Mitä lukutaitoinen lapsi tekee ekalla?
Jolla todella sujuva lukutaito, lukee itsenäisesti pitkiäkin tekstejä.
Aapisen ylöspäin eriyttäminen on kuitenkin vain jotain sivun pituisia tekstejä, ne lukee parissa minuutissa!
Ja äidinkieltä on yli kolmasosa ekan luokan kouluopetuksesta...
Kommentit (19)
Toisaalta meillä oli aikoinaan jotain erilaisia tehtävävihkoja, sen mukaan kun täytti yhden sai uuden, se oli ihan hauskaa niin oli jotain tekemistäkin tunneilla kun muuta vasta opettelivat =D
Pitäisikö heidän kaikkien pitää välivuotta?
Siinä kuluu aika paremmin, kun voi katsella pihalle.
Kuulemma näilläkin on oppimista tavutuksessa yms. mutta annetaan muuta luettevaakin, ettei tarvitse koko aikaa tankata muiden mukana.
t. Kolmen 5-6v:na itsekseen lukemaan oppineen äiti
Eka luokka on paljon muutakin kuin lukemisen ja laskemisen opettelua. Paljon on kiinni opettajasta. Meidänkin ekaluokkalainen osasi lukea jo. Hän oli onneksi kärsivällinen tyyppi ja jaksoi odottaa, että sai lisätehtäviä.
Mun ekaluokkalainen luki jo paksuja kirjoja kun koulu alkoi. Äikässä hän (ja muut sujuvasti lukevat) sai alusta asti luetunymmärrystehtäviä kuin muille oli lukuläksyjä.
Äikässä on paljon myös kirjoitusharjoituksia, esim. heti harjoitellaan tekstauskirjaimia. Käsialaharjoitukset ei varmaan ole siinä iässä kellekään turhia.
yhden meidän lapsen luokalla 4 ei osannut lukea, 20 osasi, ekalle mentäessä. Sun lapsi ei ole mikään ihme. Monet oppivat lukemaan 4-vuotiaana nykyään.
en koskaan kyseenalaistanut koulua vaikka nuorimmaiseni oppi lukemaan sujuvsti 5-vuotiaana samoin kuin laskemaankin.
Lapsi loi kaverisuhteita, ryhmässä toimiminen oli tuttua jo päiväkodista ja esikoulusta.
Lapsi sai piirrellä ja askarrella yms. Siellä on myös liikuntaa.
Myönnän että lapselleni koulu on ollut aina helppoa, menee nyt yhdeksännelle. Oppii asiat hetkessä, tekee läksynsä, lukee kokeisiin kerran koealueen ja se on siinä.
Häntä on siunattu hyvällä muistilla.
Periaatteessa lapseni olisi voinut aloittaa koulun suoraan kakkosluokalta mitä taitoihin tulee. Kakkosella ainoa uusi asia oli kaunokirjoitus jonka oppi tosi helposti. Kertotaulut oli oppinut kuunnellen isompaa sisarustaan jo aiemmin.
Jos sattuu sellainen ope, joka ei osaa/viitsi eriyttää opetusta, niin se jo sujuvasti lukeva lapsi tylsistyy. Näin kävi meillä esikoisen kanssa pari vuotta sitten. Ja kun kaikki muukin sujui erinomaisesti (matikka, sosiaaliset taidot, ryhmässä oleminen ym) niin sen ekaluokan anti jäi laihaksi. Tokaluokka oli jo mielekkäämpi.
ja vielä tylsempi kuin eka. Meille sattui opetttaja joka ei halunnut eriyttää.
Äidinkieleen kuuluvat myös kirjoittaminen ja ilmaisu. Lukemista ja sen opettelua on vain osa äidinkielen osuudesta. Taitava opettaja osaa eriyttää esim. siten, että lukemaanopettelevat ovat oma ryhmänsä, alkavat lukijat omansa ja sujuvat lukijat omansa. Monesti koulutulokkaista jopa yli puolet on lukevia.
t. alkuope
Lapsi on oppinut koulussa tekstaamaan, sitä ei osannut aiemmin. Siihen ei ole mennyt paljoa aikaa ja läksyt on pääasiassa tehty jo koulussa. Kaunoa ei osaa vielä kirjoittaa mutta osaa lukea sitä.
