Lue keskustelun säännöt.
eilen alkoi yötutin vieroitus 2,5-vuotiaalta.. minkähänlainen yö taas edessä..
21.08.2010 |
Joo-o, pitkäksi venähti tämä tutin syöminen. Ei ole syönyt kyllä kun nukahtaessa ja öisin viimeiset yli puoli vuotta, mutta kuitenkin...
Illalla sain lapsen kyllä nukahtamaan ilman tuttia suht hyvin, kun oli jo niin väsynyt kiireisestä päivästä, mutta voi jestas mikä huuto yöllä alkoi kun lapsi heräsi kesken uniaan!
Huusi aivan täyttä kurkkua, ihan hysteeristä itkuhuutoa miltei tunnin. Ei auttanut vaikka otin syliin ja heijasin ja puhelin rauhallisesti, huusi ja huusi vaan, ilman mitään taukoa.
Alkoi jo hävettämään, varmaan naapurit ihmettelivät että mitä meillä tapahtuu, kun tähän saakka lapsi nukkunut yöt aina ihan hyvin.. kerrostalossa asutaan ja varmasti yöllä hiljaisuudessa tollainen huuto kuuluu hyvin, tuon ikäiseltä kun sitä ääntäkin lähtee jo aika mahtavasti.
Itselle meinasi iskeä jo epätoivo.. nukahtihan se muksu sitten viimein kuitenkin, huutoonsa kai uuvahti.
Nyt pitäisi kohta taas mennä nukkumaan.. pelottaa jo valmiiks onko tänä yönä samanlainen huuto edessä..
Kommentit (30)
Asiat eivät ole mustavalkoisia ja kaikki lapset ovat aika totaalisen erilaisia tarpeineen. Jos sinun perheessäsi tutista vieroittaminen on onnistunut parhaiten 10-11 kk iässä, hienoa! Suurin osa ihmisistä varmaan täälläkin kuitenkin ymmärtää, että
a. On TÄYSIN turhaa ja jokseensakin säälittävää tulla tälläiseen ketjuun pätemään tutinvieroituksillaan.
b. Joillekin lapsille siinä 10-11 kk iässä voi tutista luopuminen olla ihan yhtä vaikeaa kuin 2 -vuotiaallekin. Lapset tosiaan, ihan oikeasti, ovat ihan erilaisia.
Jos tutin syönti ei ole jatkuvaa, ei siitä ole juuri haittakaan. Näin meille on hammaslääkärit jatkuvasti sanoneet. Jatkuva mussutus on eri asia ja viimeistään 2 -vuotiaana siitä kannattaisi luopua.
Meidän esikoinen luopui tutista ihan itse 2 -vuotiaana, ilman sen kummempia itkuja. 2 v ymmärtää kivasti jo puhetta, joten äiti voi keksiä jonkun oravavauvatarinan luopumista helpottamaan.10 kk iässä puolestaan tutti oli pojalle tosi tärkeä juttu, silloin olisi ollut tosi rankkaa yrittää vieroitusta.
Hän luopui tutista, kun oli itse siihen valmis. Kakkosella ei tuttia ollut ollenkaan ja kuopus käyttää vielä nukkuessaan nyt 1 -vuotiaana. Ei näistä asioista kannata stressata tai varsinkaan alkaa pätemään. : D Joskus viiden vuoden päästä et muista koko juttua enää, on ihan uudet murheet ja haasteet edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
seuraava kuukausi itkuja tuli vain yksi puolen tunnin satsi per yö. Onneksi oli kesä ja loma. Ihmeen sinnikäs lapsi, huh. Mutta selvittiin hengissä.
ikään kuin itsestään, lapselle tulee vaihe jolloin on ns. helppoluopua.
Esikoiselle ostimme lahjan tuttia vastaa, antoi pois eikä kysellyt, löysi kk päästä vielä yhden tutin ja sen hän vei itse roskiin.
Vaikka meillä oli tutti ihan aktiivisessa käytössä, kunnes "unohtui" kotiin kun mentiin mökille.
