Lue keskustelun säännöt.
Miten 6-vuotias voi olla noin uppiniskainen?
13.10.2009 |
Syyslomaileva 6-vuotiaamme askarteli ahkerasti koko aamun, sillä seurauksella, että eteinen, keittiö ja olkkari ovat pienen paperisilpun peitossa. Olimme jo etukäteen sopineet, että tyttö siivoaa lopetettuaan. Nyt silput ovat lojuneet paikoillaan kaksi tuntia, eikä tyttö koskekaan niihin. Riehuu vain pikkusiskonsa kanssa. Uhkasin, että askartelut jäävät viikoksi, että mummille ei ole asiaa yökylään ensi kerralla, mutta mikään ei auta. Otanko tukasta kiinni ja pakotan vai mitä teen? Konstit alkavat loppumaan. Vanhemmat lapsemme eivät ole olleet tällaisia, vaan heihin on tehonnut viimeistään uhkailu.
Kommentit (3)
Istuu niin kauan, että siivoaminen alkaa huvittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja alan siivoamaan. Ainakin hän kumartelee mukanani, jos ei ala omin käsin siivoamaan. Yleensä kyllä alkaa. Puhe tehoaa siinä samalla. Sanon, ettei ole neuvottelukysymys, vaan nyt on siivottava.
Tuossa ei auta muukuin todella toteuttaa uhkauksesi.
Jos sinä siivoat hänen jälkensä mietoi jokin asia mistä lapsi todella pitää ja haluuaa. Rangaistukseksi tottelemattomuudesta menettää oikeasti tämän erityisen mieluisan asian.
Muistaa kyllä seuraavalla kerralla tai sitten kun menettää mieluisimman asiansa tarpeeksi usein niin uskoo kyllä hyvin pian.
Meillä kans 6-vuotias ja aika jääräpää välillä.
Johdonmukaisesti menettää mieluisimman asiansa kun rikkoo ennalta sovittuja sääntöjä.
Raivostuu asiasyta tietenkin,mutta kerta jotain oli sovittu yhdessä se myös pitää.
Voimia 6-vuotiaan rajojenhaun ja itsenäistymisen kanssa.