajateltiin, että ne kuvaavat "nuorten omaa maailmaa ajatuksia herättävällä tavalla" ja sillä tavalla houkuttelevat lukemaan. En ole ollenkaan varma, että ajatusmalli toimi silloin (koska äikänopet olisi tienneet nuorten maailmasta paljonkaan) mutta enää se ei missään tapauksessa noiden kirjojen kohdalla toimi. Voat jokseenkin yhtä helposti samaistuttavaa tavaraa kuin Anni Swanin kirjat...
Lapsilla voisi luettaa nykykirjallisuuttakin, kun sitä kerran on.
Kyllä Nancy ainakin edelleen tuntuu nuorilla toimivan. En tosin luettaisi vielä 12-vuotiaalla, mutta lukioikäisillä (erityisesti tytöillä) tuntuu kyllä herättävän ajatuksia. Meillä on pitkä lista kirjoja, joista valitaan, ja aina jokunen haluaa lukea Nancyn. Poikkeuksetta ovat kehuneet kirjaa ja kirjoittaneet kirjasta tehtäviin töihin, miten herättelevä kirja oli.
Minusta koululaisilla pitää luettaa kaikenlaista kirjallisuutta, sekä uutta että vanhaa. Tärkeintä on, että valinnanvaraa on riittävästi, jotta opiskelijat löytävät sen itseään kiinnostavan kirjan. Minkään yhden kirjan pakkoluettamista en harrasta.
T: lukion äikänope
tai nykynuorten omaa maailmaa. Joskus silloin 1980-luvulla niitä luetettiin meillä silloisilla nuorilla kun ajateltiin, että ne kuvaavat "nuorten omaa maailmaa ajatuksia herättävällä tavalla" ja sillä tavalla houkuttelevat lukemaan. En ole ollenkaan varma, että ajatusmalli toimi silloin (koska äikänopet olisi tienneet nuorten maailmasta paljonkaan) mutta enää se ei missään tapauksessa noiden kirjojen kohdalla toimi. Voat jokseenkin yhtä helposti samaistuttavaa tavaraa kuin Anni Swanin kirjat... Lapsilla voisi luettaa nykykirjallisuuttakin, kun sitä kerran on.
Kyllä Nancy ainakin edelleen tuntuu nuorilla toimivan. En tosin luettaisi vielä 12-vuotiaalla, mutta lukioikäisillä (erityisesti tytöillä) tuntuu kyllä herättävän ajatuksia. Meillä on pitkä lista kirjoja, joista valitaan, ja aina jokunen haluaa lukea Nancyn. Poikkeuksetta ovat kehuneet kirjaa ja kirjoittaneet kirjasta tehtäviin töihin, miten herättelevä kirja oli. Minusta koululaisilla pitää luettaa kaikenlaista kirjallisuutta, sekä uutta että vanhaa. Tärkeintä on, että valinnanvaraa on riittävästi, jotta opiskelijat löytävät sen itseään kiinnostavan kirjan. Minkään yhden kirjan pakkoluettamista en harrasta. T: lukion äikänope
Asiasta viidenteen mutta rankoissa aiheissa pysytellen: onko open listalla Doris Lundin Eric? Jostain syystä mä luin se teininä monta kertaa vaikka muistaakseni sen sai meidän kirjastosta vain ruotsiksi (enkä tosiaan ole varmaan ikinä mitään muuta lukenut på svenska).
Asiasta viidenteen mutta rankoissa aiheissa pysytellen: onko open listalla Doris Lundin Eric? Jostain syystä mä luin se teininä monta kertaa vaikka muistaakseni sen sai meidän kirjastosta vain ruotsiksi (enkä tosiaan ole varmaan ikinä mitään muuta lukenut på svenska).
Eipä ole tainnut kukaan lukea (meillä saa yhdellä kurssilla valita minkä vain kirjan, jossa on nuori päähenkilö, siellä tuo Nancykin yleensä tulee esille), mutta täytyypä ottaa listalle ja vihjata - vaikuttaa kiinnostavalta. Kiitos vinkistä!
t: se äikänope
Hyvähän se on, että lukee. Minä olen lukenut äidiltäni salaa puolet tämän kirjahyllystä ollessani ala-asteella. Olin muistaakseni 7v, kun luin ekan kerran Stephen Kingiä äidiltäni salaa. Katsoin myös kauhuleffat läpi nuorena.
Lukee siis kuitenkin, jos kiellät. Anna lukea, tietääpähän lukeneensa. Minulla nuo kirjat herättivät pienenä kirjalijainnon itsessäni :)
Lukekoon sit jos haluaa psykiatriksi
Aika rankkoja kirjoja ovat.