Siitä on nyt aikaa kolmisen viikkoa, ja tutti on unohtunut tosi hyvin, ehkä kerran viikossa on kysynyt sen perään ekojen päivine jälkeen.
Vaikka olis millainen huuto, älä anna sitä tuttia. 2-3 yötä menee näillä lapsukaisilla yleensä tuttia hakiessa.
Eli olet jo voiton puolella. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
takaisin petiin pötkölleen, peittelet ja toivotat hyvät yöt... muutaman kerran jälkeen, et enää edes sano mitään kellistät vaan ja peittelet.
Näinhän ne aina super-Nannyissä ohjeistaa.. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hävittää JOKA ikinen tutti taloudesta. Itse tiesin, että yksi tutti on hukassa, mutta kun en löytänyt... Auta armias, kun se lapsukainen sattui löytämään sen parin kuukauden päästä. Heti suuhun, niin onnessaan ja yli tunnin huutokonsertti, kun laitoin sen roskiin.
Ettei vain yöllä tule kiusaus ylivoimaiseksi ja annat sen kuitenkin kaiken huudon päätteeksi... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin venähti vähän, ja 2v3kk otin sitten tutin pois eräänä iltana. Sinä iltana sitä huutoa riitti niin kauan että ei jaksanut enää ja nukahti, ja kerran yöllä heräsi sitä tuttia hetkeksi huutamaan.
Seuraavan päivän päiväunilla huuti myös vähän, ja sinä iltana sitten enää kyseli että missä tutti on, ja kun sanoin että tuttiritari on vienyt sen, niin toisteli muutaman kerran surullisen kuuloisena sitä että tuttiritari on vienyt mun tutin. Muutamana iltana sitten vaan totesi nukkumaan mennessa että tuttiritari on vienyt mun tutin, mutta ei huutoa enää.
Aika kivuttomasti meni, oletin isompaa ja pitempää tappelua, tutti kun oli kuitenkin tosi tärkeä lapselle. Nyt kun syksyllä aloitti hoidossa, 2v6kkja joillakin siellä tietysti tutti on kun on 0-3v ryhmässä, niin muutamana iltana sitten kysyi että onko tuttiritarilla vielä hänen tutti.
ite selitin omalle 2v:lle, että hän on niin iso, ettei tarvi enää tuttia. Sanoin, että hän vois ite viedä tutin roskiin. Ja niin vei. Kaksi yötä meni ja sen jälkeen ei oo tarvinnu. Eikä oo ollu ongelma, vaikka 1v:llä on tutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joku huudattaa lastaan? Mä olen järkyttynyt. Ei uskois että nykypäivänä enää kukaan rääkkää pientä lastaan lohduttamatta. Itku on aina merkki hädästä ja vaatii reagointia vanhemmalta. En siis tarkoita sitä tutin tunkemista suuhun, vaan lapsen syliin ottoa, rauhoittelua, hoivaamista.
joku huudattaa lastaan? Mä olen järkyttynyt. Ei uskois että nykypäivänä enää kukaan rääkkää pientä lastaan lohduttamatta. Itku on aina merkki hädästä ja vaatii reagointia vanhemmalta. En siis tarkoita sitä tutin tunkemista suuhun, vaan lapsen syliin ottoa, rauhoittelua, hoivaamista.
Siinä ei paljon syliin otot tai puheet auta kun sellainen pieni äkäpussi raivoaa kun haluaa tuttinsa takaisin...
Tai sitten sinulla on jotain tosi rauhallisia lapsia. Meillä ei edes tule syliin jos on raivokohtaus päällä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joku huudattaa lastaan? Mä olen järkyttynyt. Ei uskois että nykypäivänä enää kukaan rääkkää pientä lastaan lohduttamatta. Itku on aina merkki hädästä ja vaatii reagointia vanhemmalta. En siis tarkoita sitä tutin tunkemista suuhun, vaan lapsen syliin ottoa, rauhoittelua, hoivaamista.
