Voih, tuli ikävä Aki Sirkesaloa :(

Hänen ja perheensä kohtalo (ja niin monen muun) oli jotenkin niin käsittämättömän kauhea, että en pääse siitä yli vaikken mikään fani ollutkaan.

Hänen ja perheensä kohtalo (ja niin monen muun) oli jotenkin niin käsittämättömän kauhea, että en pääse siitä yli vaikken mikään fani ollutkaan.

Miten se oli kauheampi kuin muiden?

minä en jumaloi ihmisiä siksi että ne on kuolleet. Jos ei osannut laulaa niin ei osannut.

Mahdollinen psykopaattiko linjoilla? Oletko kertaakaan miettinyt Sirkesalon perhettä?

Siinä mielessä kyllä minullakin riittää sympatiaa. Mutta ajatteletteko joka kukausi myös esimerkiksi Haitin maanjäristyksen uhreja?



Tuskin maailma muistaa tämä Japanin mustaa päivää ikinä samoin, kuin tuota turistirysän kamalaa tapaninpäivää. Puhutaanhan jo nyt pelkästään Thaimaan stunamista. Entä muut silloisessa katastrofissa kärsineet alueet ja niiden paikalliset uhrit?



Kohtalo on ollut kaikille luonnonkatasrofissa kuolleille ja heidän omaisilleen yhtä kauhea. Länsimaalaisen oma napa vain on aina niin paljon lähempänä, kuin muiden.

Siinä mielessä kyllä minullakin riittää sympatiaa. Mutta ajatteletteko joka kukausi myös esimerkiksi Haitin maanjäristyksen uhreja?

Tuskin maailma muistaa tämä Japanin mustaa päivää ikinä samoin, kuin tuota turistirysän kamalaa tapaninpäivää. Puhutaanhan jo nyt pelkästään Thaimaan stunamista. Entä muut silloisessa katastrofissa kärsineet alueet ja niiden paikalliset uhrit?

Kohtalo on ollut kaikille luonnonkatasrofissa kuolleille ja heidän omaisilleen yhtä kauhea. Länsimaalaisen oma napa vain on aina niin paljon lähempänä, kuin muiden.

No länsimaalaiset uhrit ja jotkut haitilaiset on kyllä hieman eri asia. Ei ihmiset ole haitilaisille samalla tavalla yksilöitä kuin lännessä, koska siellä ihmisiä kuolee muutenkin kuin kärpäsiä ja toisaalta syntyy kuin kärpäsiä. Kulttuuriero.

Enempi surettaa ne perheet, jotka säästi matkaa varten vuosia ja sit kuolivat.

katastrofit koskettavat ja seuraan tapahtumia yleensä hyvin tiiviisti. Läheisiäni on töissä avustustyössä ja siksikin maailman tapahtumat kiinnostavat. Mutta siis muutenkin seuraan maailman tapahtumia ja usein koen surua näiden kärsivien ihmisten puolesta.



Silti Aki Sirkesalon perheen kohtalo kosketti erityisesti. Jotenkin on vaan kuitenkin helpompi samaistua heihin. Aivan varmasti toistenkin perheiden kohtalot koskettaisivat, mutta niitä ei ole julkisuudessa käsitelty.