Mies ei ikinä juorua kenekään asioista--kunnioitettavaa, mutta uskokaa, välillä aika raivostuttavaa!

omia kavereita, joiden kanssa jutella ja löytää jutunaiheita?



En kyllä voi sanoa, että minua vaivaisi tuollainen. En ole ehkä kiinnostunut muiden perhetragedioista.

Mun mies ei ole ihan noin äärimmäinen, mutta ei vahingossakaan kerro mitään, jos ei varmaksi tiedä, että mulle saa kertoa.



Joten jos joku tuttava on kertonut eroavansa/perustavansa firman/muuttavansa Australiaan/saavansa lapsen/olevan homo, eikä tehnyt selväksi, että vaimollekin saa kertoa, mies ei kerro mulle. Ei muuten, mutta usein nämä jutut ovat jo yleisessä tiedossa, joista kaikki tietävät. Paitsi minä. Kun on tietty oletettu, että miehen kautta jutut kulkevat, mutta kun eivät kulje. Ja siinä sitten ihmettelen, että kukas tuo ylimääräinen mies on mieheni kaverin kanssa täällä juhlissa tai kenen vauva tuo onkaan.

mikä siinä on ettei voida jakaa asioita? Musta tollanen just lähentää ja luo uusi keskustelun ja pohtimisen aiheita omastakin elämästä ja mietä mieltä itse on asioista, mutta ei, joskus tuntuu että mies on niiiiiin tylsä, kun ei ikinä voida puhua NORMAALEISTA asioista,muissakin perheissä/pariskunnissa varmasti jorsitaan muiden asioista :D Mua kans harmittaa että en ikinä tiedä mistään mitään,missä mennään ja mistä muut puhuu..tulee sellanen just,ai että mä oon taas ainut joka ei tiedä,kiitos "mies". Itse jos kerron jotain juttuja niin miestä ei vaan kiinnosta, vastailee vaan että juu juu tms. Ei herätä mitään keskustela,sitä mä kaipaan!! Ap

että asia on kerrottu minulle arkaluontoisena asiana, en kerro sitä miehelleni. Ajattelen, että hän ei kärsi siitä, koska ei hän tiedä, että minä tiedän. Jos asia on sellainen, jonka haluan kertoa miehelleni, kysäisen saman tien, voinko kertoa.. Minulla on paljon tiedossa asioita, joita mieheni ei tiedä ja myös toisin päin. En edes yritä urkkia mieheltäni asioita. Oletan, että hän kertoo, jos näkee tarpeelliseksi.

Tästä huolimatta meillä on paljon puhuttavaa ja jaettavaa. Luotan mieheeni ja hän minuun. Mutta samalla kunnioitamme ystäviämme ja läheisiämme..

että mieskään kertoisi minulle kaiken mitä kaverit kertoo. Mutta mies ei kerro myöskään, jos joku sanoo vaikka puhelimessa minullekin terveisiä tai jos joku kutsuu johonkin meidät, mies ei kerro sitäkään. Usein kutsut ilmenee jälkikäteen, kun ihmetellään että miksi me ei tultu, ai mihin...

Tarkoittanut mitään salaisuuksia,en toki itsekkään salaisuuksia kerro miehelleni os joku ystäväni avautuu, tarkoitin tälläisiä yleisiä juttuja,tyyliin tuttava kertoo miehelle että aikovat naimisiin taikka että miehen serkku sai lapsen joka olikin kehitysvammainen,tai jos jollekkin on sattunut joku uskomaton asia mitä on hehkuttanut miehelleni..tälläisiä "yleisiä" juttuja joita kaikki muutkin suku,ystävämme jne tulevat kuulemaan,mutta minä kuulen aina vikana jos ollenkaan.. hmph :(

Mulla nimittäin on ihan samoja kokemuksia. Tosin anoppi on samanlainen. Anoppi kertoi miehen pikkuasekun olevan raskaana, mutta ei saa sanoa kenellekään. En sitten tiedä miksi, kun tää ihminen oli jo äitiyslomalla. Olin hääkampauksessa ja anopin ex tuli sinne. Anoppi sitten sanoi, että häät on tänään. Ja sitten alkoi itku kurkussa vaikeroida että miten hän sen nyt meni paljastamaan. Olin ihan ällikällä lyöty, että mitä ihmettä. No, mies oli vuotta aikaisemmin sanonut, ettei anoppi heti toitottaisi asiaa kaikille että halutaan itse kertoa kavereillekin. Yleensäkin se on aina, että "älä kerro kenellekään, mutta..." ja asia on, et jollain on uus auto tai joku on menossa Mallorcalle tms.



Ymmärrän hyvin mitä AP tarkoittaa. Mieheltäni vois hyvin jäädä kertomatta, että joku meidän tuttu sai kaksoset, vaihtoi sukupuolta, ryhtyi talebaniksi ja muutti Afganistaniin. Kun ei se ole varma, et saako kertoa.