Miksi miehen rakkaus hiipui
Olen ymmälläni, ajattelin naimisiin mennessämme että olemme aina onnellisia yhdessä, mutta nyt yhden riidan jälkeen mies vihaisesti sanoi ettei rakasta minua enää. Myöhemmin hän perui puheensa mutta hänen käytöksensä on täysin muuttunut minua kohtaan. Ei halua tehdä kanssani mitään kaksin, ei kehu kun olen laittautunut, ei kosketa tai pussaa ikinä. Rakastelemme kyllä vielä mutta muuten hän tuntuu olevan kuin kuollut kotona. Tiedän että hän ei pettäisi eikä myöskään jättäisi minua jo lastemme tähden mutta kamalaa huomata olevansa niin ei-haluttu. Muut miehet kyllä vielä osoittavat huomiota minulle, en ole lihonnut tai muutenkaan muuttunut, miten voisin pelastaa parisuhteemme.
Kommentit (13)
todellinen rakkaus on ikuista, se ei koskaan kuole. Väitän siis, että miehesi ei ole koskaan todella rakastanutkaan sinua. Hän on ehkä vain rakastanut mielikuvaansa sinusta.
Tilanteenne on pelastettavissa niin kauan kuin teiltä molemmilta löytyy tahtoa. JOs ei ole tahtoa, niin sitten on peli menetetty.
Mies suostuu parisuhdeterapiaan joten kai hänkin vähän tahtoo...
todellinen rakkaus on ikuista, se ei koskaan kuole. Väitän siis, että miehesi ei ole koskaan todella rakastanutkaan sinua. Hän on ehkä vain rakastanut mielikuvaansa sinusta.
Tilanteenne on pelastettavissa niin kauan kuin teiltä molemmilta löytyy tahtoa. JOs ei ole tahtoa, niin sitten on peli menetetty.
Ap tuntee miehensä ja tietää itse jos toivoa on ja mies ei ole löytänyt uutta. Se on jo iso asia että ap ei ole muuttunut ulkoisesti lasten jälkeen, mies ei voi vedota siihen.
mies ei huomioi minua millään tavalla.
Hän käy päivät töissä illat haluaa istua tietokoneella tai pelata pelikonetta tai jtn muuta missä saa olla rauhassa yksin.
Viime viikonloppuna meillä oli tarkoitus katsoa elokuva olin innoissani menin jo sohvalle odottamaan.Niin mies menikin laiskanlinnaansa istumaan eikä tullut viereeni.Siinä sitten eri sohvilla katsotttin elokuvaa.Onko tämä rakkauden loppumista vai vieläkö tämä tästä paranee?Seksiä meilläkin on vielä 1-3krt vko.
olen yrittänyt parisuhde terapiaan,mutta mieheni sanoo ettei semmoiseen rupea mielummin lähtee lätkimään.Enkä haluaisi erota lapsi on vasta 2 vuotta.Kai tämä tällä tavalla etenee, jos sitä valoa joskus näkys vielä tässä parisuhteessa :-)
olen yrittänyt parisuhde terapiaan,mutta mieheni sanoo ettei semmoiseen rupea mielummin lähtee lätkimään.Enkä haluaisi erota lapsi on vasta 2 vuotta.Kai tämä tällä tavalla etenee, jos sitä valoa joskus näkys vielä tässä parisuhteessa :-)
sulla on oikeus onneen, jätä se sika.
Itse olisin vuosi sitten voinut kirjoittaa laillasi. Erotuksena vaan se, että mies vielä joskus sanoi rakastavansa. Sitten kävi ilmi, että hän oli pettänyt minua useita kertoja viimeisen viiden vuoden aikana, jolloin käyttäytyi juuri kuvaamallasi tavalla. Hänkään ei ajatellut jättää minua, ainoastaan haki "iloa ja jännitystä" elämään. Minä jätin hänet ja hänkin ymmärsi, että ero oli ainoa vaihtoehto lapsista huolimatta.
Meillä kävi samanlaisesti, tosin tiedän, että me molemmat muutuimme 12 vuoden aikana paljon.
Rakkaus vaan loppui, miehen puolelta ainakin.
Eikä sitten mennyt kauankaan kun vielä kävimme parisuhdeterapiassa ja yritimme niin mies ilmoitti että oli löytänyt toisen naisen ja meidän kanssa kun on niin raskasta niin lähtee tämän naisen matkaan.
Avioero on yksi isoimmista elämän kriisestä, itsekin kävin pohjalla mutta kun nyt mietin elämää niin olen paljon onnellisempi. En olisi kestänyt rakkaudettomuutta tai sitä että toinen ei voi eikä pysty koskettamaan tai ei rakasta enää. Ennemmin yksin kuin rakkaudettomassa suhteessa.
Mä en kyllä aio vielä luovuttaa.. Siitä pystyn olemaan 100 prosenttisen varma että se ei petä mua, hänellä ei ole mitään omia menoja kun on mielummin vaikka koneella kotona. Parisuhdeterapiaa ei olla kokeiltu, joten sitä nyt ainakin testataan. Meillä on vanhin lapsi 3v ja nuorin vauva joten kai sekin voi verottaa suhdetta. Jotenkin vaan pelottaa että vaikka tekisi mitä niin hänen rakkautensa ei enää suurene tuosta. Lapsia hän kyllä hokee rakastavansa päivittäin ja pussailee niitä. Huoh.