Missä kohtaa kukaan on sanonut, ettei lohduttaisi lasta? Mutta kun ei se huuto heti lopu, vaikka kuinka lohduttelisi, kun lapsi ei saa sitä mitä haluaa.
Meillä esim lapsella meni muutama yö siten, että kaikki unet ja aktiivisuus unessa meni ihan överiksi, kun ei saanut rauhoitettua itseään/ rauhoituttua tutin kanssa. Eli huusi ja meuhkasi unissaan ja itkeskeli, vaikka kuinka olin vieressä ja paijailin, ja juttelin ja rauhoittelin.
T: 2
Meillä tutit vei tuttimato, joka vei ne pienille vauvoille, ja tilalle isolle pojalle jätti kaivuri-lelun.
Lapsen oli helppo lohduttautua tuolla tarinalla, ja oli siitä ylpeä, kun hänellä isolla pojalla on kaivuri, ja tutit meni niille pienille vauvoille.
Meidän jässi oli kanssa 2-v 3kk kun tutit jäi.
viimeinen tutti hukkaan...ei illalla löytynyt mistään. Yhdessä sitä etsittiin, ja niin vain nukkumaanmennessä selitys siitä että hukassa on, etkös muista - auttoi´, eikä huudettu ollenkaan.
ja kun sen löysin, laitoin äkkiä roskiin lapsen näkemättä. Jotain vajaa 2v taisi silloin olla.
Leikkasin tutin irti "kannastaan", laitoin kannat kaappiin, ja illalla kun oli aika mennä nukkumaan, mentiin hakemaan kaapista tutti, ja oho rikki! Oli siinä sit ihmettelemistä.. muutama yö oli levoton, mut rauhoittui kyllä sitten!
Meilläkin juuri tällä viikolla 2v7kk pojan tutti meni rikki. Leikkasin siis sen tuttiosan poikki ja ei poika edes halunnut enää kokeilla voisiko sitä syödä. Roskiin meni.
Nukkumaan mennessä muisteltiin miten tutti on rikki eikä sitä enää voi syödä, poika ymmärsi kyllä asian. Selvästi on ollut vaikeampi rauhoittua ja nukahtaa nyt sekä yö- että päiväunille, mutta pikkuhiljaa alkaa onnistua jo paremmin. Tahtoo kyllä että olen makuuhuoneessa, kun aiemmin nukahti yleensä aina yksin. Mutta paljon helpommin tää nyt on sujunut kuin mitä pelkäsin :) Etenkin kun aina pelotellaan että sitä vaikeampaa on tutista luopuminen mitä pitempään sitä syödään...
Meillä auttoi kun tuttiin tuli reikä. Se ei tuntunut hyvältä. Kaikkee ne sakset sohii :)
Tsemppiä ap! Täällä on taas täydellisiä mammoja palsta täys. Ovat vieroittaneet lapset tutista alle 1 v ilman itkuja, opettaneet kuivaksi viim. 1,5 v jne, jne. Älä turhaan ota itseesi. 2,5 on ihan hyvä ikä vieroittaa unitutista.
Meillä juuri kesällä otettiin pojalta 2v3kk tutti pois. Oli ollut pelkästään unikäytössä, mutta kyllä erittäin merkittävässä roolissa juuri nukkumaan mennessä. Meillä jäi kerran "kaikki tutit mökille" ja kun seuraavan kerran mentiin mökille niin "hiiriäiti oli vienyt vauvoilleen ja jättänyt tilalle muutaman toivotun pikkuauton". Muutama ilta ja päikkäriaika oli hankalaa, mutta se helpottaa kyllä! Älä anna periksi!
Ja ne joiden mielestä on tyhmää "valehdella" lapselle hiiristä tms: Ettehän vain kerro lapselle valheita joulupukista? Tai pääsiäispupusta? Tai sano että "kohta tuokin suloinen eläin TV:ssä pääsee lääkärille ja sitten se voi taas hyvin" - jos ohjelmassa on kuollut/kuoleva eläin? Tai ylipäätänsä ikinä koskaan suojele lastanne todellisuudelta vaan annatte kaiken paukauttaa täysillä naamnaan...