Opettaja on harmitellut, ettei hänellä ole lapselleni niin paljoa aikaa kuin haluaisi hänelle antaa, koska aika menee muiden oppilaiden kanssa. Toivoi, että lapsi lukisi jotain kirjaa koulussa, ihan sama mitä.
Lapsi on saanut kasan lisätehtävämonisteita, missä matikassa on esim. väritetty kuvia pluslaskun tulosten perusteella, ja äidinkielessä taso on jotain "ympäröi tästä jouluruuat".
Kavereiden kanssa menee hyvin ja todistuksessa kaikki rastit olivat vasemmassa reunassa.
Lapsi on ollut aika pettynyt koulunkäyntiin, koska koulussa ei ole järjellistä tekemistä, mutta kestää pettymyksen kuin mies eikä tuo sitä sanallisesti tai käytöksessä esiin.
Eli: ekalla luokalla ei ollut tarjota tälle lapselle oikein mitään.
Ap
Kirjoitetaan käsialaa, opetellaan ulkoa kertotaulu ja uutta myös allekkainlaskut.
Meidän aikaisin lukemaan oppineelle on ollut ihan mukavasti haastetta päässälaskuissa 0-100 luvuilla, esimerkiksi 76-13?
Otetaan lapselle pulpettikirja. Hän saa lukea sitä, kun muut tekevät jotakin alkeellista. Ja matematiikan kirjasarjoihin kuuluu lisätehtäväkirjoja. Jos koulu ei tarjoa, osta itse.
Osasin lukea tosi hyvin, ennen kuin menin kouluun. Opettaja ei tätä uskonut, otti minut silmätikukseen, haukkui ja kannusti muita kiusaamaan minua. Olin ainoa, joka osasi siis lukea sujuvasti. Opettajan oma tytär oli samalla luokalla ja vasta opetteli lukemaan, joten enhän minä saanut osata lukea, kun olin pelkkien tavallisten duunareiden lapsi!
Otetaan lapselle pulpettikirja. Hän saa lukea sitä, kun muut tekevät jotakin alkeellista. Ja matematiikan kirjasarjoihin kuuluu lisätehtäväkirjoja. Jos koulu ei tarjoa, osta itse.
...yhteiskunnan tehtävä on tarjota ikäsidonnainen lukukerho, jossa lapsi vahdittuna istuu lukemassa kirjaa?
Ja lihottaa kirjankustantajan rahapussia ostamalla lisätehtäväkirjoja - tai pistämällä vanhemman ostamaan? Ehkäpä kaikki vanhemmat voivat sitten ostaa aapisetkin, koska useimmat haluavat lapsen aapisen muistoksi kotiin, jolloin kirjaa ei edes voi kierrättää. Näin taas koulu säästää!
Tai jos koulussa vaan pyrittäisiin tarjoamaan opetusta taitotason eikä ikätason mukaan, vaikka se tarkoittaisi sitä, että eri-ikäiset lapset ovat toisinaan samassa ryhmässä?
olin muille apuopettajana koko 1. ja 2. luokan. osasin lukea, kirjoitta ja laskea plus-ja miinuslaskuja. Ensimmäiset 2 vuotta koulusta olivat täysin turhia minulle, en hirveästi sosiaalisia taitojakaan oppinut kun ennestään tunsin suurimman osan luokkakavereista ja aikataulujen mukaan osasin toimia jo eskarin vuoksi. En kuitenkaan olisi halunnut luokkien yli hyppiä, mukavampi oli olla ikätoverien seurassa vaikkei niin mitään oppinutkaan, koulunkäynti oli silloin mukavaa ja aika paljon sai leikkiä.
Eikä kaikki äidinkieli ole lukemaan opettelua.