Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Käsky kävi - vai oliko se sittenkin pyyntö?

Vierailija
29.07.2009 |

Olen vähän väliä sukset ristissä oman äitini kanssa sillä hänen mielestään olen nelivuotiaalle pojallemme liian ankara. Poika on vauhdikas ja villi, ja tilanteissa, joissa pitää käyttäytyä kauniisti, tai kun pitää päästä lähtemään kotiin/kotoa, minusta häntä pitää komentaa jämerästi. Ei käskyt häneen muuten tepsi.



En tarkoita huutamista, vaan lyhyttä, ytimekästä ja painotettua käskyä (kuten: kengät jalkaan, nyt heti) ellei kauniisti sanomalla (kuten: "nyt lähdetään, tules laittamaan kengät jalkaan") asia mene perille. Jokus kun pojan vauhti on liian hurja ja kuulo poissa päältä turvaudun myös kiristämiseen, eli totean ellei hän nyt rauhoitu/tule/pue/mitä milloinkin, hän ei saa ajaa polkupyörällä/katsoa telkkua/tms.



Äitini mielestä minun pitäisi toimia pehmeämmin kuten hän itse tekee. Äitini saa pojan tottelemaan maanittelemalla ja lahjomalla tyyliin "tule nyt laittamaan kengät jalkaan, niin mamma antaa sulle pastillin". Itseäni tämä tyyli ärsyttää, ihan kuin lasta palkittaisiin siitä että hän ei tottele. Kuitenkin äitini syyttelyt saavat minut vähän väliä tuntemaan itseni kamalaksi äidiksi.



Miten teillä muilla? Jaksatteko neuvotella lastenne kanssa joka asiasta?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
29.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsi siitä mene rikki :) Sä teet oikein ,mummien "kuuluu" kait olla hemmottelijoita...



Meillä on aina jouduttu pitämään kunnon tiukka kuri.Esikoisen kanssa oli helppoa kun oli "liiankin" kiltti ja tottelevainen, mutt akuopus pani pakan sekaisin.Hän on täälläkin paljon parjattu ja jopa inhottu(?! hei haloo äidit,missä järki) erityislapsi. Miljoonat kerrat olen saanut katseita kun esim. kaupassa pitää kunnolla napakasti käskeä. Jos katse voisi tappaa mä oisin kuollut varmaan jo 1876 kertaa,vähintään. sitten pyöritellään päätä ja huokaillaan. Jos taas jättää jätkän tekemään tekosiaan taas alkaa pään pyöritys ja manailu.Mikään ei ole hyvä muille, joten olen jättänyt jo aika päiviä sitten ne huomiotta.

(joku täällä sanoi,että oli ärjäissyt jollekin touhottavalle muksulle kauppajonossa ja heti oli penska hiljentynyt. No,tietty se muksu siitä ällistyy ja hiljenee kun vieras aikuinen alkaa ärjymään.Sanonpahan vaan sille ärjyjälle ettei kannata sitten meille tulla "opettamaan" tai saa lähteä seuraavan kerran liikkeelle samaan tapaan kuin minäkin eli rullatuolissa...)



Hyvä ap, pidä sinä ihan oma pääsi, mummot aina touhottaa eikä se varmaankaan ole kovin vaaraksi kun eivät varmaan ihan joka päivä ja hetki ole paikalla :)



-M.-

2/8 |
29.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

pyyntö-käsky-uhkaus-rangaistus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
29.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläkin 4 v. poika.



Minusta lapsen kanssa EI PIDÄ neuvotella. Korkeintaa valita muutamasta vaihtoehdosta joskus. Neuvotteleeko opettajat muka oppilaittensa kanssa. Aika huono juttu jos lapsi tottuu siihen että aina saa palkinnon, jos laittaa kengät jalkaan. Aika iso kolaus voi tulla oikeassa maailmassa.

Vierailija
4/8 |
29.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Neuvotteliko oma äitisi kanssasi kun olit pieni. Minun ei, ja nyt isoäitinä toimii ihan eri tavalla. Ja minunkin pitäisi alkaa maanitella :).

Vierailija
5/8 |
29.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kohtelias käsky ei anna vaihto ehtoja lapsi tietää mitä hänen tulee tehdä. Äänen sävyllä ja voimakkuudella on tietenkin merkitystä onko kyseessä vihainen vaiko ei.



Joka asiassa ei voi maanitella, joskus täytyy asioiden edetä. Tietenkin "kohta lähdetään" tapainen ennakkovaroitus on monesti hyväksi, jotta lapsi kerkiää valmistautua siihen mitä on odotettavissa lopettaa leikit jne.

Vierailija
6/8 |
29.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietiipä kun 10 vuoden päästä yrität saada lasta tottelemaan äitisi ohjeilla.



Tule kotiin ajoissa niin äiti ostaa sulle huomenna uuden kännykän/pelin/tai mitä ne sit ikinä haluaakaan 2019...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
29.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli voin jatkaa oman järkeni kuuntelemista - ainakin taas toistaiseksi :)



Ja toden totta, niin kuin joku asian ottikin jo esille, ei äitini minua noin kohdellut kun olin pieni. En ehkä ollut niin villi kuin oma poikani, mutta kyllä minuakin komennettiin, ei neuvoteltu. Nyt isoäitinä hän käyttäytyy eri tavalla, ja niin hän minun puolestani saakin (ehkä isovanhemmalla on siihen lupa), mutta se, että hän alkaa sättimään minua lapseni edessä siksi että komennan lasta, ei ole oikeutettua.

Vierailija
8/8 |
29.07.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä ei edes lahjota tikkarilla lapsia istumaan autossa nätisti, koska autossa yksinkertaisesti istutaan nätisti.



joistain asioista lapsen kanssa neuvotellaan, mutta ne on sellaisia asioita, joista lapsen kanssa voi neuvotella, eli lapsi oppii esim. valitsemaan tai ymmärtää, että joskus on pakko muuttaa suunnitelmia/ lupauksia.



taitaa kuulua tuohon mummoutumiseen tuo lahjominen, koska kuka muistaa, että olisi käynyt nukkumaan karkki suussa.