Mä en tunne itään sympatiaa koulukiusaajia kohtaan

sorry niistä

AP

Ne on lapsia vielä, ne kiusaajatkin, myös yläkoulussa ja vielä lukiossakin. Vaikka koulukiusaaja harvoin purkaa mitään pahaa oloaan, kiusaajatkin on sillä avalla uhreja, että jonkun vastuullisen aikuisen pitäisi mennä väliin ja opettaa heille, miten toimia paremmin. Oikeasti multa ei riitä sympatiaa niille opettajille, jotka ei näe kiusaamista luokissaan, jotka on sitä mieltä, että asianosaisten pitäisi selvittää asia keskenään, jotka vaan teettää ryhmätöitä, joissa kiusattu sitten saa aina kokea olevansa jämäkappale, jonka kanssa joku suotuu tekemään töitä vain pakotettuna eikä oikeasti kunnolla silloinkaan, jotka katsovat, että pieni nahisteluhan on leikkiä vaan ja myös niitä, jotka kuvittelevat tarttuvansa ripeasti kiusaamiseen, mutta eivät selvitä, kuka oikeasti kiusaa ja ketä, vaan rankaisevat sitä, josta ensin kannellaan - ja joka yleensä on se joukolla kiusattu ja kantelu on vain osa kiusaamista.



Ja vihaan niitä vanhempia, jotka ajattelee, että ei meidän lapsi ole mukana missään, eivätkä pidä huolta siitä, että "meidän lapsi" osaisi olla myöskään olematta kiusaamisen kannustaja tai mahdollistaja sivustakatsojana tai parhaassa tapauksessa osaisi tehdä kiusaamisesta lopun ryhtymällä edes jonkinlaiseksi kaveriksi sille kiusatulle. Usein yksikin riittää.