Miten uskaltaa tehdä lisää lapsia?

terapia voisi tehdä hyvää, mutta tuo on vaikea juttu, koska koskaan ei voi tietää miten synnytys sujuu. Ainakin voisit saada psykiatrilta paperin jotta saisit sektion, mutta siinä on taas omat vaaransa.

ja sulla on vuosia aikaa päästä yli ikävistä kokemuksista ennen seuraavaa lasta. Sitä ei siis kannata murehtia, mut pettymystä raskauteen, synnytykseen ja vauvan kanssa elämisen alkuaikoihin sun täytyy saada käsitellä jo nyt. Oletko puhunut asuasta neuvolassa?

On ollut vähän liiankin helppo vauva, koska alkaa pelottaa kohta sekin, että jos seuraava olisikin esim koliikkivauva...



Tämä nukkuu 8 tunnin yöunet putkeen, syö vartin tarkkuudella tietyssä rytmissä, leikkii ja nukahtaa tietyssä rytmissä päivän aikana kunnes taas mennään yöunille. Ei itkeskele muuten kuin jos olen hieman myöhässä maidon kanssa.



Raskausaika oli myös helpohko.



Neuvolassa puhuin asiasta, mutta yrittivät kysellä haluaisinki terveyskeskuksen psykologille. Minulla ei kauhean suurta luottamusta ole kyllä siihen putiikkiin, joten päätin nyt alkuun pärjätä itse. Asiasta olen jutellut ystävieni kanssa (monta lasta ja kaikki vaikeita synnytyksiä) ja tietysti oman miehen kanssa.

kannattaa asennoitus niin, että se seuraava kokemus voi mennä paljon paremmin, kun nyt tiedät mitä odottaa ja osaat tarvittaessa paremmin pyytää apua. Varmasti halutessasi saat sektion, jos alakerta on pahasti rikki ekan jäljiltä.. mutta toisaalta se toinen synnytys saattaakin mennä paljon paremmin ja osaltaan voi parantaa näitä ensimmäisen yhteydessä tulleita henkisiä haavoja.



Sitten, kun asia on ajankohtaista, niin annat ajan kulua ja mietit tuntemuksiasi asian suhteen.. Raskausaika on kuitenkin pitkä, ja kerkeät muuttaa mieltäsi siinä ajassa vielä monta kertaa synnytystavasta.

raskausaika helppo ja vauva helppo, mutta synnytys vaikea ja vauvan kuolema oli tosi lähellä. Lisäksi mulla on useampi ystävä, joilla on ollut vaikeuksia synnytyksessä, toisilla vauvan menetys on ollut lähellä ja parilla äidin kuolema on ollut lähellä. Näiden asioiden takia en ole halunnut tehdä toista. Olen tullut siihen tulokseen, että synnytyksessä voi mennä asiat pahasti pieleen ja mun mielestä kukaan psykologi ei voi vakuuttaa muuta. Synnytyksessä on riskinsä ja sille ei kukaan voi mitään. Mitä vaan voi sattua. Tietysti suurimmalle osalle ei satu mitään ikävää, mutta on niitäkin, jotka menettävät vauvansa ja ei ole mahdotonta, että äiti kuolee synnytykseen. Ne ovat olemassa olevia riskejä, joita kukaan ei voi täysin poistaa, ei psykologi tai lääkäri tai kukaan muukaan. Ja mä en ole valmis enää toistamiseen ottamaan sitä riskiä.

Varmasti halutessasi saat sektion, jos alakerta on pahasti rikki ekan jäljiltä..

Kaikki tarjoavat sektiota pelkääjille. Sektiossa on vielä suuremmat riskit kuin alatiesynnytyksessä, joten en näe sitä minään ratkaisuna. Ehkä se on ratkaisu niille, jotka pelkäävät sitä, että synnytys sattuu, mutta mä pelkään sitä, että vauva kuolee tai vammautuu tai ei ala hengittämään tai oma kohtu repeää tai menetän verta litratolkulla tai jotain muuta. Ja näihin on sektiossa vielä suurempi riski kuin alatiesynnytyksessä.

t. 7

voi olla tärkeää se tieto, että sektiokin voidaan tarvittaessa tehdä, etteivät elä totaali paniikissa koko raskausaikaansa. Siinä on sitten neuvolan ja sairaalan henkilökunnan / kavereiden tuki äärimmäisen tärkeää, että asioista osataan puhua asiallisesti.. kaikkia vaihtoehtoja punnitaan, eikä lähdetä väkisin synnyttäjän päätä kääntämään.



Tässä kohtaa kavereidenkin kannattaa pitää päänsä kiinni liioitelluilla kauhutarinoillaan, jotta äiti ei joudu hepuliin..

joillakin siihen menee vuosi, toisilla 3. Anna itsellesi aikaa. Olet valmis uuteen vauvaan sitten kun vauvakuume voittaa pelon. Toinen synnytys on usein paljon ensimmäistä helpompi, näin minullakin. Lapsille tuli ikäeroa lopulta melkein neljä vuotta.

Suunnitellun sektion riskit koskevat lähes yksinomaan äitiä. Vauvalle suunniteltu sektio on ehdottomasti turvallisin tapa syntyä!



Sektion riskejä paisutellaan, koska tilastoissa on mukanana kaikki sektiot.



Suurin osa kiireellisiä tai hätäsektioita. Todellisuudessa näiden pieleen menot voisi suureksi osaksi lukea alatiesynnytksen riskeiksi: jos sektioon on päädytty vasta alatieyrityksen jälkeen, on kyseessä epäonnistunut alatiesynnytys, jonka riskit olisi nimenomaan voitu VÄLTTÄÄ jos sektio olisi tehty suunnitellusti.

Se voisi helpottaa prosessia, ota reippaasti yhteyttä sairaalan pelkopolille.



Ja jos tk psykologi "ei kelpaa", hakeudu yksityiselle terapeutille!

Suunnitellun sektion riskit koskevat lähes yksinomaan äitiä. Vauvalle suunniteltu sektio on ehdottomasti turvallisin tapa syntyä!

Sektion riskejä paisutellaan, koska tilastoissa on mukanana kaikki sektiot.

Suurin osa kiireellisiä tai hätäsektioita. Todellisuudessa näiden pieleen menot voisi suureksi osaksi lukea alatiesynnytksen riskeiksi: jos sektioon on päädytty vasta alatieyrityksen jälkeen, on kyseessä epäonnistunut alatiesynnytys, jonka riskit olisi nimenomaan voitu VÄLTTÄÄ jos sektio olisi tehty suunnitellusti.

Sektioon minun mielestä ei kannata "turhaan" päätyä. Sektion ansiosta voi olla vaarana että kohtu repeää tai seuraavaa lasta odottaessa tulee ongelmia. Eiköhän kannata ottaa kaikki mahdollisuudet huomioon.

se ei altista hallitsemattomalle kivulle ja on todella järkevä vaihtoehto. Ihme laduille tämäkin keskustelu lähti. Hohhoijaa.

Multa meni yli 10 vuotta ennen kun uskalsin taas ryhtyä tähän hommaan.

Oli kyllä aikamoinen järkytys koko synnyts ja kaikki kropan muutokset joista kukaan ei ollut ennen kertonut.